Foorumi – Saabclub.fi

^No tuonlaista ratkaisua olen myös miettinyt.

Näitä sähköautojuttuja kun lukee niin ei voi muuta sanoa kuin että hirveää säätämistä sähköjen kanssa ja pitää miettiä milloin voi joulukinkkua paistella ym. Sitten kun sillä autolla ajetaan niin pihistellään lämmityksen ja nopeuden kanssa ja jännitetään riittääkö sähköt seuraavalle latausasemalle vai ei. Sitten ihmetellään minkä äpin takana kyseinen laturi onkaan ja paljonko siinä maksaa lataus. Paljon helpompaa ja mukavampaa ajella kunnon veekasilla. Maksaahan se, mutta onpahan myös fiilistä siinä ajelussa, toisin kuin jollain inisevällä sähkösuristimella.

Kyllä tässä ihan hyvin ollaan itse pärjäilty hidaslatauksella, yhdellä vaiheella mennään ja latausvirta vaihtelee 6-16A välillä. Ei ole tarvinnut uuninkäyttöä miettiä, toki sähkökiuasta ja sähkölämmitystä meillä ei olekaan

Liittymä perus 3x25A. Tuo 64kWh akku tuo paljon pelivaraa eli akun ei tarvitse olla ”aina” täynnä ja >90% latauksista tapahtuu kotona. Nopeilla julkipisteillä käyn äärimmäisen harvoin, vaikka olisi yhteen palveluun 120e ilmaista krediittiäkin olemassa.. viimeisen kuluvan 12kk aikana tullut n. 25Mm mittariin. Helppoa ja edullista autoilua!

Pitänee varmaan peruutella tuo oma ja laittaa tetammen vinkkaama Ctekin laturi.

Onneksi tuli otettua lisävarusteena latauspiuha, jonka saa suoraan voimavirtaan.

Olinpa reipas ja selvitin miten meillä kävisi tuo sähköliittymän suurentaminen. En vain siksi että asiasta tuli foorumilla juttua, vaan myös siksi että uskoisin asian olevan hyvin todennäköisesti meillä edessä lähiaikoina. Syynä se, että nykyisen kuluttajapatteriston lisäksi ensi vuonna mukaan tulee uuden autotallin ilmalämpöpumppu, ilmanvaihtokone ja lämminvesivaraaja. Tähän mennessä ollaan pärjätty 3x25 liittymällä, vaikka mun laskelmien mukaan mentäisiin välillä jo väkisin yli 25A:n virran per vaihe. Siis siinä kohtaa kun pakkaspäivänä on ollut päällä pannun vastukset, yläkerran sähköpatterit, ILP huutaa täysillä, IV-koneen lämpöpatteri lämmittää tuloilmaa, uuni on päällä, autotallissa lämpöpuhallin puhkumassa, auto latauksessa ja kirsikkana kakun päälle joku laittaa keittiössä vedenkeittimen päälle. Koskaan ei ole tästä huolimatta pääproppu mennyt. Joku tais kyllä joskus mulle todetakin että noi tulppasulakkeet kestää tuollaista hallittua hetkellistä ylikuormaa yllättävän hyvin.

Toisaalta meillä on pannussa vaihtoehtona polttaa öljyä, jolloin 3x10A kapasiteettia vapautuu vastuksilta, eli aina on mahdollisuus kovimmilla pakkasilla laittaa vastukset pois ja poltin päälle. Nyt mennään pannussa sähköllä kun sillä lämmittäminen on öljyä halvempaa. Joskus on menty toisinkin päin. Jossain vaiheessa on edessä maalämpöön siirtyminen, joka vähentää tietenkin sähkönkulutusta, mutta mahtaako huipputehon tarve vähentyä vai lisääntyä, kun kovimmilla pakkasilla maalämmöstä loppuu puhti ja pitää ottaa vastukset rinnalle mukaan?

No joka tapauksessa pitää tarkkaan miettiä noiden uuden autotallin kuluttajien jako vaiheille ja pohtia mistä vaiheesta autoa kannattaa ladata kun Mitsua nyt ladataan joka tapauksessa vain yhdellä vaiheella. Kolmivaihelatauksella varustettuun täyssähköautoon siirtyessä viimeistään lienee se hetki että 3x25A ei enää riitä, ainakin jos haluaa sitä täyttä 11 kW:ia hyödyntää. Alemman tehon hyödyntäminen edellyttää sitten säädettävää latausasemaa tai että autosta voi lataustehoa säätää. Onko täydelle 11 kW:lle sitten oikeasti tarvetta, niin en tiedä. Kuten lauriolio tuossa kommentoi, hitaammallakin latauksella selviää yllättävän hyvin ja mun tavanomaisilla automatkoilla voi hyvin käydä niin että en lataa autoa juuri koskaan kotona vaan riittää kun auto on laturissa konttorilla käydessä, ja kotona voidaan mennä sitten 8A sukojohdolla kun kotilatausta tarvitaan.

