Foorumi – Saabclub.fi

Pitkän pitkän pitkän.. horroksen ja hiljaiselon jälkeen innostuin kirjoittamaan tänne foorumille. Ja tämä ihme siis tämän viesti ketjun ansiosta.

Saabismi on tuntunut olevan itsellä hieman taka-alalla edeltävinä vuosina mutta nyttemmin nostanut päätään voimakkaasti. Ja olenpa tässä harkinnut pitkästä aikaa hankkivani saabin harrasteeksi. Mutta minkä??? 900 turbon maailma on tullut koettua ja samaa tarinaa ei jaksaisi toistaa kun ei siitä ehkä saa enää samoja "värinöitä" kuten silloin viime kerralla. Tosin siihen voi lähteä museointi näkökulmasta jos alkupään pilaamaton yksilö löytyy.

Mutta se toinen vaihtoehto mikä on ollut mielessä ja houreissa jo tovin onkin paljon harvinaisempi. Eli sama kuin ketjun aloittajan, vaparin viilaus. Minun tapauksessa ajatuksena oli tuoda ruotsin puolelta ruosteeton ja vähänajettu "lågmilare" karvalakki 99 ja irroittaa siitä se noin 130-140hv hyvän vanhan tavan mukaisesti tuplilla, nokalla, kannen rakentamisella ja peltisarjalla. Tämän vastaavan yritin tehdä edesmenneelle käyttöharraste nopalle silloin opiskeluaikana mutta se turbon tuska oli liian kova, joten homma jäi puolitiehen.

Yrittäisiköhän nyt uudelleen... Voi niitä kiristetyn vaparin moottorin ääniä

Tulipa vuodatus

J-ani kirjoitti:Pitkän pitkän pitkän.. horroksen ja hiljaiselon jälkeen innostuin kirjoittamaan tänne foorumille. Ja tämä ihme siis tämän viesti ketjun ansiosta.

Saabismi on tuntunut olevan itsellä hieman taka-alalla edeltävinä vuosina mutta nyttemmin nostanut päätään voimakkaasti. Ja olenpa tässä harkinnut pitkästä aikaa hankkivani saabin harrasteeksi. Mutta minkä??? 900 turbon maailma on tullut koettua ja samaa tarinaa ei jaksaisi toistaa kun ei siitä ehkä saa enää samoja "värinöitä" kuten silloin viime kerralla. Tosin siihen voi lähteä museointi näkökulmasta jos alkupään pilaamaton yksilö löytyy.

Mutta se toinen vaihtoehto mikä on ollut mielessä ja houreissa jo tovin onkin paljon harvinaisempi. Eli sama kuin ketjun aloittajan, vaparin viilaus. Minun tapauksessa ajatuksena oli tuoda ruotsin puolelta ruosteeton ja vähänajettu "lågmilare" karvalakki 99 ja irroittaa siitä se noin 130-140hv hyvän vanhan tavan mukaisesti tuplilla, nokalla, kannen rakentamisella ja peltisarjalla. Tämän vastaavan yritin tehdä edesmenneelle käyttöharraste nopalle silloin opiskeluaikana mutta se turbon tuska oli liian kova, joten homma jäi puolitiehen.

Yrittäisiköhän nyt uudelleen... Voi niitä kiristetyn vaparin moottorin ääniä

Tulipa vuodatus

Tietysti itsellähän sitä tekee.

Mukava kuitenkin, että muutama ainakin ymmärtää, mistä on kyse.

Kiinnostusta aiheeseen löytyy täältäkin suunnalta, kun suunnitellu rakentavan tallin takana makaavasta tuplaysistä jotain erikoista. Nimenomaan olis takotus tehä kone samalla reseptillä, turbo tekniikka on liian helppo ja yleinen vaihtoehto mun ajatuksiin.

Tuli myös ajatus aivan puskista ja vuodan sen tänne yhtään enempää miettimättä, eli yksi aika hauska vaihtoehto olisi esim. kuutoskoneen (suora tai V) istutus OG:n nokalle. Myös joku eksoottisempi, kuten bokseri olisi hauska.

Tosikot älkää edes vaivautuko vastaamaan kuinka vaikeaa se olisi tai ettei saisi ikinä katsastettua yms....

