Foorumi – Saabclub.fi

Moi.

Allekirjoittanutta V...ttaa suunnattomasti kaikki (automerkistä riippumatta), jotka pimeällä tiellä kohdatessa vaihtaa pitkille valoille juuri siinä 5 metriä ennen kohtaamista.
Tiedän, että näin se autokoulussa opetetaan,
mutta ei ole silti kivaa, kun aina kohdatessa on se puolen sekunnin sokeus ja silmien räpäytys, kun vastaan tulevan auton valopatteri ehtii antaa iskun silmille.
Tämä ainoastaan vain pahenee, nyt kun xenon valot yleistyvät.
Xenon pitkät kun antavat tehokkaimman välähdyksen juuri päälle kytkettäessä.

Nyt kysynkin seuraavaa. Kumpi mielummin.

1. valot vaihdetaan muutamaa metriä ennen kohtaamista (jonka arviointi tuntuu ajaessa olevan ennemminkin 10-3 metriä kuin se 0-3 metriä) Valo sokaisee molemmat, ja ei kuitenkaan näe mitään, ennen kuin silmät taas palautuvat.

2. Valot vaihdetaan vasta kohdalla tai jälkeen, jolloin iskua ei tule. Tässä tulee se pieni gappi, jonka ajaa vain lyhyillä valoilla, omasta mielestäni kuitenkin lyhyillä valoilla näkee paremmin kuin silmät kiinni, tai katse lukittuna reunaviivaan.

Onhan tämä johdattelevaa, mutta kertokaa mielipiteenne, mieluimmin perustelujen kanssa.
Alan myös vaihtaa ennemmin, mikäli joku antaa siihen hyväksyttävän syyn. (jotain muuta kuin: "sittenpä ärsyttää muitakin")

Hieman ennen tulee itse vaihdettua. Pyrkimys olisi osua niille kohdin kun keulat sivuuttavat toisensa, mutta todellisuudessa menee jo ihan nopeuksien takia metrejä sinne tänne. Itseä ei tällainen juuri ennen vaihtaminen häiritse. Tosin ihmiset ovat erilaisia. Tästä syystä jotkut ovat herkempiä tuollaiselle valoisuuden muutokselle. Saattaa tosin hieman auttaa, jos katsoo "pois" valoista vaikka sinne penkkaan kohtaamistilanteissa.

Ja opetellaanhan autokoulussa myös se tilannenopeus. Pimeällä tiellähän tämä tarkoittaa kohtaamistilanteissa nopeuden laskemista siten, että pystyy ajoneuvon pysäyttämään niillä lyhyiden ajovalojen näyttämällä matkalla. Todellisuudessa tuskin suuri osa tienkäyttäjistä tätä tekee. Myönnettäköön toki, että ei itsekään tule hidastettua.

Mä pyrin vaihtamaan siinä kohtaa kun vastaantulijan valot häviää a-pilarin taakse.

Jälkeen vaihdan, itseäni myös ärsyttää ennen vaihtajat

Ennen kohtaamista, ei ne valot häiritse, pitää siirtää katse kauas ja oikeaan reunaan.
Sinne minne ne pitkätkin osoittaa.
Näin itse koen asian

Käsi yleensä hakeutuu viikselle niin että voi vaihtaa takaisin pitkille kun ei enää näe vastaantulijan valoja tuulilasista. Näin yleensä muutkin tekevät, mutta muutamia sokaisijoita on vastaan tullut ja kaikki on kirottu alimpaan helvettiin kun on vielä joka kerta ollut kyseessä jokin korkeahko tila-auto tai maasturi jonka valot ovat omalla autolla ajaessa silmien korkeudella. Ei sillä etteivätkö ne häikäisisi myös toiseen sitymaasturiin, sekin on tullut koettua.

janho kirjoitti:Ennen kohtaamista, ei ne valot häiritse, pitää siirtää katse kauas ja oikeaan reunaan.
Sinne minne ne pitkätkin osoittaa.
Näin itse koen asian

Miksi ylipäätään vaihtaa lyhyille, jos valot ei häikäise?

turkkaki kirjoitti:Tiedän, että näin se autokoulussa opetetaan,
mutta ei ole silti kivaa, kun aina kohdatessa on se puolen sekunnin sokeus ja silmien räpäytys, kun vastaan tulevan auton valopatteri ehtii antaa iskun silmille.

Autokoulussa opetetaan myös, ettei katsota vastaantulijan valoihin vaan sinne, minne ollaan menossa eli vastaantulijan ohi. Jos on taipumusta sokeutua vastaantulijan valoista, kannattaa pitää toinen silmä valmiiksi kiinni kunnes kohtaaminen on ohi, jolloin sillä silmällä näkee heti normaalisti.

Niin, miksi? Sellainen on tapa että kohdattaessa käytettään lähivaloja.

tuossa jo kirjoitinkin, että pitää kohdatessa katsoa sinne kauas ja vaikka tie oikeaan reunaa, silloin vastaan tulevan valot ei häikäise. Toki jos tykkää katella vastaantulijan valoja niin varmaan siitä häikäistyy.

olen huomannut, että jos itsellä on huonot valot, niin silloin vastaan tulevan valot tuntuvat kirkkaammalta. Vastaavasti jos itsellä tehokkaan valot, silloin ei ne vastaantulijan valot tunnu pahalta.

mielestäni autokoulussa nämä asiat opetetaan hyvin.

nooh. yli puolet kuitenkin toistaiseksi...

