Kuka presidentiksi?

[metallivihreä]

Joo ja nyt vaan yhtä suoraselkäistä porvariyhteistyötä kuin viime vaaleissa.

[ah79]

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Niin ... 5218402347

Jännitys tiivistyy . Toisesta kierroksesta ei ilmeisesti tulekaan pelkkää muodollisuutta.

[Henkka #2283]

Työelämän huonontumisen lyhyt historia

Työelämän muutos hyvinvointivaltiosta hyperkilpailuun

Ennen lamaa töissä olleet muistavat, kuinka työt ehti tehdä kunnolla valmiiksi, työilmapiiri oli nykyistä leppoisampi ja työnteosta saattoi joskus nauttiakin.
Nyt toiset kärsivät työn paljoudesta ja toiset sen puutteesta. Työelämä on heikoimman lenkin ulosäänestystä. Harva voittaa, useimmat häviävät. Työ, jonka pitäisi vahvistaa identiteettiä, on muuttunut pahenevaksi loukkaukseksi työntekijöiden omanarvontunnolle: koko ajan täytyisi olla enemmän ja muuta kuin on eikä koskaan saisi olla tyytyväinen suorituksiinsa. Stressi, uupumus ja masennus ovat yleistyneet kansantaudeiksi.
Kun pääoma vapautettiin kilpailuttamaan yrityksiä ja sijaintipaikkoja, lakko-oikeus siirtyi työntekijöiltä omistajille. Politiikasta tuli talouden hienosäätöä. Kaikki elämänalat alistettiin tulosmittaukseen. Sijoittaminen alkoi tuottaa mutta työntekijät kitua. Miten tähän on tultu?

Juha Siltala käsittelee teoksessaan toisen maailmansodan jälkeisten omistettujen työpaikkojen muuttumista markkinaehtoisiksi suoritteiksi. Taloushistoriallisesta taustasta ja työelämätilastoista edetään yksilöiden kokemuksiin.
Hyperkilpailua voi pitää koko väestöllä tehtynä ihmiskokeena. Kokeen alustavat tulokset osoittavat ainakin sen, millainen kehys ei voi olla inhimillisesti kestävää. Antoisakin työ muuttuu siunauksesta kiroukseksi, jos työntekijä ei voi toivoa sen avulla saavuttavansa mitään mutta pelkää kuitenkin menettävänsä kaiken.
Onko ainoan vaihtoehdon politiikalle vaihtoehtoja? Voidaanko talous vielä alistaa palvelemaan ihmisten päämääriä sen sijaan että ihmisten olemassaolon oikeus määräytyy hyväksikäytettävyyden mukaan?


Tuossa on takakansi Juhan Siltalan kirjasta.

Suosittelen kirjan lukemista kaikille. Ennenkaikkea suosittelen kirjaan perehtymistä niille, jotka jauhavat markkinatalouden mantroja, joita ovat mm. "yritysten reaaliset toimintaedellytykset Suomessa pitää saada kuntoon" ja "pitää Suomi kilpailukykyisenä myös tulevaisuudessa".

Siltala sai reilu vuosi sitten kirjan julkaisuajankohtana voimakasta kritiikkiä yrityselämältä. Varsinaista puskasta huutelua, jota täälläkin on koitetettu kammeta palkansaajaa ajattelevan synniksi.
Toistuvasti on myös tullut esiin väite "vastakkainasettelun vanhanaikaisuudesta". Tätä taustaa vasten onkin outoa, kuinka hiukankin työntekijäpuolta ajatteleva taho saa osakseen mieletöntä kritiikkiä porvaripuolelta. (Nimenomaan henkilöön menevää ja perustelematonta argumentaatiota. Tästä ovat saaneet osansa niin Halonen kuin Siltala.)

Ja minkä takia joka ainoa, joka hiukankin muistuttaa palkansaajankin oikeuksista ja esittää huolen aiheita, leimataan "kommariksi". Porvarimantraa jauhavaa kun ei saa edes ajatuksissaan sanoa "riistokapitalistiksi". Nuo ovat ne ääripäät. Minkä takia edes lievästi vasemmistolainen on helposti leimattavissa ääripään edustajaksi. Eikö tämä ole juuri sitä ennakkoluuloista vastakkainasettelua ja epävarmuutta oman suunnan oikeellisuudesta.

