Foorumi – Saabclub.fi

SaabiSakke kirjoitti:Morjens,

Ensinnäkin kiitos topikin aloittaneelle. Tämmöisistä vinkeistä on varmasti monelle hyötyä.

Mullakin olisi kysymys. Kyse on satkun lattioista. Kuorin tehtaan bitumit pois ja alta paljastui pientä ruostetta (ks. kuvat). Piirtelin vähän kynällä alueita, jotka ajattelin uusia. Mutta miten käsittelen nuo muut alueet? Ei viitsisi koko lattioita uusia, kun ne on aivan kovat. Pientä ruostesyöpymää kylläkin. Riittääkö hionta(millä kannattaa hioa?), joku happomaali päälle, ja mitä sen päälle? Vai happokäsittelyä vai mitä?

Kuvat:

https://www.dropbox.com/sh/im34jzxic2h7 ... szeha?dl=0

Bituumien poisto mekaanisesti, kuten jo olitkin tehnyt.
Vaihtoehtona A: Suosittelen fosforihappoa, mm. www.laspek.com myy tätä tuotetta käyttöohjeineen.
Vaihtoehtona B: Hiekkapuhallus ja jokapaikka hiekkasotkussa, ei kiva...
Vaihtoehtona C: Mekaaninen poisto, nylonlaikalla ja sotku se tästäkin syntyy..
Kun vaihdat peltiä, kannattaa paikkapalan reunat pokata tarkoitukseen suunnitelluilla pihdeillä, jonka jälkeen tulppahitsaus. Kun saat lattian puhtaaksi ja hitsattua käy alustaan myös esim. siveltävä ferrex, tämäkin kannattaa ohentaa tunkeuman parantamiseksi (käsittely molemmin puolin). Ns. plaanipintojen saumojen viimeistelyyn voi käyttää esim. soudal korikittiä. Pystypinnoille en suosittele korikittiä, juurikin tuon kondenssiveden vapaan poistumisen takia. Jos haluat näyttelypintaa, kannattaa ferrex vaihtaa happomaaliin ja korikitti koritinaan... Ferrexin tai hapon päälle (PPG D831, voidaan pintamaalata, ilman eristekerrosta) pintamaali tai vaihtoehtoisesti kotelosuoja-aine. Kotelosuoja-aineella saat tunkeuman varmuudella joka huokoiseen, mutta autoon tulee liuottimen hajuhaittoja, jotka kyllä poistuu ajan saatossa.. Bitumilevyt kannattaa asentaa takaisin, jos et ole rakentamassa kilpuria. Huminat, kuminat ja räminät vähenee huomattavasti tuolla bitumilla. Toivottavasti tästä nyt sai taas jotain selkoa

^^ Kiitoksia hyvistä vinkeistä! Kyllä tuota happoa tekis mieli kokeilla. Hiekkapuhallus ei onnistu kun ei ole vehkeitä ja siitä tuleva sotku on tosiaan tolkuton.

Ajattelin nuo paikat tehdä puskusaumalla, ehkäpä vielä molemminpuolin hitsaten ja sitten hion saumat tasaiseksi. Onhan se vähän työläämpi, mutta eipä tässä kiire ole. Saattaahan se olla melko henkinen vaikutus, mutta en tykkää siitä, että peltiä tulee limittäin

Kilpuria tästä ei ole tulossa eikä näyttelypeliäkään. Museointi mahdollisesti tulevaisuudessa.

SaabiSakke kirjoitti:^^ Kiitoksia hyvistä vinkeistä! Kyllä tuota happoa tekis mieli kokeilla. Hiekkapuhallus ei onnistu kun ei ole vehkeitä ja siitä tuleva sotku on tosiaan tolkuton.

Ajattelin nuo paikat tehdä puskusaumalla, ehkäpä vielä molemminpuolin hitsaten ja sitten hion saumat tasaiseksi. Onhan se vähän työläämpi, mutta eipä tässä kiire ole. Saattaahan se olla melko henkinen vaikutus, mutta en tykkää siitä, että peltiä tulee limittäin

Kilpuria tästä ei ole tulossa eikä näyttelypeliäkään. Museointi mahdollisesti tulevaisuudessa.

Juurikin näin, ettei ole olemassa vain yhtä oikeaa toteutustapaa. Kaikki oppii ainakin tekemällä ja kokeilemalla itselle sopivimman tavan toteuttaa. Faktahan kuiteskin on, että korjatusta ei saa uudenveroista, mutta erittäin hyvän ja kestävän pystyy kyllä saamaan nykymenetelmillä ja materiaaleilla.

