Toffe toimi viikonloppuna BandWagonina, vihdoinkin!
Tämä tarkoittaa sitä, että kyydissä 4 ukkoa kaikkine kamoineen ja vielä perässä kevyt kuomillinen kärry. Reissusuunnitelmaan kuului noin 590 kilometrin liikkuminen, eli laskennallisesti täysi tankillinen RE85. Lähtövalmistelut olivat kevyet, tarkistin öljyt ja pakkasnesteen, kumpaakaan ei tarvinnut lisätä eikä pakkasneste ollut jäässä. Rengaspaineet tuli katseltua jo aiemmin viikolla kuntoon. Varasytytyskasetin otin varmuuden vuoksi kyytiin, normaalisti se ei ole mukana kun siirrytään lähiseuduilla. Litrainen varaöljypullo tuli täyteltyä myös, kun vanhasta oli jo 3/4 lisäilty pikkuhiljaa autoon.
Kevyen peräkärryn vetäminen todella liukkaissa liikenneympyröissä osoittautui ikävimmäksi hommaksi matkan varrella, kun parikin kertaa kärry lähti kunnon luisuun pienissä nopeuksissa. Varovaisuudella siitä kuitenkin selvittiin. Noin muuten matka meni joutuisasti, kulutukseksi tuli SID:n mukaan (kaikkine tyhjäkäynteineen ja kylmäkäynnistyksineen) 11,8l/100km (RE85), missä varmasti ainakin yksi vajaan puolen tunnin tyhjäkäyttely näyttää osansa. Ihan ei koko reisua tullut tehtyä samalla tankillisella, vaan poikkesin tankkaamassa jo paluumatkalla ennen pa-valon syttymistä, reilun 500 kilometriä trip-mittarissa (rangea oli tuolloin vielä joku 120km). Nyt tankkiin tuli vuoden tauon jälkeen perusbensaa (98) pakkasjakson kunniaksi, mutta tankki ei tullut 60 litralla vielä täyteen niin kulutusta ei saa laskeskeltua siitä.
Auto pelasi juuri niin hyvin kuin oli tarpeen eli koko siirtymä meni ilman ongelmia, ei tullut enää illan pimettyä tarkistettua öljymäärää/pakkasnesteen tasoa, joten siihen ei pysty ottamaan kantaa. Auto näytti täydessä kuormassa (ilman kuskia eli minua) uivan varsinkin takapäästään aika syvällä, mutta ei kuitenkaan renkaat hieroneet lokasuoja missään välissä. Tuommoiset 3-5h istumiset yhden päivän aikana eivät enää palvele itseäni kovin hyvin, kun karvalakki-penkillä on istuttu se lähemmäs 400tkm, eli alkaa olemaan aika löysä. Pari jalkojen puutumishetkeä tuli, niistä pääsi lyhyillä jaloitteluilla yli. Lisäksi matkalla huomasin, että täydellä kuormalla matkanopeudessa (V-vaihde, n. 80km/h, alle 2000rpm) vauhdin pysyminen ylämäissä ei ole parhaimmillaan ja SID:iä vilkuilemalla ylämäissä ilmamassatoteumalla oli pyyntiin eroa. En lähde tästä kuitenkaan huolestumaan sen enempää, koska fiilis on se, että tuo paljon käytetty Mitsuturbo heräilee kunnolla mukaan vasta suuremmilla kierroksilla. Tehoa oli kuitenkin kärryn kanssa matka-ajoon riittävästi eikä ylämäkiin tarvinnut heittää pienempää vaihdetta silmään, vauhtikaan ei lopulta tippunut kuin n. 5km/h.
Ja niin: 391tkm meni rikki. Tässähän täytyy kohta aloittaa öljynvaihdon suunnittelu, mutta ehkä mieluummin vähentää ajoja ja odottelee kevättä ja lämpimämpiä kelejä. Bändireissujakaan ei ole tiedossa. Varmaa on vain se, että seuraavakin Band Road Trip tehdään mieluummin

:lla kuin VAGgineella.