Tässä muutama ketjusta poimittu lausahdus, jotka särähtävät ainakin omaan korvaani:

"
Muutenkin tämä herra/duunari-jaottelu alkaa tietyssä mielessä olla aikansa elänyt, koska huomattavan suuri osa ihmisistä on nykyään sellaisissa hommissa, ettei sovi kunnolla kumpaankaan kategoriaan.
"

"
Onko Hiukan vanhanaikaista ajattelua tuo vasen-oikea vastakkainasettelu, kun niitä ei edes oikeastaan ole olemassa.
"

"
Ja vasemmisto/oikeisto vastakkainasettelu ei ole vieläkään historiaa, iso osa toveri Halosen äänestäjistä uskoo, että veroja nostamalla asiat paranee. Ja itse tasavallan rouva nosti vuodenvaihteen puheessaan maan pahimmaksi uhkaksi työssään menestyvät Suomalaiset.
"

"
Monessa pienessä yrityksessä kaikki työntekijät ovat omistajia tietyllä "siivulla".
"

"
Ei sinäänsä, jos katselee vain tätä omistaja vs. työntekijä. Kuitenkin "herrojen" valta on supistunut ja työntekijöiden lisääntynyt.
"


Huomattavaa on, että Siltala puhuu "väestöllä tehdystä ihmiskokeesta". Eikö Neuvostoliittokin aikoinaan harjoittanut moista.

Siltalasta oli radiohaastattelussa muutama viikko sitten "Moninaisessa". Hyvää argumentaatiota. Harmi, ettei enää löydy arkistosta.

Eikä herneitä, jatkan vieläkin vastauksen etsimistä...

[Rommitommi]

"
Monessa pienessä yrityksessä kaikki työntekijät ovat omistajia tietyllä "siivulla".
"

"
Ei sinäänsä, jos katselee vain tätä omistaja vs. työntekijä. Kuitenkin "herrojen" valta on supistunut ja työntekijöiden lisääntynyt.
"

No mä jo ajattelin, että lopetetaan, mutta haluat näköjään jatkaa, kun mun sanomisia kopsasit tohon

Tarkoitin sitä, että esimerkiksi tuntemani datanomit olivat alkuun erään pk-yrityksen työntekijöitä, jonka jälkeen kuitenkin it-palvelut ulkoistettiin. Nämä kaverit pistivät yrityksen pystyyn, ja omistavat kaikki siitä täysin saman verran. Mitä nämä ovat, jos eivät omistajia JA työntekijöitä?
Tämä vain yksi esimerkki, myös omista tutuistani löytyy lisää vastaavanlaisia esimerkkejä, joten en usko, että tämä olisi jotenkin harvinaista

Toiseen argumenttiin sen verran että jos väität vastakkainasettelun olevan samaa tasoa kuin 100-vuotta sitten, niin en jaksa edes väitellä asiasta.

Ja mitä tulee viestiin yleensä, niin yliampuva kritiikki saa aina voimakasta vastakritiikkiä.
Itse ainakin viihdyin hyvin yrityksessä, jota vasemmisto varmaan kutsuisi "globaaliriistoporvarikapitalismin" mekaksi . Meno oli suhteellisen lungia, vaikka yrityksen Suomen yksikkö teki kaikkien aikojen tuloksen. Raksalla saa paahtaa ihan eri tahtiin
Viihdytkö sinä työssäsi?
40h viikossa on täysin sopiva työaika

[Henkka #2283]

No mä jo ajattelin, että lopetetaan, mutta haluat näköjään jatkaa, kun mun sanomisia kopsasit tohon

Tarkoitin sitä, että esimerkiksi tuntemani datanomit olivat alkuun erään pk-yrityksen työntekijöitä, jonka jälkeen kuitenkin it-palvelut ulkoistettiin. Nämä kaverit pistivät yrityksen pystyyn, ja omistavat kaikki siitä täysin saman verran. Mitä nämä ovat, jos eivät omistajia JA työntekijöitä?
Tämä vain yksi esimerkki, myös omista tutuistani löytyy lisää vastaavanlaisia esimerkkejä, joten en usko, että tämä olisi jotenkin harvinaista

Toiseen argumenttiin sen verran että jos väität vastakkainasettelun olevan samaa tasoa kuin 100-vuotta sitten, niin en jaksa edes väitellä asiasta.

