Ajatuksia vanhan auton omistamisesta

[saab900c]

Varmaan monet on joutuneet pohtimaan erilaisia kysymyksiä vanhoihin autoihin liittyen omistaessaan tällaisen jossain elämänsä vaiheessa. Itsellänikin on muutama uneton yö mennyt näitä pohtiessa, eikä helpota vieläkään.

Vanhoissa autoissa on mun mielestä haastavaa se, että jos lähdetään siitä näkökulmasta, että huollot pidentävät auton ikää, on jokainen etukäteen tehty huolto rahan arvoinen.

Toisaalta jos osat taas ovat keskimäärin ylittäneet niiden valmistushetkellä suunnitellun eliniän, ei voi tietää tarkalleen, että jonkin tietyn osan vaihtaminen/huolto varmistaisi perille pääsyn.

Jos korjaa toimivaa, voi pirunnyrkki laueta silmille ja tulee jokin oikeasti vakava vika.

Toisaalta voi olla edullisia osia, jotka kannattaa vaihtaa, koska niiden hajoamisesta saattaa seurata dominorallyn -kaltaisesti kaltaisesti etenevä tuho.

Sitten tietysti myös se kysymys, elääkö itse autoa varten, vai onko auto vain käyttöesine.

Tulisiko jättää tekemättä se kylmäkäynnistys -20 pakkasessa ja mennä bussilla, jottei tule mitään yllättävää vikaa. Jos auto käynnistyy -20 pakkasessa, niin miten pahaa tuollainen "riuhtaisu" tekee kuitenkin osille?

Toisaalta tietysti ruostuminen syö auton jossain vaiheessa, joten ajamatta jätetyt kilometrit on siitä näkökulmasta hyödyttömiä.

Jos ajattelee rahan kannalta, niin jokainen lompakossa oleva kolikko on mahdollisuus tehdä korjaus sitten kun on oikeasti vikaa, eikä huoltaa etukäteen.

Toisaalta säästö voi kadota siinä jos joutuu maksamaan korjauksen päälle hinauskustannukset.

Alkava vika voi myös vaikuttaa polttoainekustannuksiin ja tekniikan lopulliseen kestoikään.

Kilometrit vaikuttavat mekaanisiin osiin, mutta sitten on myös nuo vanhat kumiosat joiden pitäisi olla tiiviitä, joustavia tai joissa pitäisi olla hyvä kitka.

Autoissa on mielenkiintoista myös se, että monille työ mahdollistaa auton käytön, mutta auto on myös ainut asia joka mahdollistaa työssäkäynnin.

Autossa on tietysti oma imagoarvonsa työpaikan pihassa.

Voiko pomo ajatella että ajat palkkaasi nähden liian halvalla autolla ja et siis arvosta autosi luotettavuutta? Oletko hänen silmissään autostasi riippuvainen ja tällöin autosi luotettavuus vaikuttaa myös siihen miten varmasti pääset aina tulemaan töihin? Vaikka todellisuus ei välttämättä ole näin suoraviivainen, mutta se voi siltä näyttää jos asiaa arvioiva ihminen ei ole ikinä tutustunut oman autonsa sielunelämään.

Sitten on vielä se juttu, että autot ovat yksilöitä ja uuteenkin autoon voi tulla se menon pysäyttävä vika juuri sillä pahimmalla hetkellä.

Sen verran näitä asioita pohtiessa on ratkennut, että vanhaan autoon on aika hankala löytää mitään oikeaa tai väärää lähestymistapaa.

Autot on yksilöitä ja jos ajattelee asiaa matemaattisesti, niin ei vanhaa (eikä oikeastaan uuttakaan) autoa voi muuttaa matemaattiseksi kaavaksi, joka kertoo oikeat ratkaisut. Auto on osiensa summa ja tuntemattomia muuttujia on tästä johtuen liian paljon.

Kun ajattelee auton ja työn suhdetta, niin auton käytön välttäminen työmatkalla voi olla jonkinlainen ratkaisu. Esimerkiksi voi pyrkiä hankkimaan kodin läheltä työpaikkaa. Onko sitten kuitenkaan enää edes hyödyllistä omistaa autoa jos on tehnyt näin? Tietysti tällöin auto olisi viihdettä, mutta kannattaako pitää kallista autoa pihassa jos ajaa vain vapaa-aikana, entä miten arvokasta oma vapaa-aika on? Kuinka paljon olisit valmis maksamaan siitä, että lomamatka tai kauppareissu ei keskeydy auton hajoamiseen?