Itse olen paikkoja hitsaillessa jättänyt vanhan ja uudenpellin väliin noin millin kokoisen välin. Siitä kun lähtee sitten hitsaamaan niin polttaa helpommin pellit yhteen ja jos haluaa saumat hioa kummaltakin puolelta, niin eivät ole taas toisistaan irti kun se hitsi on niiden pellinpalojen välissä eikä toisessa pellissä ainoastaan kiinni.

Toki kunnon vehkeillä hitsatessa hieman paremmin aina polttaa pellit yhteen ja jokainen tekee tyylillään, mutta ajattelin vain kertoa oman tyylini, jos jollekkin siitä vaikka olisi hyötyäkin. Toivottavasti ei nyt kuitenkaan haittaa olisi. Kunnon peltisepäksi syntyy vain harjoittelemalla ja virheistään oppimalla

Mutta hyvä ketjun aihe. Ei varmasti ole tämmösistä ketjuista haittaa!

Pitää vielä kysäistä tuosta fosforihapon käytöstä. Miten sen kanssa kannattaa toimia kun kyseessä on tämmöinen "kaukalo". Imeytänkö happoliemet rätteihin sen jälkeen kun ovat aikansa vaikuttaneet? Imurilla sitten irtomujut pois?

Kuinka väkevää happoa suosittelet? Onko koostumus sitä paksumpaa mitä vähemmän laimentaa? Onko fosforihapolla mahdollista käsitellä. esim lokasuojankaaria tai ylipäätään pintoja, joita ei voi kääntää vaakaan valumisen estämiseksi?

SaabiSakke kirjoitti:Pitää vielä kysäistä tuosta fosforihapon käytöstä. Miten sen kanssa kannattaa toimia kun kyseessä on tämmöinen "kaukalo". Imeytänkö happoliemet rätteihin sen jälkeen kun ovat aikansa vaikuttaneet? Imurilla sitten irtomujut pois?

Kuinka väkevää happoa suosittelet? Onko koostumus sitä paksumpaa mitä vähemmän laimentaa? Onko fosforihapolla mahdollista käsitellä. esim lokasuojankaaria tai ylipäätään pintoja, joita ei voi kääntää vaakaan valumisen estämiseksi?

- Fosforihappoliuos laimennettuna (1 osa happoa 2 osaa vettä) pensselillä siveltynä pintaan. Happo tarvitsee yli 20C astetta toimiakseen.
- 24 tunnin päästä uusi pensselikäsittely.
- Toista tarvittaessa.
Parin päivän päästä (lämpötilasta riippuen) pitäisi pinnan olla kuiva ja hilseilevä jolloin kevyt hionta/karhennus ja pohjamaalaus.
Hapotusprosessi vaatii yli 20C asteen lämpötilan ja että liian kuumassa vesi haihtuu liian nopeasti. Happo ei myöskään toimi ilman vettä.
Kannattaa kysellä tökötin myyjiltä käyttöohjeita, jos haluaa tehdä homman oikein ja varata siihen sen vaatiman ajan. (Eri tahot myy erivahvuisia happoseoksia, joten tuo laimennus on aina tapauskohtaista) Fosforihappo ei sitten mene kovin syvälle ruosteeseen, joten Kannattaa ensin putsata mekaanisesti niin paljon ruostetta pois kuin mahdollista. Muutoin happo hapottaa vain pinnan ja ruoste jatkaa tekemisiään hapon alla.

ja jos haluaa alapuolelle litistetyn hitsipinnan kun millin rakoon hitsaa niin pistää vaikka emännän seljälleen lattialle liikuttamaan kuparijöötiä saumassa niin mig hitsaus tyssää siihen sopivasti jolloin alapuolen hionta on helpompaa
kuparipelti siis ei käy vaan paksumpi kuparijööti

Onko kukaa työskennellyt muoviosien parissa? Minulta löytyy muutama sarja Saab:in muovisia pölykapseleita jotka ovat ehjiä, mutta maali on kuoriutunut paikoittan pois.

Kuva!

Miten kannattaisi lähteä poistamaan vanha maali ja mitä puhtaalle pinnalle kannattaisi laittaa?

Löytyy myös johonkin uudempaan saabiin kapselit, mutta lohkeillut palasia muovia ulkokehältä! Onko niille tehtävissä mitään?

JJ-99 kirjoitti:Onko kukaa työskennellyt muoviosien parissa? Minulta löytyy muutama sarja Saab:in muovisia pölykapseleita jotka ovat ehjiä, mutta maali on kuoriutunut paikoittan pois.