Ja mitä tulee viestiin yleensä, niin yliampuva kritiikki saa aina voimakasta vastakritiikkiä.
Itse ainakin viihdyin hyvin yrityksessä, jota vasemmisto varmaan kutsuisi "globaaliriistoporvarikapitalismin" mekaksi . Meno oli suhteellisen lungia, vaikka yrityksen Suomen yksikkö teki kaikkien aikojen tuloksen. Raksalla saa paahtaa ihan eri tahtiin
Viihdytkö sinä työssäsi?
40h viikossa on täysin sopiva työaika

Ok

Tarkoitukseni oli esittää itselleni vieraita ajatuksia, eikä niinkään vetää keskustelua jo käytyihin asioihin. Tämä on varmasti ymmärrettävää. Kiitos kuitenkin täsmennyksistäsi.

Lisääkertomasi avarsi aiemminsanomaasi huomattavasti, eikä minulla tietenkään ole esittämiäsi argumentteja vastaan mitään. Minulla taas olisi varmasti sinua enemmän esimerkkejä pienissä yrityksissä työskentelevistä henkilöistä, jotka eivät omista työpaikastaan muuta kuin oman kahvimukinsa. Tästä lienee turha väitellä. Työntekijä ja omistaja ovat pääsääntöisesti eri asiat.

En ole väittänyt missään vaiheessa vastakkainasettelun olevan samalla tasolla kuin sata vuotta sitten, vai olenko?
Tarkoitukseni oli osoittaa vastakkainasettelun olemassaolo myös nykypäivänä, joka siis sittenkin on olemassa. Vastakkainasettelu ei ole kadonnut, vaikka suurin osa palkansaajista ei enää työskentelekään hiilikaivoksissa.

Kuten olen moneen kertaan sanonut, en tuomitse mitään yritystäkään ennalta "riistäjäksi" yms. (enhän ole edes varsinaisesti vasemmistolainen) Jos tämä on epäselvää, niin ne kohdat keskustelusta näkisin mieluusti, jossa olen toista väittänyt. Ja tietystikin hyväksyn kenen tahansa työskentelyn missä tahansa yrityksessä, pääasia on, että kokee paikan omakseen

Olen erittäin tyytyväinen nykyisessä työssäni. Työaikani on n. 36 tuntia viikossa

Oletettavasti viittasit Siltalan esittämään argumentaatioon "yliampuvalla kritiikillä"? Jos todellakin viittasit siihen, en valitettavasti ymmärrä, mitä tarkoitat yliampuvalla.

[ng900aero]

Blaah, Siltalalle maksimissaan tyydyttävä arvosana järjenkäytöstä, tuo kaveri on ollut yksi suosikeistani kautta aikain, todellinen renessanssihahmo
http://kemppinen.blogspot.com/

[ah79]

Minusta alkaa vahvasti tuntua, että tämä keskustelu kuuluisi jollekin aivan muulle forumille kuin tänne, mutta en voi vastustaa kiusausta...

If modern man's producing power is a thousand times greater than that of the cave-man, why then, in the United States to-day, are there fifteen million people who are not properly sheltered and properly fed? Why then, in the United States to-day, are there three million child laborers? It is a true indictment. The capitalist class has mismanaged. In face of the facts that modern man lives more wretchedly than the cave-man, and that his producing power is a thousand times greater than that of the cave-man, no other conclusion is possible than that the capitalist class has mismanaged, that you have mismanaged, my masters, that you have criminally and selfishly mismanaged. And on this count you cannot answer me here to-night, face to face, any more than can your whole class answer the million and a half of revolutionists in the United States. You cannot answer. I challenge you to answer. And furthermore, I dare to say to you now that when I have finished you will not answer. On that point you will be tongue-tied, though you will talk wordily enough about other things.