Jossain suhteessa helpoin asenne voi tietysti olla se, että kaikki viat ovat mielenkiintoisia ja ne ovat vain ongelmia, jotka odottavat ratkaisua. Kaikkea ei kuitenkaan aina ole mahdollista ratkaista siinä ajassa ja niillä työvälineillä, jotka tarvitaan jotta päästään paikasta A paikkaan B siinä ajassa kun oli tarkoitus alunperin päästä.

Rahankäytöllisesti on myös mielenkiintoista, että sijoittamalla autoon esimerkiksi 1000 tai 2000 euroa lisää luotettavuutta ajatellen ei välttämättä saakaan mitään enemmän, kuin jättämällä sijoittamatta tuon summan. Halpisauto saattaa olla täynnä pikkuvikoja, mutta kalliimpaanhan saattaa sitten iskeä se iso vika, joka ottaa vielä toiset 1000 tai 2000 euroa lisää tullakseen korjatuksi.

Jos pistää sen 1000e lisää autoon luotettavuutta ajatellen ja jättää ostamatta esimerkiksi uuden sohvan voi vanhassa sohvassa istuskellessa ostetun kalliimman auton isot viat alkaa harmittamaan.

Mikä on muuten oikea hetki lopettaa vanhan auton korjaaminen ja vaihtaa uuteen?
Itselleni tuo oli todella hankala asia, mutta ratkaisu löytyi siinä vaiheessa, kun totesin, että vanha autoni ei enää tyydyttäisi minua vaikka se olisi täysin kunnossa.

Mieleen tuli ajatus siitä, että myöhemmin hankkimaani autoa tulisi olemaan mukavampi korjata, koska se kunnossa ollessaan vastaa enemmän niitä ominaisuuksia, joita arvostan autossa kuin vanha autoni vastasi.

Mitkä asiat saivat sut hankkimaan nykyisen autosi, ajamaan nykyisellä autollasi tai harkitsemaan sen vaihtoa? Olisi mielenkiintoista kuulla mielipiteitä asiasta.

Tietysti haluan myös kuulla mitä olen pohtinut pieleen.

[Jortsu]

Itsehän ajelen satkulla, joka viettää 20-vuotissyntymäpäiviään tänä vuonna.
Mainittakoon, että satkuni ei ole edes mikään helmi. Teknisesti se on kunnossa, mutta ulkokuori alkaa olla jo melko rupinen. Ruostettakin toki löytyy. Tämä toisaalta ei ole välttämättä pelkästään huono juttu. Ei ole maailmanloppu, jos esim. joku sattuu marketin pihassa tönimään ovella tai ostoskärryllä kylkiä. Jos tulee pieni kolhu tai naarmu maalipintaan, ei tarvitse miettiä euronkuvat silmissä vilisten, että taas laski jälleenmyyntiarvo.

Olen miettinyt, mitä saisin vastineeksi, jos vaihtaisin uudempaan autoon (=Saabiin). Ehkä hiukan pienemmän polttoaineenkulutuksen, hiukan lisää mukavuutta, turvallisuutta ja sen sellaista. Mutta joutuisin todennäköisesti ottamaan lainaa ja siten autoilu tuskin olisi yhtään halvempaa, päin vastoin. Pitäisi miettiä, koska auto pitäisi taas vaihtaa, ettei sen arvo laske liikaa. Taidanpa ajella tuolla satkulla niin kauan, kuin se pysyy kasassa. Sitä jollain tavalla oppii tuntemaan autonsa oikut (toki se osaa myös yllättää silloin tällöin) ja autoa vaihdettaessa tutustumisprosessi alkaa alusta. Jotkut - kuten minä - saattavat myös kiintyä elottomiin esineisiin, mikä omalta osaltaan vaikeuttaa autosta luopumista.

Mikä on muuten oikea hetki lopettaa vanhan auton korjaaminen ja vaihtaa uuteen?