Asiaan: soitin Turku Energian selvittääkseni mitä meidän liittymästä siellä sanotaan. Itse asiassa puhelua valmistellessa löysin meidän sähkön liittymissopimuksen vuodelta 2012, eli ajalta kun talo ostettiin. Liittyminen verkkoon on kyllä tapahtunut jo 1930-luvulla, mutta tuolloin siis piti asiakastiedot päivittää. Sopimuksessa seisoo että liittymä on 3x25 kuten on meidän siirtolaskullakin mainittu, ja puhelimessa asiakaspalvelija vahvisti että näin on. Liittymismaksu on sopimuksen mukaan maksettu vuonna 1981 ja sen kertymä on 153,22 euroa (911 markkaa). Tästä on sopimuksessa maininta "Liittymissopimuksen päättyessä palauttaa jakeluverkon haltija liittyjälle palautuskelpoisen liittymismaksun liittymisehdoissa määritellyillä erillä vähennettynä". Tämä on siis se liittymässä "sisällä oleva raha".

Turku Energian liityntähinnasto A-vyöhykkeelle (asemakaava tai 600 meträ jakelumuuntamosta) on tällainen:

1 x 25 - 1234,73 €
3 x 25 - 1705,00 €
3 x 35 - 2163,80 €
3 x 50 - 2852,00 €
3 x 63 - 3448,44 €

Ja Turku Energian täti sanoi että meidän liittymän korottaminen kolmevitoseksi maksaa 458,80 euroa sis. alv. Eli se tulee tuosta liityntähintojen erotuksesta. Siihen päälle mun pitää maksaa sähköurakoitsijalle sulakepohjien vaihdosta, mikä on luokkaa 10 min työ, eli kannattaa yhdistää mahdollisuuksien mukaan johonkin muuhun sähkärikäyntiin. Teknistä estettä suurennukselle ei ole, eli syöttökaapeli on riittävän paksu. Mittarilta ryhmäkeskukseenkin on mun mielestä riittävän paksu piuha, jotta ainakin kolmevitonen pitäisi onnistua.

Verkkoyhtiön kk-maksu nousisi 6,98 oirosta 13,09 oiroon, eli siinä tulisi vuodessa lisäkustannuksia 73,32 oiroa.

Kysyin sitten vielä että jos on liittymä korotettu kolmevitoseksi mutta tarpeet muuttuu ja haluaa kk-maksuissa säästääkseen (toki säästö on nykyihinnoilla aika vaatimaton meidän tapauksessa) alentaa pääsulakkeet 25 ampeeriin, niin mitä tapahtuu liittymälle? Täti sanoi että sopimuksessa liittymä voi jäädä 35A:ksi vaikka proput ja kk-maksu alennetaan, jolloin uudelleenkorotuksesta myöhemmin ei siis veloiteta tuota summaa uudelleen. Mutta tämä on kuulemma vain tämän hetken käytäntö Turku Energiassa, eli tässä asiassa voi olla verkkoyhtiökohtaisia eroja, ja Turku Energiakin voi käytäntöään muuttaa.

No minäkin soitin Oulun Energialle ja heidän mukaan käyttöpaikan liittymä olisi 3x35, joten siltä osin ollaan selvemmillä vesillä. Voimavirran sulakkeiden takana on myös keittiön valaistus, jääkaappi, pakastin sekä astianpesukone.

Tuossa tuo Wolttisen laturi olisi eteisessä. Nyt ollut kovan mietinnän takana, laittaisiko tuon takaisin ja kävisi hakemassa vaikka sen Ctekin säädettävän mallin. Tokmannista näytti olevan jo loppuunmyyty, joten pitäisi kaivaa hieman enemmän kuvetta ja hakea Motonetista. Toisaalta tuo pääsulakkeiden koko antoi vähän enämpi luottoa kapasiteetin riittävyyteen. En kyllä ihmettele, miksi on 3x35, kun lämmitykselle on varattu 12 x 10A sulaketta. Olisi varmaan aiheellista nykyaikaistaa lämmityssysteemi, voisi kukkarokin kiittää.

Saabista sain ostotarjouksen liikkeestä, josta Hynkky on tulossa. Olin tyytyväinen tarjoukseen.

Wolttisen laturi lähti tänään paluupostissa takaisin ja Motonetista hain Ctekin vastaavan tilalle. Ihan Tokmannin yöhintaan ei lähtenyt, mutta kymppi kuitenkin pois kanta-asiakasetuna. Tässä on nyt sitten se säätömahdollisuus.

Sähköistä puheen ollen. Tuli tehtyä päätöksiä talon lämmityksen suhteen. Meillä on vesikiertoinen sähkölämmitys, jossa kuusi vastusta lämmittää muutaman kuution vesisäiliötä. Sähkötaulussa kuuluu vain humina, kun käyttövesi lämpiää. Tilalle tulee Jäspin Pikkuwatti pattereiden vettä lämmittämään sekä parinsadan litran varaaja käyttövedelle. Vaihtoehtoina olisi ollut kaukolämpöön liittyminen, maalämpö tai vilppi, mutta niiden kaikkien lähtökustannukset ovat sitä luokkaa, että makselee sähkölaskuja suht pitkään. Voisi kuitenkin kuvitella, että tuo Pikkuwatti ei ihan niin paljoa syö kuin tup nykyinen 40-vuotias systeemi.

