9000T -86 kesäautoprojektina

[ah87]

Kiitokset vinkeistä, tulee olemaan iloinen yllätys jos tuo noin helpolla ratkeaakin. Pitää katsella loppuviikosta kun ehtii taas tonnaria ihmettelemään.

[ah87]

Ehdin pitkästä aikaa taas tonnarin kimppuun. Etsimisestä huolimatta en löytänyt kyseistä pulttia koneen päädystä. Sen sijaan löysin tyhjän reiän, jossa pultin olisi pitänyt olla. Ei varmaan hirveä ihme jos tuppasi vuotamaan öljyä .

Asensin reikään pultin, koekäytin, ja totesin öljyvuodon tyrehtyneen täysin, eli se ongelma on pois päiväjärjestyksestä. Kiitokset vielä neuvoneille, eipähän tarvinnut tämän takia nostaa konetta.

Viimeisenä hankaluutena on vielä kytkin. Olen ruiskuttanut ilmausnipalta säiliölle päin arviolta ~4-5 dl jarrunestettä, mikä siis tulee ihan kiltisti säiliöön. Lisäksi kokeilin säiliön paineistusta polkupyörän sisäkumilla, mikä tosin ei ihan täysin onnistunut kun kumi ei oikein tiivistynyt säiliön päälle. Neste kuitenkin liikkui tuohonkin suuntaan.

Kytkimessä ei siis ole juuri minkäänlaista tuntoa edes polkimen liikkeen lopussa. Poljin palaa ylös ihan kiltisti, eikä nestettä katoa säiliöstä tai tipu huomattavissa määrin auton alle reilullakaan polkimen polkemisella, joten kuvittelisin uuden työsylkän olevan ehjä. Säiliötä paineistaessa ilmausnipassa olleeseen letkuun tuli kyllä ilmakuplia, vaikka olin juuri aikaisemmin tunkenut nestettä ruiskulla sisään. Tiedä sitten josko pääsylkän tiivisteet olisivat noin äkkiä levinneet täysin, kytkin kuitenkin toimi moitteetta ennen tätä remonttia.

Onko kellään ideoita missä kohtaa ongelma voisi olla? Pääsylkän tiivisteet, lisää ilmausta, rikkinäinen työsylkkä, vai jotain muuta?

[ah87]

Riittävän ahkeran ilmauksen jälkeen tonnarista löytyi toimiva kytkin . Kun öljyvuotokin korjaantui, voisi kuvitella tämän osan projektista olevan suunnilleen valmiina. Kuvassa vielä lopputulos, konetila on paljon mukavampi vähän värikkäämpänä .



Oikeastihan asiat eivät suju näin helposti, eli kytkin kyllä irrottaa, mutta pitäessä poljinta painettuna alkaa myös itsekseen ottamaan kiinni varsin pian. Jompi kumpi sylintereistä siis vuotaa, toivoakseni pääsylkkä. Pitänee jatkaa vaihtamalla sen tiivisteet, kun kyseessä taitaa kuitenkin olla helpohko homma. Hyvä projektiauto on, ei ole tekeminen heti loppumassa kesken .

[ah87]

Pääsylinterinkin tiivisteet vaihtuivat, ja itse sylinteri näytti olevan aika siistissä kunnossa. Kytkin kuitenkin edelleen vuotaa paineensa ulos. Katselin ja kokeilin vähän tarkemmin, ja huomasin nesteen siirtyvän kytkintä polkiessa säiliöstä auton alle, eli työsylinteri vuotaa jostain .

Näytti vähän siltä, että vuoto tulisi ennemmin vaihdelaatikon kuin painelaakerin puolelta, eli oon varmaan ryssinyt asennuksen jotenkin hienosti, olisko sitten kiinnityspultit jäänyt liian löysälle, vaikka rannemomenttini tuntuuki vetävän pultit yleensä ennemmin turhan tiukkaan. Oranssin tiivisteen asensin mielestäni metallipuoli laatikkoa vasten, mikä luullakseni oli oikein.