Tämähän taitaa riippua lähinnä siitä, miten suuren osan korjauksista pystyy itse tekemään. Esim. satkun varaosat eivät ole kohtuuttoman kalliita (suhteellinen käsite tämäkin). Myös käytettyjä osia on runsaasti (ja edullisesti) saatavilla. Jossain vaiheessa saatetaan tietysti tulla sellaiseen pisteeseen, jossa autoon pitäisi uusia suunnilleen kaikki liikkuvat osat.
Ruoste taitaa kuitenkin olla se kaikkein fataalein "vika". Tämäkin on tietenkin jokaisen itse päätettävissä, missä vaiheessa ruostuminen on edennyt niin pitkälle, ettei enää kannata korjata.

Itse en juurikaan harrasta korjaamista "varmuuden vuoksi". Teen normaalit huollot ja seuraan auton kuntoa jatkuvasti. Korjaan/vaihdan osia sitä mukaa, kun tarvetta ilmenee.

Luultavasti tuli hieman sekavaa tekstiä johtuen kellonajasta. Aihe on kuitenkin mielenkiintoinen ja näitä juttuja on tullut itsekin pohdittua melko paljon.

[Maikki]

Oikeastaan tuota auton ikää ja luotettavuutta ei voi pitää toisiaan poissulkevina asioina. Luotettavimmat autot mitä itsellä on olut ovat olleet:

- 900S vm.-90 minua ennen kaksi omistajaa ja autosta oli pidetty huolta. Toimi kuin junan vessa lukuunottamatta startin solenoidia jota en saanut aikaiseksi vaihtaa ja sitten auto piti myydä.

- Golf Variant diesel vm.-96 saksantuonti ilman huoltohistoriaa, tosin vain 1 omistaja saksassa. Ei vaatinut kuin normaalit öljyn- ja suodattimienvaihdot.

Vähiten luottamusta on herättänyt nykyinen passat vm.-02. vaihdettuja osia on riittävä lista alkaen mm. koko moottori. Auto ansainneekin lempinimen Christine...tosin tämän kikottimen uusiutumien on mennyt paljon enemmän omasta lompakosta kuin Arniella aikoinaan Tässä autossa kuitenkin huoltohistoria ok.

Seuraavaksi ostan uuden auton niin ei tarvitse pariin vuoteen miettiä jos autossa on jotain vikaa että kuka maksaa. Budjetti ei vain veny uuteen 9-3 farkkudieseliin oikeilla varusteilla niin täytyy ostaa yli 10k€ halvempi kansanvaunu

[mestari]

kun katselee ja kuuntelee nykyautojen huolto kustannuksia ja yllättäviä vikaantumisia, tulee mieleen väkisin että onko saab 90/900 huoltovapaa auto, ( pl Öljynvaihdot ym,)kun todellisuudessa se pelaa todella hyvin jos vertaa nykyautoihin;
esimerkkinä mainittakoon:
1 ei jakohihnan vaihtoa
2. ei pyörän laakeri murheita
3. ei sähkömurheita
4. ei herkästi rikkoontuvia osia huolimattomasti peruuttaessa
5. ei yllättäviä vikaantumisia

huonot puolet:
1. kaasuttimen kalvo menee kerran auton iässä
2. jarrusatulan herkistelyjä pari kertaa auton iässä
3. etupyörän laakeri yllättävän huonokestoinen (alle 280tkm)

[SB90]

Mut ei noissa vanhoissa autoissa ne viat ole niin suuria eikä kalliita..

"Sitä mitä ei ole ei voi myöskään mennä rikki."

[tumppu]

huonot puolet:
1. kaasuttimen kalvo menee kerran auton iässä
2. jarrusatulan herkistelyjä pari kertaa auton iässä
3. etupyörän laakeri yllättävän huonokestoinen (alle 280tkm)

Ja myös takapyörän laakerit minun kokemuksen mukaan. Sekä kaasarimallissa mekaanisen bensapumpun akselin muoviholkki, jonka takia auto jättää välille 300+ tkm kohdalla. Yleensä silloin kun on joku tärkeämpi reissu kyseessä
Mutta muuten ei valittamista 99/90/900:sta. Ja varaosia kuitenkin saa, eivätkä ne ole edes kalliita kun vertaa muihin merkkeihin.

