Saab Draken tietäjää ?

[Saabikas]

Mikä on laite ohjaamossa ylhäällä näkökentässä hieman keskiviivan vasemmalla puolen ? Alfa-merkillä ja asteikko taisi olla 0-30 ja osittainen "punaviiva" ?

[Jusau]

Ryskylle ei kummemmin koulutettu, mutta näkyykö ko. kuvissa moinen kapistus http://www.canit.se/~griffon/aviation/d ... ckpit.html

Liittyisiköhän vaikka ILS:iin (liukupolkuun)?

[vtp9k]

Mikä on laite ohjaamossa ylhäällä näkökentässä hieman keskiviivan vasemmalla puolen ? Alfa-merkillä ja asteikko taisi olla 0-30 ja osittainen "punaviiva" ?

Veikkaanpa että kyseessä on angle of attack -mittari.

[Jussi]

Kohtauskulmamittari se on

[Saabikas]

Kiitos ja kumarrus:) Mutta mikä mahtaa olla toimintaperiaate ja käyttö in action ?

[Svc]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kohtauskulma
Kohtauskulmamittari auttaa pilottia hahmottamaan koneen asentoa ja lentotilaa.

http://www.seepia.org/html/seepia5/siipi/siipi.shtml

Sakkaus

Toinen hyvin merkittävä ilmiö on sakkaus. Sakkausta esiintyy, kun kohtauskulmaa kasvatetaan niin paljon, että takimmainen patopiste ei enää pysy jättöreunalla. Tällöin ilmavirtaus siiven takaosassa irtoaa siiven pinnasta ja muuttuu turbulentiksi, jolloin siipi ei enää käännä virtausta eikä siis tuota nostovoimaa. Tämä lentotila on ymmärrettävästi turmiollinen, ja sen ilmenemistä pyritäänkin minimoimaan.

Sakkaus tapahtuu usein pienillä lentonopeuksilla, jolloin vaaditaan suurta kohtauskulmaa. Tämä on tilanne laskeuduttaessa, jolloin nostovoiman katoaminen olisi suorastaan letaalia. Siiven nostovoiman lisäämiseksi käytetäänkin poikkeuksetta laippoja eli laskusiivekkeitä, jotka kasvattavat siiven nostovoimakerrointa lisäämällä profiilin kaarevuutta.

On kuitenkin huomattava, että sakkaus ei riipu suoraan ilmanopeudesta, vaan välillisesti kohtauskulman kautta. Hyvin suurellakin ilmanopeudella on mahdollista kasvattaa kohtauskulmaa liiaksi, jolloin tapahtuu ns. G-sakkaus. Monilla delta- eli kolmiosiipisillä lentokoneilla, kuten Concorde-yliäänimatkustajakoneella tai Draken-suihkuhävittäjällä, esiintyy myös ilmiö nimeltä supersakkaus. Tällöin koneen ohjainpinnat, jotka sijaitsevat siiven takaosassa, sakkaavat, eikä korjaaminen enää onnistu.

[Rynnäkkösämpylä]

onpas kerrassaan FANTSUN värinen jakkara hävittäjässä!

(liittyy taas ihan liikaa itse aiheeseen, mutta oli pakko päästä kommentoimaan.)

[Minuteman]

onpas kerrassaan FANTSUN värinen jakkara hävittäjässä!

(liittyy taas ihan liikaa itse aiheeseen, mutta oli pakko päästä kommentoimaan.)

Siis aiva ihana, hyvä että tämä stailaus ulottuu nykyään sotakoneisiinkin

[TuPe]

onpas kerrassaan FANTSUN värinen jakkara hävittäjässä!

(liittyy taas ihan liikaa itse aiheeseen, mutta oli pakko päästä kommentoimaan.)

Siis aiva ihana, hyvä että tämä stailaus ulottuu nykyään sotakoneisiinkin

Nykyään... jep draakenin eli DK:n ensilento taisi olla n1955 tienoilla.