Petri R kirjoitti:
- Vaakaimut
- Kireämpi nokka
- Peltisarja

Muutama kysymys, jos joku on rakennellut:

- Olisko mitään järkeä (vapaa kysymys)?
- Löytysiköhän kohtuuhintaisia osia?
- Irtoisikohan 150 hv?

Entäs sellainen versio, jossa vaakaimujen tilalla on ruisku? Eli voiko esim. vakio K-jetin säätää ruokkiimaan paremmalla nokalla ja pakopuolella varustettua konetta.

Muuten samat kysymykset.

Catcamsilta löytyy virinokkaa 8 tappiseen:



6100021
266 / 266° 0.1mm duration
230 / 230° 1.0mm duration
10.45 / 10.45mm Max. Nosto
2.00 / 1.95mm Nosto TDC


6100014
284 / 284°
252 / 252°
10.75 / 10.75mm
3.25 / 3.30mm

Tuossa nuo pari mallia. Lisäksi on vielä 1 rajumpi kilpakäyttöön. US-parts kautta saa tilattua.

JouniCSE kirjoitti:Catcamsilta löytyy virinokkaa 8 tappiseen:



6100021
266 / 266° 0.1mm duration
230 / 230° 1.0mm duration
10.45 / 10.45mm Max. Nosto
2.00 / 1.95mm Nosto TDC


6100014
284 / 284°
252 / 252°
10.75 / 10.75mm
3.25 / 3.30mm

Tuossa nuo pari mallia. Lisäksi on vielä 1 rajumpi kilpakäyttöön. US-parts kautta saa tilattua.

Kiitos!

Nyt olisi sitten selvillä, että Ruotsista saisi ne weberit imusarjoineen ja CatCamsiltä löytyy nokkavaihtoehtoja.

Myös ketjun alussa nimimerkiltä löytyi osia.

Eli osatarjonnan puolesta tällainen projekti olisi mahdollista toteuttaa.

Olin 80-luvulla koulun TET-harjoittelussa Saabkorjaamossa (oli painottunut lähinnä Saabiin).

Pienten pinnistysten ja vinkin jälkeen sain muistikuvan mieleeni, että jossain Saab-mallissa oli (99 tai 900) oli tuplakaasarit aivan Saabin toimesta. Oli joku erikoisversio, en tarkalleen muista, mutta auto oli muistini mukaan jotain vm. 79-83.

Heppoja olisi ollut ehkä 10-20 hv enemmän, kuin 1:llä kaasuttimella olevassa ainakin korjaamon omistajan mukaan.

Joku teistä varmaankin helposti osaisi antaa tarkemmat tiedot ko. versiosta?

Ja jos joku osaa sanoa, että oliko perusmoottori ja nokka aivan sama, kuin standardiversiossa, kiinnostaa.

Petri R kirjoitti:Olin 80-luvulla koulun TET-harjoittelussa Saabkorjaamossa (oli painottunut lähinnä Saabiin).

Pienten pinnistysten ja vinkin jälkeen sain muistikuvan mieleeni, että jossain Saab-mallissa oli (99 tai 900) oli tuplakaasarit aivan Saabin toimesta. Oli joku erikoisversio, en tarkalleen muista, mutta auto oli muistini mukaan jotain vm. 79-83.

Ihan kuule molempien GLs -versioissa on kaikissa tuplakaasarit (ainakin alunperin ollut) .

aero kirjoitti:

Petri R kirjoitti:Olin 80-luvulla koulun TET-harjoittelussa Saabkorjaamossa (oli painottunut lähinnä Saabiin).

Pienten pinnistysten ja vinkin jälkeen sain muistikuvan mieleeni, että jossain Saab-mallissa oli (99 tai 900) oli tuplakaasarit aivan Saabin toimesta. Oli joku erikoisversio, en tarkalleen muista, mutta auto oli muistini mukaan jotain vm. 79-83.

Ihan kuule molempien GLs -versioissa on kaikissa tuplakaasarit (ainakin alunperin ollut) .

Ok, en tunne Saabin mallihistoriaa kovin hyvin. Otan selvää sen mukaan, mitä on tarvetta. Itseasiassa on ole silti kovin moneen GLs-versioon törmännyt pitkiin aikoihin, vaikkakin jos se olisikin suhteellisen yleinen. Tehtiinkö niitä paljonkin suhteessa GL-versioon?

Miksi tuplista luovuttiin ja 900c esim. on yhdellä kaasarilla?