`You have failed in your management. You have made a shambles of civilization. You have been blind and greedy. You have risen up (as you to-day rise up), shamelessly, in our legislative halls, and declared that profits were impossible without the toil of children and babes. Don't take my word for it. It is all in the records against you. You have lulled your conscience to sleep with prattle of sweet ideals and dear moralities. You are fat with power and possession, drunken with success; and you have no more hope against us than have the drones, clustered about the honey-vats, when the worker-bees spring upon them to end their rotund existence. You have failed in your management of society, and your management is to be taken away from you. A million and a half of the men of the working class say that they are going to get the rest of the working class to join with them and take the management away from you. This is the revolution, my masters. Stop it if you can.'

Em. teksti teoksesta Iron Heel (suom. Rautakorko), joka ilmestyi ensimmäistä kertaa 1908. Kukaan muu ei satavarmasti jaksa lukea sitaattia läpi, mutta Henkka saattaa jopa jaksaakin . Tulonjaon epäoikeudenmukaisuudesta ja työläisen riistämisestä siinä kuitenkin puhutaan, ja lähes tarkalleen samaa litaniaa on nyt jo jauhettu sata vuotta (ja enemmänkin, koska ei Londonkaan ollut ensimmäinen, joka kiinnitti aiheeseen huomiota) pääsemättä puusta pitkälle. Ei siis ole kysymys mistään uusista, ihmeellisistä meidän aikamme ongelmista vaan ilmiöistä, jotka ovat olleet olemassa niin pitkään kuin ihminen on tehnyt töitä toiselle ihmiselle. Se siitä "lyhyestä historiasta", ja kun pidemmällä tähtäimellä miettii, mitkä talous- ja yhteiskuntajärjestelmät ovat tänä aikana vieneet kehitystä eteenpäin niin yksilön kuin yhteiskunnankin edun kannalta, jotka sinänsä ovat vahvasti sidoksissa keskenään, ja mitkä ovat johtaneet katastrofiin, niin johtopäätökset ovat melko yksiselitteisiä.

Loppuun vielä pari Niinistön kommenttia, jotka ehkä kuvaavat parhaiten sitä ajatusmaailmaa, jonka takia häntä kannatan. Ns. riistokapitalismia minä ja varmasti muutkin Niinistön äänestäjät kannatamme aivan yhtä vakaasti kuin Halosen kannattajat Suomen liittämistä Kuubaan tai Pohjois-Koreaan . Jos joku nyt on sitä mieltä, että Niinistö on susi lammasten vaatteissa ja puhuu täyttä p*kaa niin siihen minun on turha ottaa kantaa, mutta henkiökohtaisesti uskon, että mies on aivan tosissaan näiden ajatustensa kanssa.

Vastuuta hyvinvoinnista ei voi ulkoistaa. Vanhan sanonnan mukaan pihapiirissä on hyvä katsoa paitsi omien lasten myös naapurin kakaroiden perään. Terveydestä ja hyvästä vanhuudesta huolehtimista on kehitettävä jatkuvasti.

Suuri osa suomalaisista saa palkkansa ja elämänsisältönsä toisista suomalaisista huolehtimisesta. Parhaiten voimme kunnioittaa näiden ihmisten työtä huolehtimalla, että yhteiskunnallamme on varaa maksaa heidän uurastuksestaan. Ilman hyvää taloutta emme voi huolehtia koulutuksesta, terveydestä ja hyvästä vanhuudesta.

Vastakkainasettelu on turhaa, koska olemme kaikki suomalaista työväkeä;
työntekijät ja työnantajat, yrittäjät, opintojen parissa uurastavat
opiskelijat, kotona lapsiaan hoitavat vanhemmat, työelämän ulkopuolella
olevat ja työnsä jo tehneet eläkeläiset.

Vastakkainasettelu on turhaa myös työelämässä. Into­himoisille ihmisille on
annettava tilaa, niin työntekijöinä kuin yrittäjinä. On vastuutonta asettaa
työntekijät ja työnantajat ajatuksissa vastatusten. Jos jokainen meistä ei
ammatissaan saa ansaitsemaansa arvostusta, murennamme pohjaa yhteiseltä
tulevaisuudeltamme. Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa kaikilla
suomalaisilla olisi töitä.