[lintta go go]

Pääosin mulla vanhan auton romuttaminen on johtunut siitä että kori loppuu tai toisinsanoen en jaksa alottaa hirmuista hitsaus urakkaa ellei siihen ole ihan pakottavaa tarvetta.
Riippuen merkistä, vanhan auton ylläpito voi olla älyttömän halpaa tai kallista.
Saab on niitä halvimpia, eikä ainakaan mulla ole kovin vikaherkkiä olleet.

[mestari]

ei hitsaus urakkaa tarvii aloittaa kun lopettaa sen ennekuin ruoste iskee.
niin yksinkertaisilla toimenpiteillä ei tarvitse paljon kolvikättä laulattaa, harraste vehkeet ja peruskunnostukset mobiileihin on taas asia erikseen.

[SB90]

"Mihin sitä hyvää vaihtamaan?"

[rmeller]

Tähän on ihan pakko puuttua

esimerkkinä mainittakoon:

2. ei pyörän laakeri murheita

huonot puolet:
3. etupyörän laakeri yllättävän huonokestoinen (alle 280tkm)

Ei muuten kun itse juuri tuumin kannattaako 300 tkm ajettuun OG:hen vaihtaa laakeri ulomman vetonivelen vaihdon yhteydessä..Osa nyt on hommattuna joten kaipa se pitää vaihtaa, jos osaa/pystyy.

Rami

[JiiVee]

En keksi mitään syytä ostaa kallista käyttöautoa jonka vuotuisilla pääoma- ja huoltokuluilla voisi täyttää taloyhtiön jokaisen parkkipaikan vanhoilla saabeilla. HArrasteautot ovat sitten erikseen ja niihin rahaa meneekin sitten enemmän.

Uusiakin autoja olen omistanut, mutta ei niillä vanhan saabin tasolle päässyt mitä luotettavuuteen tulee. On muuten työkaveri ajanut og900:lla yli 7 vuotta yhdellä öljynvaihdolla, eikä öljyä vieläkään kulu. Lämmityslaitteen moottori meni vaihtoon ja oli kuulemma ensimmäinen vika ruosteen lisäksi.

[jakaraik]

väliin kuulee pientä naureskelua tyyliin: "viittikki vanhalla saabin raadolla ajella, osta tuoreempi peli niin on huoletonta ajella". no eräänkin naureskelijan auto murheita seuranneena (3v vanha volvo) voin vain iloisena todeta että ainaki pääsen aina perille, itse voi kaiken korjauksen tehdä ja osat on ilmaisia, niinkuin autokin, toisin kuin tällä ylpeällä "uuden" auton omistajalla näitä esimerkkejä on useita tiedos...

[protossi]

Kyllähän sitä kaikenlaisia irvailuja on saanut kuunnella vanhalla saabilla ajaessaan.

Sääli käy kuitenkin niitä, jotka ostaa kalliin uudehkon auton, josta takuut on juuri rauennut. Sitten, kun ilmestyy mystisiä vikoja, joiden korjausyrityksiin on mennyt jo tuhansia euroja ja vika sitkeästi istuu edelleen autossa ja autokin on niin kallis, ettei voi luovuttaa, vaan pakko on edelleen kaivaa kuvetta.

Kyllä tuo vanha og900 on järkevä auto, varsinkin nyt, kun varaosia löytyy pilvin pimein puretuista ikätovereista. Puhumattakaan hyvästä fiiliksestä, joka tulee, kun sen itse saa korjattua kuntoon.

[dimebak]

Ennen kaikkea noissa vanhoissa ei ole juurikaan sellaisia vikoja etteikö niitä saisi korjattua kohtuullisilla korvauksilla. Ja onhan nuo harrastuksenakin sen verran mukavia kohteita ettei paremmasta väliä. Ja osien saatavuus, niin uutena kuin "second hand" osina. Eipä noihin ole tarvinnut vaihtaa mitään überkallista. Tietenkin jos itse olisi vaihtanut vain ne mitä on tarvinnut niin ei montaa osaa olisi mennyt.