Uuden autotallin rakentaminen

[JP_Vette]

Lämmityskäytön kondenssivedestähän on kyse, ja sehän tulee ulkoyksiköstä.

[AZP]

Jos jossain välissä testailet kännyverkkoa tallissa uudestaan, niin pudota piruuttasi luurista 5G pois päältä. Etenkin, jos vielä mietit sinne 4G-modeemia, niin saat realistisemman tuloksen.

Hyvä idea. Tuli testattua, ei vaikutusta nopeuteen tallin sisällä.

Ctekin yhteysongelmat on nyt noin puoleksi vuodeksi ratkaistu, koska Musse muutti katokseen ja samoin teki latausasema. Tallimajoitus on kesän ajan varattuna kesäajokeille. Katokseen tuo verkko riittää keittiön ikkunalta oikein mainiosti. Talvella pitää sitten taas katsoa mitä ratkaisuja tekee.

Kommentoin aikaisemmin että wifilaajentimet vaikuttaa vähän kalleilta siihen tarpeeseen että saa latausaseman nettiin, mutta jostain syystä olin nopealla haulla eksynyt vain joihinkin 300 oiron vehkeiden sivuille. Vähän huolellisemmalla haulla löytyi jo vaikka mitä luokassa alle sata euroa, esim tällainen vaikuttaisi ihan sopivalta laittaa vaikka tuohon katoksen kattopalkkiin kiinni. Siinä katoksessa se nappaisi hyvin wifisignaalin talon sisältä ja jos vain vahvistusteho on riittävä, pitäisi laajentimen oman signaalin olla riittävä tallin sisälle ja takaseinällekin sitä tippa-allasautomaatiota varten. Tuosta löytyisi myös dual-band versio muutaman kympin kalliimmalla, mutta en tiedä tekeekö sillä 5 Ghz verkolla tuossa käytössä tosiasiallisesti mitään.

"rappaa" tuo talli ulkoa löysällä tiilitasoitteella ja karkealla kuviotelalla. Ruiskulla maali päälle ja on komia kohtuuvaivalla

Telalla rappaaminen kuulostaa tosiaan kohtuuvaivaiselta. Voiko tuon siis vetää suoraan harkkopinnalle ja peittääkö telalla vedetty tasoite nuo harkkojen saumat? Rappaamisesta kun en juurikaan mitään tiedä niin pakko kysyä.

mikäs sen mukavempaa kuin jos äitipuoli vahtis lapsosia niin emäntäkin pääsisi rappamaan

Äitipuoli sattuu asumaan noin 8000 kilometrin päässä, mutta pitääpä kysyä

Tulipahan vain mieleen että kun uutta tilaa rakennettu niin miksi se ilpin kondenssivesi on johdettu ulos, eikä sisäpuolelle lattiakaivoon

Tämä kävi suunnitteluvaiheessa mielessä, mutta kun tosiaan ne vedet syntyy siitä ulkoyksiköstä ja ihan vieressä on se sadevesikaivo jonka pohja on noin kahden metrin syvyydessä eli ei kärsi jäätymisongelmasta, niin totesin että helpoin ja järkevinhän se on sinne johtaa. SIsäpuolella ei olisi sinänsä ollut kovin pitkä matka lähimpään viemäröintiin, koska samalla seinällä menee sisäpuolella harkon sisällä 32 mm viemäriputki johon johdetaan IV-koneen kondessivedet.

Toisaalta nyt vedet menee myös silleen oikeaan paikkaan että ei noita ulkoyksikön kondenssivesiä kai kuuluisi jätevesiviemäriin johtaa, samoin tuohon altaaseenhan päätyy myös sadevettä joka ei kuulu jätevesiviemäriin. Mulla ei siis silleen mitään väliä mihin viemäriin mikäkin vesi menee, mutta muistan pohtineeni tuolloin että kaupungin LVI-Kekkoset ei välttämättä hyväksy viritystä jossa ulkoyksikön vedet tuodaan sisälle ja liitetään jätevesijärjestelmään.

Tuon jäätymiseneston ja veden keräämisen kannalta ratkaisuvaihtoehdoilla ei olisi mitään eroa, eli samanlainen tippa-allas siinä boksin alla pitäisi olla ja siitä johtaa putkella vesi pohjalta pois. Jätevesiviemäriratkaisussa tuo putki olisi vain viety hetimmiten seinän sisään, nyt se menee maan sisään. Molemmissa vaadittaisiin jonkinnäköinen pätkä sulanapitokaapelia.