[Henkka #2283]

Em. teksti teoksesta Iron Heel (suom. Rautakorko), joka ilmestyi ensimmäistä kertaa 1908. Kukaan muu ei satavarmasti jaksa lukea sitaattia läpi, mutta Henkka saattaa jopa jaksaakin . Tulonjaon epäoikeudenmukaisuudesta ja työläisen riistämisestä siinä kuitenkin puhutaan, ja lähes tarkalleen samaa litaniaa on nyt jo jauhettu sata vuotta (ja enemmänkin, koska ei Londonkaan ollut ensimmäinen, joka kiinnitti aiheeseen huomiota) pääsemättä puusta pitkälle. Ei siis ole kysymys mistään uusista, ihmeellisistä meidän aikamme ongelmista vaan ilmiöistä, jotka ovat olleet olemassa niin pitkään kuin ihminen on tehnyt töitä toiselle ihmiselle. Se siitä "lyhyestä historiasta", ja kun pidemmällä tähtäimellä miettii, mitkä talous- ja yhteiskuntajärjestelmät ovat tänä aikana vieneet kehitystä eteenpäin niin yksilön kuin yhteiskunnankin edun kannalta, jotka sinänsä ovat vahvasti sidoksissa keskenään, ja mitkä ovat johtaneet katastrofiin, niin johtopäätökset ovat melko yksiselitteisiä.

Toit esille hyvän (joskin itsestäänselvän ) näkökulman. Esittämäsi epäkohdat ovat jo hyvin vanhoja. Siltala kuitenkin viittaa ”lyhyellä historialla” kirjassaan, jonka olet varmasti lukenut, historiallisessa perspektiivissä melko lyhyeen ajanjaksoon, jona aikana on tapahtunut radikaaleja muutoksia työelämässä.

Naureskelet tässä myös yhteiskuntajärjestelmille, jotka ovat johtaneet katastrofiin, ja luulen, että olemme kaikki samaa mieltä siitä, ettei Neuvostoliitto ollut toimiva järjestelmä.

Vastuuta hyvinvoinnista ei voi ulkoistaa. Vanhan sanonnan mukaan pihapiirissä on hyvä katsoa paitsi omien lasten myös naapurin kakaroiden perään. Terveydestä ja hyvästä vanhuudesta huolehtimista on kehitettävä jatkuvasti.

Suuri osa suomalaisista saa palkkansa ja elämänsisältönsä toisista suomalaisista huolehtimisesta. Parhaiten voimme kunnioittaa näiden ihmisten työtä huolehtimalla, että yhteiskunnallamme on varaa maksaa heidän uurastuksestaan. Ilman hyvää taloutta emme voi huolehtia koulutuksesta, terveydestä ja hyvästä vanhuudesta.

En hyvällä tahdollakaan näe näissä lauseissa mitään eroa siihen, mitä olen havainnut Halosenkin kannattavan. Tämä varmaan tekee Sauli Niinistöstä kommarin?

Vastakkainasettelu on turhaa, koska olemme kaikki suomalaista työväkeä;
työntekijät ja työnantajat, yrittäjät, opintojen parissa uurastavat
opiskelijat, kotona lapsiaan hoitavat vanhemmat, työelämän ulkopuolella
olevat ja työnsä jo tehneet eläkeläiset.

Vastakkainasettelu on turhaa myös työelämässä. Into­himoisille ihmisille on
annettava tilaa, niin työntekijöinä kuin yrittäjinä. On vastuutonta asettaa
työntekijät ja työnantajat ajatuksissa vastatusten. Jos jokainen meistä ei
ammatissaan saa ansaitsemaansa arvostusta, murennamme pohjaa yhteiseltä
tulevaisuudeltamme. Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa kaikilla
suomalaisilla olisi töitä.

Minä en ole samoilla linjoilla Niinistön kanssa. Minusta on vastuutonta olettaa, että työntekijät ja työnantajat asettuisivat samalle, työnantajan, puolelle huolimatta edellä jo todetusta vastakkainasettelusta.