Täytyy joskus taas ehtiessään varmaan ottaa laatikko irti, tähän tapaukseen ei kai sentään löydy enää taikaniksejä kuten öljyvuotoon .

[ah87]

Sattui mukavasti muutama vapaapäivä putkeen kohdalle, ja luonnollisesti paras tapa niiden käyttämiseen on lahon pommin kanssa painiminen. Eli, vaihdelaatikko irti ja ihmettelemään mikä työsylkkää hiertää.

Moottorin tukemiseen homman ajaksi löytyi high-tech erikoistyökalu, mikä luonnollisesti helpotti urakkaa verrattuna moottorinorsun kanssa äheltämiseen.



Hieman kaljanjuontia ja kiroilua, ja apurunkokin suostui lähtemään irti.



Sitten vain laatikko alas, samalla huomasin jättäneeni viimeksi yhden pultin koneen ja laatikon välistä kokonaan pois . Yllättävän helposti lähti, oikeastaan vain yksi hankalahko pultti.



Voin muuten kertoa, että työsylkkää asentaessa ei kannata laittaa takaisin lähes pyöreäkantaista torxia periaatteella "on se varmaan tarpeeks tiukalla" . Lähti irti pyörittämällä torx-kärjellä käsin, mikä ehkä selittää nestevuodon. Takatiiviste oli aika ruman näköinen, varmaan heiluva sylkkä aiheuttanut vahinkoa.



Viimeksi asentaessani en pahemmin uutta työsylkkää tarkastellut, nyt käytin sen auki, ja näky oli aika jännä.



Ei kai toi hahlo voi olla tarkoituksellinen?



Pinnassa oli ihan sormella tuntuvia naarmuja, hieman ihmetyttää .

Joka tapauksessa nappasin tuon vastaavan osan vanhasta työsylinteristä, oli siinä huomattavasti siistimpi. Tällä kertaa muuten kiristin pultit momenttiavaimella ja vaiheittain, ei jaksaisi samaa jumppaa heti uudestaan .

Moottorinorsua ei ollut tällä kertaa käytettävissä, eikä tuota laatikkoa saanut tunkinkaan päälle kovin tukevasti, joten piti mennä itse ihmistunkiksi samaan aikaan kun avustaja kiristeli poikkituen ympärillä olevaa liinaa laatikon noustessa.



Onnistuu se noinkin, vaikka helpompiakin tapoja on ehkä olemassa.

Vanha 380+ tkm ajettu kone meni aikaisemmin palasiksi. Ainakin kampiakselin laakeroinnissa oli jo pinnoite kulunut.



Öljysihti oli aika jännän näköinen, kuvittelisin tuollaisen määrän tahmeaa mönjää ehkä haittaavankin jo jotain.



Saattoi siis olla hyvä idea vaihtaa koko kone kansiremontoinnin sijaan.

Oikeastaan yllättävän helppo homma tuo laatikon tiputus, uskaltaa ainakin polkea kun ei tarvii laatikon vaihtoprosessia pelätä. Kytkin tuntuis toistaiseksi toimivan, nyt sitten odotellaan innolla mikä tonnarista seuraavaksi porsii. Jos ei porsi niin pääsenpähän hitsailemaan nopeammin kunhan ehtii.

[ah87]

Työt ohi tältä kesältä ja ysisatku leimattu jälleen kerran ilman ylimääräisiä toimenpiteitä, joten nyt on taas paljon aikaa touhuta ysipommin kimpussa. Tekniikka tuntuis olevan toistaiseksi suunnilleen kunnossa, eli olisi tarkoitus lähteä häätämään ruostepeikkoa. Ilmamassamittarissa taitaa olla jotain häikkää kun 3- ja 6- pinnien väliltä löytyy 0 ohmia, eikä säätöruuvi vaikuta päästöihin tai käyntiin mitenkään, mutta se ei ole varsinaisesti ajankohtainen ongelma.