[torque]

Kommentoin aikaisemmin että wifilaajentimet vaikuttaa vähän kalleilta siihen tarpeeseen että saa latausaseman nettiin,
mutta jostain syystä olin nopealla haulla eksynyt vain joihinkin 300 oiron vehkeiden sivuille. Vähän huolellisemmalla haulla löytyi jo vaikka mitä luokassa alle sata euroa,
esim tällainen vaikuttaisi ihan sopivalta laittaa vaikka tuohon katoksen kattopalkkiin kiinni.
Siinä katoksessa se nappaisi hyvin wifisignaalin talon sisältä ja jos vain vahvistusteho on riittävä,
pitäisi laajentimen oman signaalin olla riittävä tallin sisälle ja takaseinällekin sitä tippa-allasautomaatiota varten.

Hankin juuri TP link Wi-Fi laajentimen kotiin kun tuo talli yhteys oli hieman hidas
siellä olevaan vastaanottoon. Talo on "kivestä", talli puusta.
Lisäksi nyt talon Wi-Fi peitto parani merkittävästi. Ja 2.4Ghz mennään.
Oli kyllä hyvä hankinta ja ei maksanut paljon(sen sijaan että värkkää noiden vanhojen dd-wrt Wi-Fi reitittimien kanssa).
Laajennin sijoitettu talon sisälle, lähinnä tallia, seinäpistokkeessa kiinni.

Tuossa Comfast esimerkissä on PoE-adapteri, verkkovirta 220V-240V EU, joten jotain kaapelinvetoa että saa sähköt purkille.

[torque]

Telalla rappaaminen kuulostaa tosiaan kohtuuvaivaiselta. Voiko tuon siis vetää suoraan harkkopinnalle ja peittääkö telalla vedetty tasoite nuo harkkojen saumat? Rappaamisesta kun en juurikaan mitään tiedä niin pakko kysyä.

Luulenpa että saumat näkyy. Omaan tallin betonisokkeliin vedin rappauksen sileään betonipintaan tasoitimella ja sitten sienellä hieroen, oli jokin
valusauma ja jäihän se hieman näkyviin vaan ei haittaa kun oli nin pieni pinta. Teillä kuitenkin suuret pinnat joten on melkoinen urakka.

Meillä talo on rapattu ulkopinnalta ja siinähän käyttivät sitä verkkosysteemiä. Yhden päätyseinän etelään pyysin laittaa toisen kerroksen kun näkyi yksi pitkä saumakohta. Rappaaja kertos että kun siellä peittetyjen telineiden päällä tekee niin kaikkea ei oikein näe.

[aero]

esim tällainen vaikuttaisi ihan sopivalta laittaa vaikka tuohon katoksen kattopalkkiin kiinni.

Varmasti vallan käypä värkki, eikä tosiaan pahan hintainen.

mutta en tiedä tekeekö sillä 5 Ghz verkolla tuossa käytössä tosiasiallisesti mitään.

Ei tee. Jos oisi ruuhkasta ilmatilaa tai tarttisit supernopeaa verkkoa johonkin videoeditointiin tms, niin sitten siitä hyötyisi. Käytännössä se 2.4 kantaa paremmin ja varmemmin, eli on jopa parempi vaihtoehto tuohon laturin verkon venyttelyyn ja tallista tarvittaessa jonkun teknisen vinkin luurilla surffaamiseen.

Mulla ei siis silleen mitään väliä mihin viemäriin mikäkin vesi menee, mutta muistan pohtineeni tuolloin että kaupungin LVI-Kekkoset ei välttämättä hyväksy viritystä jossa ulkoyksikön vedet tuodaan sisälle ja liitetään jätevesijärjestelmään.

Virallisesti kai jätevesiviemäriin ei saisi mennä mitään vettä, joka tulee sisään vesimittarin ohi, kun käsiteltävä jätevesi laskutetaan sen tulevan veden vesimittarin perusteella. Ihan sitten käytännön toiminnan kannalta esmes isompi sadevesimäärä voi laimentaa jätevettä liikaa, ettei bakteeripuhdistus enää toimi. Siinä tuskin yhden ilpin per talous kondenssivedet vielä kauheesti tuntuu, mutta jos rupee isommin menemään niin voi olla jo vaikutustakin.