Ja jokainenhan äänestää parhaaksi katsomaansa ehdokasta, edelleen

[Bob]

Olivat Everwoodin jättäneet kolmoselta pois jonkin vaaliohjelman vuoksi .

[ah79]

En hyvällä tahdollakaan näe näissä lauseissa mitään eroa siihen, mitä olen havainnut Halosenkin kannattavan. Tämä varmaan tekee Sauli Niinistöstä kommarin?

Otan oikeuden esittää tarkoituksella erittäin kärjistetyn näkemyksen, koska en jaksa tässä vaiheessa iltaa muotoilla asiallisemmin esitettyä lausuntoa:

Minä kannatan ennemmin ihmistä, joka selkeästi kannattaa nykyisen, toimivan yhteiskunnan kehittämistä yhä paremmaksi tämänhetkisen reaalimaailman taloudellisilla ja yhteiskunnallisilla edellytyksillä kuin akkaa, joka marisee kaikesta pahasta maan ja taivaan välillä esittämättä minkäänlaisia konkreettisia näkemyksiä siitä, miten asioita voitaisiin todellisuudessa viedä eteenpäin. Niinistön puheissa on sentään jotain uutta ideaa ja visiota, Halosen jauhaessa samaa ikivanhaa p*kaa, jota on jauhettu jo vuosikymmenet ja joka ei ole johtanut mihinkään eikä tule johtamaankaan..

Minä en ole samoilla linjoilla Niinistön kanssa. Minusta on vastuutonta olettaa, että työntekijät ja työnantajat asettuisivat samalle, työnantajan, puolelle huolimatta edellä jo todetusta vastakkainasettelusta.

Monet yritykset ovat jo huomanneet, että tyytyväinen työntekijä on tehokkaampi kuin töihinsä totaalisesti v*nut. Menestyvällä yrityksellä on taas rapakuntoiseen nähden paremmin mahdollisuuksia pitää työntekijät tyytyväisinä. En näkisi, että työnantajan ja työntekijän on aina oltava kylmässä sodassa keskenään vaan parhaimmillaan molemmat osapuolet voivat olla tyytyväisiä ja elää symbioosissa. Myönnettäköön, että tällaiset yritykset ovat selkeänä vähemmistönä työntekijöihinsä enemmän tai vähemmän v-sesti suhtautuvien joukossa, mutta parhaimmillaan kehitys voi lisätä tällaista suhtautumista tulevaisuudessa huomattavastikin. Täydellistä maailmaahan ei yhteiskunnan rakenteista riippumatta ole eikä tulekaan, mutta minä en pidä mitenkään itsestään selvänä, että työnantaja ja -tekijä on tuomittu aina ja ikuisesti verivihollisiksi keskenään tai että toisen etu olisi aina toisen etua vastaan.

[Henkka #2283]

Otan oikeuden esittää tarkoituksella erittäin kärjistetyn näkemyksen, koska en jaksa tässä vaiheessa iltaa muotoilla asiallisemmin esitettyä lausuntoa:

Minä kannatan ennemmin ihmistä, joka selkeästi kannattaa nykyisen, toimivan yhteiskunnan kehittämistä yhä paremmaksi enkä akkaa, joka marisee kaikesta pahasta maan ja taivaan välillä esittämättä minkäänlaisia konkreettisia näkemyksiä siitä, miten asioita voitaisiin todellisuudessa viedä eteenpäin. Niinistön puheissa on sentään jotain uutta ideaa ja visiota, Halosen jauhaessa samaa ikivanhaa p*kaa, jota on jauhettu jo vuosikymmenet ja joka ei ole johtanut mihinkään eikä tule johtamaankaan..

Vaikka näkemys on jo ymmärrettävistä syistä kärjistynyt, se on silti näissä vaaleissa porvariston tyylisesti henkilöön menevää panettelua tai jopa suoraa solvaamista.

Niinistön ainakin vaalitenteissään esiin tuomat ”uudet ideat ja visiot” kuten Itämeri-yhteistyö, pohjoinen ulottuvuus ja ”innovaatiokeskittymät” (kuten Biocenter tms.) ovat jo toteutunutta arkipäivää. Osa voimakkaastikin Halosen kaudella.

