V**tu tänne jaksa mitää kirjotella, kun kolmeen kertaan pitää rautalangasta kaikki vääntää.
Uskokaa nyt per**le. Kyllä sitä on niin monesta paikasta kysytty, Ruotsia myöten, että kone on mikä on. Vaikka en nyt olekaan mikään autoinsinööri, niin epäilettekö etten ole tarkistanut mistä kolina johtuu?
Ettei vaan olis pakoputken paukkulaakeri, joka kolistaa kuskia ohimoon?
Edit:
Koneen teon ohjeet/neuvot ym vinkit on saatu eräältä ruotsalaiselta herralta, joka työkseen rakentaa rallicross ym tarkoitukseen "kiristettyjä" Saabeja.
Kuvat vois auttaa, niin ei tarvitse "kohdeyleisön" arpoa vastineiden kanssa, kun ulosanti sen verta puutteelista rempan suhteen että tosissaan kysyy meedion kykyjä että keksii mitä sinne on asennettu ja mitä ei.
Ihan alkuun alkuun Anteeksi ja kiitos vastauksista ja kommenteista. Oli tuossa aikanaan "pikkuisen"
hermo kireällä ton hemmon kanssa kuka tota konetta teki. Ja on kyllä edelleen.
Mitenköhä tämän jaksais purkaa..... Noh kokeillaan, vaikka mikään ruuneperi en olekkaan.
Noniin kone kyrvähti siis kesällä 07. Itsellä oli talonrakennus kesken kiitos paskan talokaupan, mutta ei siitä enempää. Eli ei ollut paikkaa suorittaa konepokaa. No työkaveri tarjoutui tekemään sen omassa tallissa Hämeenlinnassa. Hänellä on ollut aikoinaan autokorjaamo ja nykyään on taas korjaamo sekä ralliautojen rakentajana ollut ja mitä lie kaikkea.
No puoli vuotta meni teki koneen ja sain auton käyttöön, mutta ihmettelin vähän tukkoisuutta/laiskuutta. No toisella kaverilla tehtiin ohivuotomittaus ja kas kummaa kahdessa pytyssä ohivuodot muistaakseni 70% luokkaa. Auto takasin työn alle ja kone purkuun. Oli kevät 08.
Siinä vaiheessa hän ehdotti "kisakonemallia", johon vastasin kieltävästi, koska tosta koneesta saa ilman ihme virityksiä tarpeeksi tehoja ulos. Noh tämä "asentaja" kuitenkin tilasi Mahlen "kisamännät ja hänen sanojensa mukaan kone oli B235R, jollaisen kansipahvin oli myös tilannut.
Nokka-akselit koneistettiin jyrkemmiksi.
Heinäkuun loppu -11. Oli sopiva hetki muutamaan vuoteen pitää pari viikkoa lomaa ja päätin hakea Saabin kotitalliin. Koneesta kuuluvan kolinan, jota "asentaja" epäili helmahuuhtelukoukkujen
osumaksi mäntään, takia toin auton trailerilla kotiin. Auto talliin ja öljypohja pois tutkimaan helmahuuhteluputket. Pikkuisen väänsin niitä ja laitoin takaisin kasaan ja käyntiin ..... sama kolina jatkui. Taas alkoi hermo kiertämään.
Uudestaan öljypohja pois. Tutkin kiertokangen laakerit, runkolaakerit .... kaikki ok.
Kansi pois ja kappas männät ottaa kanteen kiinni. Ja kuten arvon Saabistit täällä arvailivat väärä
kansipahvi oli myös. Peltinen ilmeisesti siitä T7 koneesta. "Kisakoneenrakentaja/ranettaja" sanoi vaan, että kisakonetta tehdessä haetaan puristuksia. No joopa jooo..... "Mitä v***ua turbokoneeseen pitää hakea puristuksia kun en kerran koko prkleen kisakonetta edes halunnut".
Noh hänen "kisamäntänsä" olivat sitten prikulleen samanmalliset kuin saabin vakiomännät, paitsi, hitusen korkeammalle nousivat. Se helmahuuhteluputken kolokin oli herra itse vingunterällä tehnyt.
Voi tsiisus prkl.... Vieläkin raivostuttaa kun muistelen koko keskustelua.
No ei mitään männät sorvarille 0,5 mm laesta pois, oikea pahvi tilalle ja kasaan.
Käyntiin ja toimii.
Ihmettelin sitten vielä pöllähdyksiä startatessa ja kysäisin sitten sitäkin ohimennen. Vastaus oli, että kisakoneissa ei ole pakopuolella ohjurikumeja ollenkaan. Ja taas verenpaine nousi potenssiin kolme.
Työreissun jälkeen tänään 8.9.2011, reilun kolmen vuoden seisonnan jälkeen Tonnarissa tuore leima.
Ja vielä Kiitos ja Anteeksi tietämättömyyteni.
Kommentoidessani projektia tänne itse en nähnyt koko autoa vaan elin kuulopuheiden mukaan. Mikä oli suurimmistakin suurin virhe.
Anteeksi ja Hyvää syksyä arvon saabistit.