Kunnostus on hyvä aloittaa vasemmasta takahelmasta, joka on kuulemma peruutettu puhki joskus johonkin. Oli jo varmaan valmiiksi mätä kun niin helpolla hajosi.



Pienen putsauksen jälkeen peltiä on kadonnut jo sopivasti, tuostakin piti vielä riekaleet rälläköidä pois.



Lisäksihän molemmat takakaaret ovat mätiä, ja oikeakin takahelma ruosteen peitossa joskin vielä yhtenä kappaleena. Pohja ja pyöränkotelot ovat kauniisti massan peitossa ja sivulasista löytyy ruostesuojaustarra vuodelta 2003. Massaus on tietenkin tehty vanhojen ruosteiden päälle, eli mieluisia yllätyksiä tulee varmasti löytymään kunhan vähän etsii . Kummastakin pyöränkotelosta löytyi muutama reikä jo varsin pienellä hakemisella.



Kontista löytyi tuollainenkin.


Lisää ruostepaikkoja löytyy takuuvarmasti, eli mielekästä tekemistä on siis tarjolla riittävästi . Hitsasin jo helman takapuolelle ensimmäisen palan, joka siis on ensimmäinen hitsaukseni ikinä . Jälki siistiytynee ajan myötä, kunhan hommaan tottuu. Joko tässä oppii hitsaamaan kuten tarkoitus oli, tai työntää tonnarin järveen ja hyppää itse perässä .

[Jope]

Siittä se lähtee. Muista vaan leikata tarpeeksi mätää peltiä pois, ettei jää tuota appelsiinia yhtään jälelle. Isoja korjauspaloja on muutenkin mukavempi asennella, postimerkkeily jätetään filatelisteille.

Toivotan työn iloa. :-D

[Minuteman]

Puhtaalle pellille asti vain minne sitten lieneekään, vaikka ruumiinavaus ensialkuun hirvittäisikin. Tonttua uskaltaa purkaa kunhan pitää muumiosta kuvakirjaa kameralla tai toista puolta mallina, tai on valmis kysymään neuvoa kokeneemmalta. Pelkkä rokonarpi tai pistesyöpymä muuten kirkkaaksi hiotussa pellissä tarkoittaa sitä että sieltä se lähtee taas uudestaan, ei tuossa oikotietä ole.

Äkkipäätään sanoisin jotta enemmän suojakaasun virtausta tai maltillisempaa etenemistä saumassa.

[jus]

Hitsausharjoituksen kohdettahan projektissa näyttäisi olevan hyvinkin tarpeeksi. Muuten "helppoa ja hauskaa" hommaa, mutta jos haluaa että lokasuojan kaarilista ja roiskeläppä istuu paikalleen vielä korjausten jälkeenkin, pitäisi saada muodot lähelle alkuperäistä.

Hitsausharjoituskuvia omasta ikiprojektista, saumanlaatu juurikin harjoitustasoa, ydintäytelangalla vielä:


Sitten kun etenet vänkärin puolelle, kannattaa aluksi korjata ylhäällä lokasuojan läpi menevän tankin täyttöputken ympäristö tiiviiksi. Alempana olevien kaaren kohtien tai helmakotelon korjaaminen on ajanhukkaa ellei kuraveden sisääntuloa ylhäältä ole ensin tukittu:

[tturku]

Juha, tipahdin kyllä melkein penkiltä kun tämä kuva tuli esiin :
http://www.jus.liitin.net/saab/9000/ruo ... age33.html
tämän voi välttää hyvin hakemalla varustelekasta vanhan nassen vitosella. Mukavampaa kun samalla hengityssuoja ja kasvomaski. Ei tosin pääse hyvään fiilikseen höyryjen puututtua

[ah87]

Siitä se tuntuu hiljalleen lähtevän, takahelmaa ja kontin sisäkulmaa hitsailtu kasaan. Nyt pitäis odotella tilaamaani vasemman kaaren korjauspalaa, tekee sitten helman loppuun kun näkee miten kaari siihen tulee. Vasen pyöränkotelo lienee sitten kaaren kanssa seuraava kohde, kunhan saan korjauspalan käsiini ja autolle taas tallipaikan.