Monet yritykset ovat jo huomanneet, että tyytyväinen työntekijä on tehokkaampi kuin töihinsä totaalisesti v*nut. Menestyvällä yrityksellä on taas rapakuntoiseen nähden paremmin mahdollisuuksia pitää työntekijät tyytyväisinä. En näkisi, että työnantajan ja työntekijän on aina oltava kylmässä sodassa keskenään vaan parhaimmillaan molemmat osapuolet voivat olla tyytyväisiä ja elää symbioosissa. Myönnettäköön, että tällaiset yritykset ovat selkeänä vähemmistönä työntekijöihinsä enemmän tai vähemmän v-sesti suhtautuvien joukossa, mutta parhaimmillaan kehitys voi lisätä tällaista suhtautumista tulevaisuudessa huomattavastikin. Täydellistä maailmaahan ei yhteiskunnan rakenteista riippumatta ole eikä tulekaan, mutta minä en pidä mitenkään itsestään selvänä, että työnantaja ja -tekijä on tuomittu aina ja ikuisesti verivihollisiksi keskenään tai että toisen etu olisi aina toisen etua vastaan.

Kyllä. Parhaimmillaan tilanne olisi, jos ei oltaisi napit vastakkain. Nykyään kuitenkin yhä enenevässä määrin on kyse esimerkiksi työntekijän aseman heikentämisestä, yritysriskin sälyttämisestä palkansaajille, työntekijän saamatta siitä kompensaatiota. Tätä taustaa vasten ihmettelen edelleen palkansaajien porvarimyönteisyyttä ja liioitellulta tuntuvia liike-elämäempatioita.

[ng900aero]

Kirjotas Henkka lyhyempiä viestejä jotta niitä jaksaisi lukea
Ei vaan näin illalla ei jaksa enää keskittyä mihinkään

[Rommitommi]

En ole väittänyt missään vaiheessa vastakkainasettelun olevan samalla tasolla kuin sata vuotta sitten, vai olenko?
Tarkoitukseni oli osoittaa vastakkainasettelun olemassaolo myös nykypäivänä, joka siis sittenkin on olemassa. Vastakkainasettelu ei ole kadonnut, vaikka suurin osa palkansaajista ei enää työskentelekään hiilikaivoksissa.


Oletettavasti viittasit Siltalan esittämään argumentaatioon "yliampuvalla kritiikillä"? Jos todellakin viittasit siihen, en valitettavasti ymmärrä, mitä tarkoitat yliampuvalla.

Et varsinaisesti sanonut, myönnettäköön. Kuitenkaan en pysty itse näkemään tälläistä täydellistä vastakkainasettelua, ja vielä vähemmän, että Kokoomus ajaisi mitään tällästä
Ehkäpä en sitten tajua omaa etuani, mutta omasta mielestäni työpaikan kun saan, ja saan tehdä työtä nykyisillä työehdoilla, en muuta kaipaakkaan


"Harva voittaa, useimmat häviävät.
Työ, jonka pitäisi vahvistaa identiteettiä, on muuttunut pahenevaksi loukkaukseksi työntekijöiden omanarvontunnolle
Sijoittaminen alkoi tuottaa mutta työntekijät kitua. "

No jos työnteko tuntuu monesta nykyään pahalta loukkaukselta ja, että siellä kokee hitaan ja tuskallisen kuoleman, en ihmettele enää yhtään Suomen työttömyyslukuja. Alkaa väkisin tulla mieleen "pullamössösukupolvi" Itse en vain tollasta paskapropagandaa pysty sisäistämään. Työntekijöillä on hyvät olot, vai voidaanko jostain suoraan esittää ettei olisi? Tottakai löytyy paskoja duunipaikkoja ja mulkkuja pomoja, mutta onneksi on vapaus valita missä töitä tekee...
Itse olen työskennellyt puutarhurin apulaisena, siivoojana, varastomiehenä, raksalla jnejne, eikä mua missään ole potkittu päähän millään tavalla, joten en tosiaan pysty ymmärtämään mistä riistosta tällä hetkellä on kysymys.

