Lieden vaihto

[VKe]

Jaahas, semmoinen projekti...

Pitäisi liesi-uuni-kompleksi uuteen vaihtaa. Nykyisen lieden leveys karvan alle 50 cm, ehkä 49,54321 cm kun rullamittailin suurennuslasilla lukemaa lukien... Liedelle on tossa pöytätasojen väliin jätetty tasan 50 cm leveä väli. Tonne sen uuden pitäisi mahtua.

Giga-antin spekki sanoo että lieden leveys 50 cm. Eihän tuo toimi...? Olisko noi liedet kuitenki hiukan alle 50 cm? Eli liesi-insinöörit suunnitelleet ja mitoittaneet lieden siten että se 50 cm levyiseen rakoseen soppii.

Pittääkö täsä nyt lieden vaihdon vuoksi vaihtaa keittiökin

Edit. Haa, UPO:n sivuilla lukkee leveys 49,7 cm. Kyllä se tuohon rakoseen menee, vaikka lekalla.

[KN/Lieto]

Meillä on 1,5 vuotta vanha Gorenje liesi, se on kuulemma sama kuin Upo merkkinen vastaava liesi. Juuri ja juuri menee 50 cm koloon, meillä on ylhäältä työ-ja tiskipöydän väli juurikin tuo. Hyvä liesi on tähän asti ollut, keraamisen tason puhtaana pitäminen tietysti vaatii vaivaa. Ihmetyttää, että miksi 50 cm leveitä liesiä on vähänlaisesti. Se on kuitenkin ihan riittävä, uuniin mahtuu tarpeeksi ja 4 levyä on joka tapauksessa. Ja minusta se on paremman näköinenkin. Monella on keittiössä 50 sentin kolo!

[anv]

Minä ostin mummolaan AEG:n 50cm leveän induktiolieden. Kovin ovat tyytyväisiä olleet. Keraamiset liedet kiertäisin kaukaa juurikin puhtaanapidon vuoksi.

[SuoTimo]

Kyllä noiden liesien leveyksien pitäisi olla standardeja - eli 50 cm aukkoon menee liesi joka on speksattu 50 senttiseksi - ihan sama jääkaappien / pakastinkaappien kanssa. Ja jos on 60 senttinen aukko, niin sinne menee sitten 60 senttinen liesi tai kaappi.

Sinne lieden / jääkaapin ja ympäröivän aukon väliin jää aina se muutama milli per sivu - tämä on sitä standardisointia.

Jos rakoa ei halua, niin sitten on ostettava ja asennettava ns. integroitu liesitaso + erillisuuni, mutta tämä tarttee sitten muitakin muutoksia / rakentelua keittiössä, jos aukko on tehty lattialla seisovalle liedelle.

[SuoTimo]

Minä ostin mummolaan AEG:n 50cm leveän induktiolieden. Kovin ovat tyytyväisiä olleet. Keraamiset liedet kiertäisin kaukaa juurikin puhtaanapidon vuoksi.

Keraaminen liesitaso on hyvin helppo pitää puhtaana esim. sillä skraballa joka tulee mukana (muistuttaa skrabaa jolla poistetaan maalia lasien pokista) - tai vieläkin helpommin universal stone savisaippualla.

Induktioliedessä on (kuulemma) hyvä puolensa nopeus - ei kuulemma enää ole vedenkeittimelle käyttöä jos on induktioliesi.

[VKe]

Nojuu, kävin Giga-Antissa UPOa katselmoimassa. Ei jatkoon

Muuten ihan kelpo mutta alalaatikko aivan käsittämätön rimpula. Hiton matala peltinen vetolaatikko, joka ei edes rullaa/luista kelvolla. Sen vois paiskata Saimaaseen jos se uppoaisi tai sit talloa suohon.

Laatikko on niin pieni ettei sinne paistinpannut jne mahdu. Nykyisen valurautalieden laatikko 78 kertaa suurempi&parempi, Elux osasi jo ammoisina aikoina

UPO C540-mallissa oli sentään toimiva ja tilava alalaatikko 5 vuotta sitten. Pahus kun tuota ei enää valmisteta. Nyt UPOn piti halpuuttaa - ja niin hyvin halpuutettu ettei minulla mene yhtään rahaa tuohon. Toinen toki tykkää, minun pitää jatkaa hakua.

[Rattivaihde]

Mikä vika vanhassa hellassa?

[VKe]

niinpä... totta, ei mikään muu kuin kuin lieden levyjen lämmönsäätö...

Toi nykyinen on siis valurautakrematorio ja sen lieden lämmönsäätö on hankalampaa kuin toisen kohteen keraamisella liedellä. Aamupuuron ja perunoiden keiton helppous ajaa vaihtoon

Ja ei, en suostu mikropuuroa enkä mikroperunoita syömään, periaatteen mies

[McStadey]

Induktioliedessä on (kuulemma) hyvä puolensa nopeus - ei kuulemma enää ole vedenkeittimelle käyttöä jos on induktioliesi.

Itsellä nyt ollut upon halvin induktioliesi vuoden alusta. Ihan jees, mutta kyllä halpa on halpa syystä. Tehoa on sen verran vähän että vedenkeitin pitää paikkansa ja tehon säätö toimii melko karkealla on off periaatteella. Nopeampi tuo on silti kuin vanha 80-luvun keraaminen tai valurauta...

Ja puhtaanapito on helpompaa kun hellan pinta ei kuumene yhtä paljon kuin perinteisessä keraamisessa. 379 oli muistaakseni gigAntissa ostohetkellä.

[9000 automaatilla]

Ja ei, en suostu mikropuuroa enkä mikroperunoita syömään, periaatteen mies

Typeryyden karsiminen on viisauden alku . Kun mikrolla oppii tekemään "limaisen kaurapuuron", niin ei tule hellaa ikävä. Pottuja pestessä vedenkeitin kiehauttaa vajaa pari litraa vettä, niin paskempikin hella jaksaa pitää sen porisemassa.

Säästyneet roposet voi uuden taidon opittuaan käyttää isännän harrastuksiin .

[VKe]

"limaisen kaurapuuron", .

Todellakin. Kerran unohtui pestä puurokattila syönnin jälkeen ja se jäi kuivettumaan päiväksi. Jummi, kun kauralimasta tuli kauraliimaa

Onneksi löytyi vanha vetypommi, jolla sai räjäytettyä kattilaan kuivaneet jämäpuurot avaruuteen...

[AZP]

Jos vain 1-2 hengelle tekee, niin mikro on voittamaton puuronkeittäjä. Ei tule sitä kattilatiskiä, ateria valmistuu kolmessa minuutissa ja maistuu ihan samalta kuin kattilassa tehty.

Nopeudella kylmästä kuumaan ei itsellä ole niin paljon väliä kuin säätönopeudella. Eli kun tavara kiehuu ja kääntää tehoa pienemmälle, kiehuminen loppuu eikä jatku siten että kiehuu hetken kuluttua yli. Induktio on tässä ihan pätevä vs. perinteinen vastuslevy, mutta kaasua ei voita mikään.

[Henkka #2283]

^Viimeiset 10 vuotta ilman mikroa ja viiden kaasupolttimen liesi. Hyvin on selvinnyt