On kyllä kaunis kone varsinkin ikäisekseen voisi luulla ainakin 20v uudemmaksi. Eikä tainneet lento-ominaisuudetkaan olla ihan sieltä paskimmasta päästä. Hornettiin verrattuna menee kuulemma kuin silitysrauta , kuin kuuma veitsi voihin yms. eli todella vakaa ja tasainen kyyti. Taloudellisuus oli sitten jotain muuta... "kirassia" meni JP päällä niin v*tusti.

Löytyykö vanhoja DK lentäjiä/mekaanikkoja?

[Minuteman]

Nykyään... jep draakenin eli DK:n ensilento taisi olla n1955 tienoilla.

Joo toki tuon tiesin, ja meni ohi aiheen, mutta kyllä tuon koneyksilön pilotti taitaa olla vaaleanpunainen parooni. Sellainen mielikuva on että jossainpäin maailmaa Draken on vieläkin aktiivikäytössä, ja olihan Saab tuossakin aikaansa edellä.

[Jussi]

Eikä tainneet lento-ominaisuudetkaan olla ihan sieltä paskimmasta päästä. Hornettiin verrattuna menee kuulemma kuin silitysrauta , kuin kuuma veitsi voihin yms. eli todella vakaa ja tasainen kyyti.

Ei se ihan niin kuitenkaan ole, aika kultaa muistot... sekä HN että DK lentävät kyllä yhtä hyvin kuin silitysrauta, mutta HN:ssä on "pikkasen" kehittyneempi lennonohjausjärjestelmässä muuttelemassa silitysraudan suuntaa.

Ero mikä kuskin jutuissa saattaa tulla tulkituksi paremmiksi lento-ominaisuuksiksi on se että DK:ssa ohjaussauvan liikkeet välittyivät suoraan ohjainpintojen poikkeutuksiksi, eli tuntuma siitä että kone tekee mitä käsketään saattaa olla välittömämpi kuin HN:ssä. HN:ssä pilotin komennolla ja poikkeutuksilla ei ole suoraa yhteyttä.

DK oli aikanaan hyvä kone ja vieläkin aika lyömätön esimerkiksi nopeuden suhteen... ei lentonopeuden vaan tehtävään lähtö nopeuden... siinä vaiheessa kun myöhempien sukupolvien koneet vielä tekevät preflight checkejä platan reunassa on DK jo kilometrissä valmiina torjumaan vainolaisen agression

Taloudellisuus oli sitten jotain muuta... "kirassia" meni JP päällä niin v*tusti.

Suhteessa työntövoimaan sitä kuluu... nykykoneet haukkaavat "hiukkasen" enemmän.

[olli9000CDturbo]

Taas hieman OT, mutta pakko päästä höpisemään. Drakenista en juuri muuta tiedä kuin kuulemma aikansa parhaimmistoa ja ne äänet Sais tulla autoihinkin Saab Draken sarja Viggenin ja Griffinin seuraksi.

[snuggles]

Näkikös kukaan muu ilmassa sitä keltaista, juhlamallin Drakenia kun olivat laittamassa pois aktiivipalveluksesta?

[Ässä]

Näkikös kukaan muu ilmassa sitä keltaista, juhlamallin Drakenia kun olivat laittamassa pois aktiivipalveluksesta?

Tämäkö? Upea!

[Jusau]

Drakenista en juuri muuta tiedä kuin kuulemma aikansa parhaimmistoa ja ne äänet

DK:n käynnistys oli myös aika mielenkiintoista (ja hajuista) seurattavaa, joskus Oulunsalossa tuli moista oltua katsomassa. Konehan käynnistettiin ns. nestemäisellä ruudilla (en muista litkun kemiallista nimeä), melkoinen katku lähti moottorin käynnistyessä. Käynnistys ei montaa sekuntia kestänyt, kuului vaan melkoinen tömäys ja mylly oli hetkessä tulilla. Melkoinen ero verrattuna vaikka normaalisti käytössä oleviin ilmankehittimiin yms. Yksi syy varmaan, miksi DK oli helvetin nopea starttaamaan hälylähdöissä,