[Lerssinen]

"rappaa" tuo talli ulkoa löysällä tiilitasoitteella ja karkealla kuviotelalla. Ruiskulla maali päälle ja on komia kohtuuvaivalla

Telalla rappaaminen kuulostaa tosiaan kohtuuvaivaiselta. Voiko tuon siis vetää suoraan harkkopinnalle ja peittääkö telalla vedetty tasoite nuo harkkojen saumat? Rappaamisesta kun en juurikaan mitään tiedä niin pakko kysyä.

No en usko että häiritsevissä määrin, toki jos harkot pykältää kauheasti niin ei se sitä tokikaan peitä.
Mutta löysää tiilitasoitetta voi vedellä ihan surutta tällaisella https://www.carlson.fi/c-e-lindgren-kuv ... 01186.html

[AZP]

Jäänyt näköjään kolmeksi vuodeksi päivittäminen tähän letkuun. Ei sinänsä ettäkö tässä olis ihan kauheasti ehtinyt tapahtuakaan kesän 2023 jälkeen.

Tuolloin nimittäin talli sai pintaansa rappauksen ja voi suunnilleen sanoa että projekti valmistui. Mutta pari detaljia jäi tuolloin viimeistelemättä, ja nehän tehdään perinteisesti n. 4 vuotta 11 kk rakannusluvan myöntämisen jälkeen, eli juuri ennen kuin lupa vanhenee

Niinpä tartuin nyt keväällä.2026 toimeen ja tein katoksen aukkoihin rakennusmääräysten vaatimat rimoitukset, jotka estävät ihmisiä putoamasta vaarallisesti pihan puolelta katokseen ja kuolemasta

Ja rimoituksen pitää olla pystyrimoitus, muuten lapsoset kiipeää sitä pitkin kuolemaansa. Kyllä rakennusmääräysinsinööri tietää

Miksi palasin tänään tähän ketjuun? Koska tänään tämä projekti sai paperillakin päätöksen, eli suoritettiin rakennusvalvonnan toimesta LVI-, KVV- ja se tärkein, eli loppukatselmus.





Siinä näkyy naapurinkin puoli, yhdessä aloitettiin ja samana päivänä loppukatselmoitiin. Rakennustapa ja lopputulos hyvin erilaiset, kuten kuvasta näkyy. Jokaisella oman makunsa mukaan, ja vaihtelu sopii hyvin tälle meidän vanhalle omakotialueelle, jossa talojen muoto, asettelu ja väritys vaihtelre tonteittain. Uskon että ainakin omaan silmään tuo kombinaatti näyttäisi liian raskaalta, jos rakemnusmateriaali ja väri olisivat samat molemmilla puolilla rajaa.

Loppukatselmus sujui kuin Saabin katsastus, eli kehujen kera läpi että heilahti

Mennyt talvi oli siitä kiva, että kunnon pakkasten myötä pääsi testaamaan miten hyvin yksi Hitachin ilmalämpöpumppu riittää pitämään lämmöt tallissa ja paljonko tuohon kuluu sähköä. Hyvin riitti lämpö, pyynti oli suurimman osan talvea 16 astetta, eikä lämpö kovillakaan pakkasilla siitä montaa astetta jäänyt. Toki nosto-oven kynnyksen kohdalla oltiin vähän eri lukemissa, kun ILP puhkuu kaukana vastakkaisella seinällä. Sähköä lämmitys vei kolo viime talven aikana 2350 kWh ja rahassa tuo oli pörssisähköllä noin 375 euroa siirtoineen ja veroineen. Tammi- ja helmikuuthan oli paitsi kylmiä niin sähköpörssissä kalleita. Eipä tuon lämmityksellä silti ihan konkurssiin itseä saa.

Talviahan tällä tallilla on käyttöönoton jälkeen takana jo neljä. Aikaisempien talvien lämmitys on vienyt sähköä 1700-2200 kWh/talvi, rahassa 150-300 euroa/talvi. ILP:n mittarin kumulatiivinen lukema on nyt 7932 kWh, rahassa melko tarkkaan 1000 euroa, eli pitkän ajan keskiarvo on 2000 kWh/talvi ja 250 €/talvi. Lämmityskustannukset on vain hieman korkeammat kuin tallista maksettava kiinteistövero, joka on vajaa 200 euroa/v.