Eilen tuli tehtyä viimeinen pidempi reissu Mohikaanilla, kun kävin päivämutkin Rovaniemellä joulupukin asioilla. Keli oli kohdillaan ja auto pelasi hyvin. Eipä siitä sen enempää.

Sähkömies kävi tänään tekemässä valmistelut voimavirran ulosoton siirrolle ulkoseinään. Voimavirta siirtyy samalla omien sulakkeidensa taakse eikä jaa enää keittiökoneiden kanssa. Siksi ”valmistelut”. Ensi viikolla tulee uusi sulakeboksi latausasemalle ja kytketään kiinni. Koska päätaulu sijaitsee portaikossa, minun täytyy rakennella jonkilainen huoltotasanne sen eteen.

Kysymys tuosta Ctekin Njordista, olenko ymmärtänyt oikein, että laitteessa itsessään on sekä A että B tyypin vikavirtasuojat? Ctekin sivuilta en heti sitä tietoa löytänyt, mutta toisella sivustolla mainittiin, ett sisältäisi molemman tyypin suojat.

Sähköjen osalta on nyt valmius latausasemalle. Pitäisi vain uskaltautua tuonne pakkaseen ja ruuvata laite kiinni seinään.

Hynkyn pitäisi tänään saapua satamaan ja luovutus yritetään saada uudenvuoden aatolle. Saa vielä nähdä jääkö kiinni siitä, että Fleet ei ole autoliikkeelle toimittanut päivitettyä tilausta. Tuntuu olevan kiire sielläkin.

Vetokoukku menee kuulemma jälkitoimitukseen. Koukkuja kyllä löytyy mutta johtosarjoista on uupelo.

Tulipa tänään todettua, että standardeissa on vuosikymmenten kuluessa tapahtunut pientä toleranssia. Asensin latausaseman seinään ja rupesin kytkemään sitä voimavirtapistokkeeseen, niin eipä onnistunut. Pistokkeen sisäkehä on 1,5 mm liian pieni pistorasian sisäosan ulkokehään nähden. Rasia lienee jotain 80-luvun peruja ja latausaseman pistoke on luonnollisesti uusi. Johdinten jako ja kaikki ohjainpykälät kyllä täsmäävät, mutta mitoitus tosiaan heittää sen verran, että ei voi edes sanoa, että on ”vähän nafti”. No, sähkäri meinasi tulla huomenna sitä vilkaisemaan. Latausaseman takuun kannalta looginen vaihtoehto olisi vaihtaa voimavirtarasia, tosin itse pistoke ei ole mitään valettua mallia, niin senkin voisi kyllä vaihtaa tai tehdä koko kytkennän kiinteäksi. Katsotaan, mihin päädytään.

Latausasema on nyt valmiina Hynkkyä varten. Voimavirran pistorasia osoittutui 32A -malliseksi, minkä takia latausaseman pistoke ei sopinut siihen. Vaihdettiin 16-ampeerinen, jonka jälkeen passasi.

Ctekin appi ei kyllä ole paras mahdollinen. Vaati erinäisiä temppuja, että puhelimen sai liitettyä ja latausaseman softan päivitettyä. Muun muassa piti kaivaa joutilas WLAN-tukari ja kytkeä kiinni mahdollisimman lähelle, jotta aseman olisi omaan kotiverkkoon sanut kiinni. Naapureiden tukarit kyllä löytyivät kauempaakin.

Hynkyn luovutus siirtyi viikolla eteenpäin 7.1. Liekö AKT:n mielenilmaus vaikuttanut aikatauluihin. No, saapa vielä viikon nauttia Saabin kyydeistä.

Tänään meidän perheen ja Mohikaanin tiet erosivat. Saab jäi Oulun Wetterille viiden vuoden ja neljänkymmenenkolmen tuhannen kilometrin jälkeen. Kytkinpakettia sekä vauhtipyörää, etujousia ja takalevyjä sekä paloja lukuunottamatta mentiin määräaikaishuolloilla. En ole exceleitä pitänyt mutta karkeasti arvioiden korjaus- ja huolokulut olivat kolmen tonnin luokkaa kaikkiaan. Arvonalenema oli sitten vähän enemmän, 8900 €. Verot, vakuutukset ja renkaat siihen päälle. Ei se ilmaista ole.

Olihan se aika haikea fiilis jättää se siihen pihalle mutta tämänhetkiset realiteetit eivä mahdollista sen jättämistä kakkosautoksi. Kyyti oli kyllä kaikin puolin hyvää. Toivottavasti pääsee hyvään kotiin.

Talouden ainoaksi Saabiksi jää nyt sitten allekirjoituksen avo, joka on siis kesäauton roolissa. Pitää ruveta tutkimaan etanolikonversiota siihen, jotta lompsa ei huuda hoosiannaa joka tankkauksella.

Kymppitonni siinä kuulemma olisi pyynti.
Olishan siinä varsin kohtuulliset kilsat ja kytkinremppaki tehty mutta on se vähän suolainen ihan käyttöautoks

Saapa nähdä, saavatko kympilllä menemään.