Kuva!

Miten kannattaisi lähteä poistamaan vanha maali ja mitä puhtaalle pinnalle kannattaisi laittaa?

Löytyy myös johonkin uudempaan saabiin kapselit, mutta lohkeillut palasia muovia ulkokehältä! Onko niille tehtävissä mitään?

1.Soodapuhallus
2.Muoviprimer
3.Maali+Lakka

Ulkokehää pystyy korjaamaan hitsaamalla muovia, tämä ei ole kestävä eikä taloudellisesti kannattavaa pölykapselissa mutta esim.puskurissa kylläkin toimiva vaihtoehto. Pelkkä muovikitti ei tule kestämään tuossa pölykapselissa.

suddington kirjoitti:

JJ-99 kirjoitti:Onko kukaa työskennellyt muoviosien parissa? Minulta löytyy muutama sarja Saab:in muovisia pölykapseleita jotka ovat ehjiä, mutta maali on kuoriutunut paikoittan pois.

Kuva!

Miten kannattaisi lähteä poistamaan vanha maali ja mitä puhtaalle pinnalle kannattaisi laittaa?

Löytyy myös johonkin uudempaan saabiin kapselit, mutta lohkeillut palasia muovia ulkokehältä! Onko niille tehtävissä mitään?

1.Soodapuhallus
2.Muoviprimer
3.Maali+Lakka

Ulkokehää pystyy korjaamaan hitsaamalla muovia, tämä ei ole kestävä eikä taloudellisesti kannattavaa pölykapselissa mutta esim.puskurissa kylläkin toimiva vaihtoehto. Pelkkä muovikitti ei tule kestämään tuossa pölykapselissa.

Kannattaa kattoa että mitä muovia se hitsattava osa on, koska kaikki muovit ei ole hitsauskelpoisia ABS taitaa olla kaiken pahin.

Kaikki muovit ovat hitsattavissa, niin amorfiset kuin kiteisetkin. Millään tinakolvivirityksellä ei voi hitsata mitään muovia kunnolla/onnistuneesti, koska lämpötila tulee olla kunkin muovilaadun kohdalla -/+ 30asteen sisällä, sille määrätystä työstölämpötilasta. Osa muoveista tarvitsee myös oikeat lisä-aineet hitsautuakseen.

Nii just anteeksi tietämättömyyteni korihommissa vaan abs puskurit korjattiin aina liimalla ku siitä hitsaamisesta ei tuntunu mitään tulevan vaikka kunnon vehkeet oliki tietenki autokorjaamon muovihitsauslaitteet voi oikeasti olla aika kaukana kunnon laitteista

Suomessa ollaankin aika lapsenkengissä noiden muovien korjausten suhteen. Kunnon vehkeitä tuskin löytyy kovinkaan useita tästä maasta, saati niiden käyttäjiä. Lienee tarjonnan ja kysynnän laki tässäkin se joka sanelee säännöt. Työ maksaa ja kiinan muovia saa edukkaasti, siis miksi maksaa korjauksesta kun voit saada uuden samaan rahaan. Tuo ABS laadun hitsaus tökkii juurikin sen korkean öljypitoisuuden takia, ABS+PC lisäaineella homma hieman helpottuu, näin siis muistaakseni ohjeistettiin -90 luvun alussa jolloin opiskelin kyseistä alaa. Onhan nuo muovien kemialliset koostumukset varmaan jo muuttuneet noilta ajoilta, mutta periaate lienee sama

Jos joku haluaa perehtyä noihin muovijuttuihin, niin tuolta löytyy jotain ajantasaista tietoa asiaan http://www.muovimuotoilu.fi/content/view/164/228/

suddington kirjoitti:Suomessa ollaankin aika lapsenkengissä noiden muovien korjausten suhteen. Kunnon vehkeitä tuskin löytyy kovinkaan useita tästä maasta, saati niiden käyttäjiä. Lienee tarjonnan ja kysynnän laki tässäkin se joka sanelee säännöt. Työ maksaa ja kiinan muovia saa edukkaasti, siis miksi maksaa korjauksesta kun voit saada uuden samaan rahaan.

Nimenomaan ja jos korjataan niin sitte yleensä liimalla, koska siinä liimassa on se etu että ei tarvi kitata. Useat automerkit jopa kieltää puskureiden kittaamisen muulla kuin muoviliimoilla, esim 3M muovioisien paikkausaine, tällä kai pyritään säilyttämään puskuriin suunniteltu juostavuus jalankulkijaturvallisuuden takia. Tai niin ne kouluttajat ainaki väitti