Aina ei auta pyörästä kiinni pitäminenkään. Taisi olla kesällä 1978, kun ajeltiin kavereiden kanssa isoa kovaa meidän kerrostaloalueen hiekkatietä. Pyöränä oli kaverin harmaa Jopo. Vasemmalle kaartuvassa mutkassa kun sotkin tosissani, jäi yhtäkkiä ohjaustanko käteen. Silloin oli muotia, että ohjaustanko piti nostaa haarukassaan mahdollisimman korkealle ja kaveri oli vähän huolimattomasti sen kiristänyt. Eipä siinä, ohjaustankoa puristaen suorin vartaloin ojan pohjalle ja ensikosketuksen kivikkoon tekivät polvet ja sääret, jotka kuoriutuivat nahkasta ja vereslihalle sillain, että sai pikkukiviä pinseteillä äiti kaivella pojastaan.
Siitä kun selvittiin, niin se kamalin homma oli, että ne laput polvissa ja säärissä olivat paikallaan koko hemmetin kesän, eli kun kaverit kävivät uimassa, niin meikäläinen istui rannalla ja katseli. Koko kesän. Silti alkoivat polvet joskus elokuussa vihertää ja kökköä poistettiin useampaan kertaan.
Muistoja, muistoja
Hyvää Joulua tähänkin ketjuun ja toivotaan harrastuksen aktivoitumista keväämmällä !
Skoda Superb Combi 1.5 TSI eTEC -25, Mazda 2 Hybrid-25, Toyota Yaris Cross 1.5 Hybrid-24, Toyota Hiace 2.5 D-4D 100 autom -05, Lincoln Town Car Ultimate 4.6 V8 -04, Ex: 10 x og Saab 900 ym. / jäsen #4634