Saattaa olla niin, että tuo henkilökohtainen ärsytys menee juuri osittain valoherkkyyden piikkiin. Itselläni kestää tolkuttoman kauan tottuminen esimerkiksi pimeään huoneeseen...

Juuri se oikein ajoitettu vaihto ei häiritse. En minä sinne vastaantulijan puolelle katsele. Se mikä häiritsee, on ihmisten kyvyttömyys arvioida matkaa.
2-3 mettriä ennen autojen kohtaamista on tosiasiassa jo hohdalla.
Kun nopeutta on esim. 80km/h on ihmisellä sisäänrakennettu auton keulan pidennys toiminto. Tällöin kuvitellaan, että ollaan jo kohdalla, vaikka vastaantulijaan on vielä se 10m matkaa.
Tämä ennakointi pahenee kokoajan nopeuden noustessa.
Sillon räpsähtää, ja allekirjoittaneen saabissa toivotaan, ettei tiellä ole mitään pariin sekuntiin, koska en varmasti näe mitään.
Tästä syystä vaihdan itse vasta kohdalla, tai usein jopa vähän kohtaamisen jälkeen, että ehdin nähdä, onko seuraavan kukkulan takana tulossa seuraava vastaantulija. ainakaan mulle ei tarvi vastaantulijoiden kirota.

Ajan vuodessa yli 50 000 km, suurelta osin öisin, jolloin myös ajan mielummin, en oikein usko, että syy olisi kokemattomuudessa. Pyrin aina tapittamaan oikeaa reunaa, mutta juuri siinä onkin se asian toinen puoli. Onko sitten hyötyä vaihtaa pitkiä 0,2 sekuntia aiemmin päälle, jos tästä syystä kaikki tuijottavat kohdattaessa ojanpenkkaa.

On se hyvä huomata, että joku muukin on kanssani samaa mieltä. Veikkaan, että tämä käytäntö muuttuisi, myös suuremman osan ajatuksissa, mikäli kaikki tekisivät samoin. Jos kaikki näkisivät, miten se räpsähtää vastaantulevassa autossa, niin varmaan opettelisivat malttia sen viiksen kanssa.

Sit vielä yksi asia joka ihmetyttää, tai ei oikeastaan edes ihmetytä, vaan ärsyttää.
Olen törmännyt tyyppeihin, jotka ovat jakomielitautisia. Toisaalta kuulemma vastaantulijan aikaisemmin räpsäyttämät pitkät eivät hikäise, kun ei niihin saa katsoa. Toisaalta seuraavassa lauseessa kirotaan kaikki, jotka käyttävät etusumuvaloja, kun ne häikäisee. Itseäni kun ei ole juuri koskaan vastaantulijan sumarit häikäisseet. Toisaalta itselläni on sumarit päällä todella vähän. Joskus jää vahingossa päälle, enkä sitten edes huomaa niiden olemassaoloa... (ei paljon voi häikäistä, jos en itse edes huomaa, että ovat päällä.)
Joskus harvoin tulee vastaan sumareita, joita käytetään "lisäpitkinä" nämä siis erikseen, mutta oikein suunnatut etusumarit ei minua haittaa.

Ennen kohtaamista tulee räpsästyä pitkät päälle.

turkkaki kirjoitti: Tiedän, että näin se autokoulussa opetetaan,
mutta ei ole silti kivaa, kun aina kohdatessa on se puolen sekunnin sokeus ja silmien räpäytys, kun vastaan tulevan auton valopatteri ehtii antaa iskun silmille.

Ei ole ei. Mä vaihdan vasta kohtaamisen jälkeen ja toivoisin, että muutkin tekisivät samoin. Juuri sen takia, ettei voi mitenkään tietää, onko se kohtauksen toinen osapuoli tosiaan vaikkapa herkempi valolle kuin mitä itse on.

Allekirjoittanut on opetellut katsomaan kohtaamistilanteessa oman ajokaistan oikeaa reunaviivaa tai oikean pyörän ajouraa johonkin 50metrin päähän. Vähentää häikäistymistä omien kokemusten mukaan hyvin. Olen vaan huomannut jos tuohon katseen pitämiseen oikealla ei keskity, saattaa vahingossa vilkaista sitä vastaantulijaa ja tietenkin kanssa-autoilija räpsäisee ne lisäpitkäpatterinsa just sillä hetkellä päälle.

Vaihdan pitkät vasta kun autot vierekkäin.
Mua häikäisee nuo ennakkoon päälle laitetut pitkät vaiika ajan laidassa ja katse oikealle tienvarteen.
Itselle kyllä opetettiinkin autokoulussa 82-83 valonvaihto vasta kohdalla, suoraan c-kortti siis ajettu.

Kupari kirjoitti:Vaihdan pitkät vasta kun autot vierekkäin.

Tämä.

Sent from my GT-I9300 using Tapatalk