Näköjään:

Historiaa
Vuonna 1979 900:n tullessa myyntiin se oli saatavana kolmena eri versiona. GL-versiossa oli yksi kaasutin ja 99 hv tehoa. GLS-versiossa oli kaksi kaasutinta ja 106 hv. EMS- ja GLE-malleissa oli polttoaineen suihkutus ja 116 hv.

Voisin vaikka vannoa, että mun kuulemat/tietämät lukemat on 100, 108 ja 118hv, vaan voipi kai tuo vaihdella markkina-alueittain/mittaustavoittain/lisäätähänjokusyy. Eiköhän tuplakaasareista luovuttu ruiskun yleistyessä ja halventuessa. Nyt kun muistelen, niin MY84:een tarjolle tullut K-jetronicilla varustettu GLi -malli (EMS:ssä ja GLE:ssä on muistaakseni satkussakin D-jetronic) taisi korvata GLs:n markkinoilla.

aero kirjoitti:Voisin vaikka vannoa, että mun kuulemat/tietämät lukemat on 100, 108 ja 118hv, vaan voipi kai tuo vaihdella markkina-alueittain/mittaustavoittain/lisäätähänjokusyy. Eiköhän tuplakaasareista luovuttu ruiskun yleistyessä ja halventuessa. Nyt kun muistelen, niin MY84:een tarjolle tullut K-jetronicilla varustettu GLi -malli (EMS:ssä ja GLE:ssä on muistaakseni satkussakin D-jetronic) taisi korvata GLs:n markkinoilla.

99, 106 ja 116 hv lukemat leikkasin vain nopeasti Wikipediasta. Ne tiedothan ovat suht. vapaasti muutettavissa ja eivät ole mitään tehtaan ilmoittamia arvoja.

Olisi silti mukava tietää hiukan enemmän mm. kiihtyvyysarvoero ja vääntöero GL:n ja GLs:n välillä.
Kuinka paljon vaikutti tuplakaasarit suoritusarvoihin ja myös kulutukseen.

Petri R kirjoitti:

aero kirjoitti:Voisin vaikka vannoa, että mun kuulemat/tietämät lukemat on 100, 108 ja 118hv, vaan voipi kai tuo vaihdella markkina-alueittain/mittaustavoittain/lisäätähänjokusyy. Eiköhän tuplakaasareista luovuttu ruiskun yleistyessä ja halventuessa. Nyt kun muistelen, niin MY84:een tarjolle tullut K-jetronicilla varustettu GLi -malli (EMS:ssä ja GLE:ssä on muistaakseni satkussakin D-jetronic) taisi korvata GLs:n markkinoilla.

99, 106 ja 116 hv lukemat leikkasin vain nopeasti Wikipediasta. Ne tiedothan ovat suht. vapaasti muutettavissa ja eivät ole mitään tehtaan ilmoittamia arvoja.

Olisi silti mukava tietää hiukan enemmän mm. kiihtyvyysarvoero ja vääntöero GL:n ja GLs:n välillä.
Kuinka paljon vaikutti tuplakaasarit suoritusarvoihin ja myös kulutukseen.

100/108/118 hv on ne oikeat teholukemat. Kaikki 8-venttiiliset 900:n ruiskut oli K-Jetroniceja.

Taloudessa oli 80-luvun alkupuolella 2 kpl GLs:iä (900 GLs MY79 ja MY83). Mielestäni syys GLs lopettamiseen oli ongelma täyttää päästönormit?

Moi.alkuperäinen jyrkin nokka löytyy 99 ems b-moottorista jossa oli paras versio 11.5 nostolla.
hyviä nokkia hioo mauri virtanen,täyttö hitsaa,eero laaksonen kuusjoki ja rintakari.
vähemmän saabeissa käytettyjä ovat gt.motors,r.koneistus helsigissä ja wolk race shop ruotsissa.gat gams (piletti nokkaa ei saa enää joka oli 13.3 nosto ja noin 300 asteinen).
misab tuplien imusarjoja myy moposport ja freetecnis.
volkkarin mäntiä kokoa 92/94 myy halvimalla keiteleen kone.
pakosarjoja freetecnis ja ehkä vielä moposport ja ruotsissa timos motors.

ruotsissa tekee huippu saabin moottoreita paja nimeltään axellsson engineering.

kansia tekee kaverini tiituspohjassa ja myös nokia kaverini jussi moisio jm-työ.

tässä jotain tietoa pihisteltynä.