[hma]

Itse olen työskennellyt puutarhurin apulaisena, siivoojana, varastomiehenä, raksalla jnejne, eikä mua missään ole potkittu päähän millään tavalla, joten en tosiaan pysty ymmärtämään mistä riistosta tällä hetkellä on kysymys.

Vaikken tällaisiin keskusteluihin yleensä otakaan kantaa, niin: Amen.

[Henkka #2283]

Ehkäpä en sitten tajua omaa etuani, mutta omasta mielestäni työpaikan kun saan, ja saan tehdä työtä nykyisillä työehdoilla, en muuta kaipaakkaan

Nimenomaan tämä on uhattuna. Esimerkiksi paperimiehet. Ja muistattehan, että kyse ei ole siitä, että paperimiehillä olisi liian hyvät edut. Kyse on jo saavutettujen työehtojen heikentämisestä. Myös muotiin tulleilla määräaikaisilla työsopimuksilla ja vuokratyösuhteilla heikennetään työntekijän oikeuksia äitiysvapaisiin ja oikeuteen pystyä suunnittelemaan tulevaisuuttaan.

"Harva voittaa, useimmat häviävät.
Työ, jonka pitäisi vahvistaa identiteettiä, on muuttunut pahenevaksi loukkaukseksi työntekijöiden omanarvontunnolle
Sijoittaminen alkoi tuottaa mutta työntekijät kitua. "

No jos työnteko tuntuu monesta nykyään pahalta loukkaukselta ja, että siellä kokee hitaan ja tuskallisen kuoleman, en ihmettele enää yhtään Suomen työttömyyslukuja. Alkaa väkisin tulla mieleen "pullamössösukupolvi"

Vaikka laitoinkin takakansitekstin aiemmin näkyviin, kirjaa ei silti kannata tuomita kansien perusteella. Hassua, että sinulle tulee mieleen pullamössösukupolvi. Siltalan, joka asiaa on tutkinut ja jonka tutkimusta ei ole asiallisilla argumenteilla haastettu, mukaan taas työnteossa yritetään nykyään yhä enemmän luoda kuva jatkuvasta poikkeustilasta, jossa joka hetki on annettava itsestään hiukan enemmän kuin voi.

Itse en vain tollasta paskapropagandaa pysty sisäistämään. Työntekijöillä on hyvät olot, vai voidaanko jostain suoraan esittää ettei olisi? Tottakai löytyy paskoja duunipaikkoja ja mulkkuja pomoja, mutta onneksi on vapaus valita missä töitä tekee...
Itse olen työskennellyt puutarhurin apulaisena, siivoojana, varastomiehenä, raksalla jnejne, eikä mua missään ole potkittu päähän millään tavalla, joten en tosiaan pysty ymmärtämään mistä riistosta tällä hetkellä on kysymys.

Millä perusteella kyse on paskapropagandasta?

Myönnettäköön, että suomalaisilla työntekijöillä on hyvät olot verrattuna nyt vaikka kiinalaisiin työntekijöihin, mutta siihen tilanteeseenhan kukaan meistä ei edes halua. Valitettavasti EK:n ja monien porvaripuolen tahojen alituisesti toistamat vertailut Suomen ja Kiinan kilpailukyvystä vihjaavat muuhun.

Suomessa ei ole kaikilla vapautta valita missä töitä tekee. Nykyisessä työllisyystilanteessa sekä pätkätöiden, ”soitetaan aamulla tuletko töihin” sekä projektiluontoisten töiden yleistyessä on otettava useammin vastaan se mitä saa. Suurin ongelma on naisvaltaisilla ja matalapalkka-aloilla, mutta kasvavassa määrin myös muilla työpaikoilla.

Itse olen työskennellyt osa-aikaisesti varastotyöläisestä kalapakkaajaan. Väliin on mahtunut hyviä paikkoja, mutta myös selviä esimerkkejä Siltalan varoittamasta kehityksestä, johon kuuluu mm. 50+ naisten työskentely viiden vuoden yhtäjaksoisen työskentelyn jälkeen yhä vaan vuokralla.

Ja edelleen, jaan vain mm. Siltalan kanssa huolen hyvinvointivaltiosta sellaisena, kuin me sen ymmärrämme, tulevaisuudessa