[ah87]

Päivitetäänpäs nyt tätäkin. Edistystä ei ole vallan hirveästi tapahtunut, mutta kesäautoahan kuuluu hitsata kesäisin . Vasemman takakyljen kimpussa on siis jatkettu.

Reaktiotangon kiinnityksen luona oli lievää puutetta pellistä.



Ongelma ratkesi lisäämällä peltiä, kuvassa jo ehditty maalailemaankin.



Pyöräkotelon etuosassa oli pienenpieni reikä.



...Joka, kas vain, kasvoikin isoksi reiäksi kun vähän tarkemmin tutki. Onneksi pelti on sentään halpaa



Tässä vaiheessa olikin hyvä siirtyä touhuamaan kaaren parissa, eli rälläkkä käteen ja turha sääli pois. Lopullinen leikkauslinja meni vielä vähän pidemmältä.



Oli hauska huomata että tähänkin pommiin on kaari jo ainakin kertaalleen vaihdettu. Kyljessä oli maalin alla melkoinen pakkelikerros, ja tämän näköistä jälkeä löytyi alta:



Hieman paloittelua, sovittelua, hitsausta, laiskaa pakkelointia ja tyylikäs maalipinta, ja lopputulos näytti tältä.



Sehän on kuin uusi, kunhan muistaa katsoa riittävän kaukaa . Hieno tuli, seuraavaksi voisi varmaan alkaa tarkastella oikeaa kylkeä, missä arviolta samat hommat odottavat.

[f-19]

Tervetuloa takaisin niin se kesä tuli ja kesäautoprojekti jatkuu

Hyvältä näyttää mätähitsauksien edistyminen ja taitaa taidotkin vähän samalla kehittyä? kovin muistuttaa omaa projektia ja autopeltien hitsauksen opettelua.

Muutamia kantapään kautta opittuja vinkkejä mitä tuli mieleen:

• - Poista aina riittävästi mätää peltiä ja tosiaan tekee järkevän kokoisissa paloissa, ei siis kokoa tilkkutäkkiä.
  
  - Edellisen vastakohta, ei kannata myöskään poistaa liian isoa palaa kerralla niin ettei muistakaan enää minkä näköistä kokonaisuutta tyhjään kohtaa pitikään rakentaa.
  
  - Huonoja kohtia poistaessa; jos kyseessä on vähänkin muotoja omaava paikka, kannattaa koittaa rälläköidä ehjättävä kohta irti sitten että jäisi jotain muotoa nähtäväksi jotta on joku malli mitä tavoitella.
  
  - Korjauspalat kannattaa sovittaa, muotoilla, taivuttaa, hakata ja rakentaa ruuvipenkin/alasimen ja vastaavien kanssa. Ei kannata yrittää sovittaa ja muotoilla niitä siis hitsaamisen lomassa, oli kyse valmiista tai itse tehdyistä paloista. Ennen hitsausta pitää kappale siis sovittaa paikoilleen jotta lopuksi ei tarvitse muuta kuin hepata korjauspala paikoilleen reunoista, sovittaa peltien reunat vielä paremmin kohdakkain ja lopuksi sauma ympäri. Ei siis peltiä pellin päälle ratsastaen vaan limisaumat.

[jus]

Kaaren etualakulman sovitus oven alareunan mukaan meinasi osua suunnilleen? Vai lepattaako oven pintapelti vapaana kun ovesta puuttuu pohja?

Vänkärin puolella pääsee kaarenvaihdon ohella varmaan korjaamaan tankin täyttöputken ympäristön "laajasti".

[f-19]

Kuvassa varmaan vaan syvyysvaikutelma pielessä epämääräisestä valaistuksesta johtuen?