Foorumi – Saabclub.fi

Nyt on yläpallonivelkin vaihdettuna. Vaati hiukan enemmän ähräämistä kuin mitä olisi tosiasiassa vaatinut, jos nimittäin olisi tehnyt asiat oikealla tavalla. En tajunnut ottaa olkavarren pultteja pois ennen kuin aloin poistamaan niveltä. Sehän olikin sitten tiukassa ja aikani ährättyä sain myös aiemmin löysällä olleet olkavarren pultitkin jumiin.

Otin sitten tuumaustauon, irrotin alkuperäisen nivelen ylätukivarresta ja laitoin uuden paikalleen. Sitten, raidetangon ulosvetäjän, mutterin ja kymmenkunnan prikan luovalla käytöllä sain vanhan nivelen olkavarresta irti. Kun olkavarren pultit olivat poissa, uusi nivel sujahti todella helposti paikalleen. No, Siperia opettaa.

Katselin vaan, että näyttää alemmankin nivelen kumi olevan vaihtokunnossa...

Alempaa palloniveltä irroittelin aamulla. Alatukivarresta lähti nätisti mutta navassa on vielä kiinni, kun halpis tuumahylsy antoi periksi. Piti sitten lähteä Biltemasta hakeen työkaluja.

Ekoja putsailtuja osia on tullut maalattua. Tässä jarru- ja kytkinnestesäiliöiden kiinnityspannat ekalla kerroksella pintamaalia.

Jos jokin on välineurheilua, niin auton laitto. Alapallonivel taipui kunnon tuumakokoisten hylsyjen ja avainten edessä ja uusi on paikallaan.

Laitoin kytkimenkin paikalleen kokeeksi. En vielä kytkinkoppaa laittanut kiinni, ennen kuin saan vähän osviittaa, joutuuko väliprikkoja laittamaan.


Huomenna vaihdan sitten sen rikkinäisen jarruletkun.

Jarruletku tuli sitten vaihdettua. Melkoinen fakiiri täytyy kyllä olla, että tuon homman tekee silloin, kun kone on paikallaan. Ilokseni huomasin, että toisenkin puolen jarruletku on vaihtokunnossa. Ei enää ollut ylimääräisiä jarruletkuja, joten pitää marssia tarvikeliikkeeseen huomenna.

Laitoin jarru- ja kytkinnestesäiliöiden kiinnityspannat paikalleen. Kun kerran oli jarrunesteet laskettuna ulos, niin laitoin jarrunestesäiliöltä lähtevän letkun paremmin kiinni. Oli vaan kyllä pirskatin peräänantamatonta letkua, kun piti naama punaisena tuo säiliö työntää siihen letkuun. Tässä säiliöt pantoineen.


Vetelin lokareihin maalit tänään ja nyt vielä iltasella kiveniskumaalin renkaan puolelle. Huomenna saa pistää uusien tiivistelistojen kanssa paikalleen.

Laitoin aamusella lokareihin uudet tiivistekumit ja ruuvasin ne paikalleen. Kaipa sitä sinne kansainväliseen Sonettilla lähdetään...

Kylläpä alkaa olla kuupan jarruletkut kiven alla. Oulusta löytyi tasan yksi letku eteen. Onneksi ei tarvinnut kuin sen yhden. Rollon Motonetista sitten isäukko kävi hakemassa vielä parin, joten nyt on varalla koko kierros jarruletkuja.

Vaihtelin sen viimeisenkin jarruletkun aamulla, joten nyt on kaikkiin kulmiin laitettu tuoreet letkut. Pääsyltyn huolto jää hamaan tulevaisuuteen, kun hommasin epähuomiossa -73 kuupan pääsylinterin tiivistesarjan ja Sonettissa on sama pääsylinteri kuin -67:ssa.

Tulipa vaihdettua tiivisteet oviin ja takaluukkuun myös sekä konehuoneen puolelle moottoritilan sivujen ja keulapalan väliin tulevat tiivisteet.

Huomenna koitan irroitella vaihdekepin ja pedaalit sekä käsijarrukahvan, niin pääsee ruosteita raaputtelemaan irti. Ensi viikolla pitäisi jossain välissä saada kone nippuun ja takaisin nokalle. Kohta näytetään naapurin harrikkamiehelle, mistä veenelkku pieree...

Vaihdekeppi sekä käsijarrukahva tuli irroiteltua aamusella. Pedaalit olivat sen verran tiukassa, että niiden kanssa pitää vain koittaa elää. Jouset kuitenkin irroittelin. Huomenna pitäisi sitten ruveta rappailemaan kabiinin lattiasta enimmät ruosteet pois.

Putsailin ja maalasin myös jalkatilan koteloiden kannet. Tässä kuva viimeisen maalikerroksen jälkeen.


Kun kabiinin lattian saa maalattua, niin voisi ruveta taas pistämään vekotinta nippuun.

Loota on taas koneen perässä kiinni ja melko lailla valmis konehuoneeseen laitettavaksi. Valutin vanhat vaihteistoöljyt pois ja uudet laitan, jahka saan täyttöproppuun passelin avaimen. Vaihdoin myös jo moottoriöljyn suodattimen valmiiksi nyt, kun se oli helposti käsillä. Öljyt voi sitten vaihtaa, kun kone on nokalla.

Vaihdekepin ja käsijarrukahvan tulin eilen laittaneeksi takaisin paikalleen.

Nyt on lootassa uudet öljyt. Vanhat oli kyllä melkoista lietettä noihin uusiin verrattuna. 3/8 tuuman vääntiöllä olisi pärjännyt mutta tulipa nyt kuiten ostettua tuommoinen proppuavainsetti.

Kaasupoljin tuli myös ruuvattua takaisin paikalleen. Seuraavaksi ohjelmassa lienee voimapaketin paikalleen sovittelua...

Motti on paikallaan. Suuret kiitokset Nykäsen Timolle homman orkestroinnista!


Pakarit, letkut, syyläri, flekti ja laturi pitää laittaa paikalleen ja nesteet koneeseen, niin pääsee käynnistelemään ekaa kertaa melkein vuoden tauon jälkeen. Varmaan jarrunesteetkin pitäisi laittaa uudet ja ilmata järjestelmä. Helpottaa meinaan koeajon tekoa.

Tässä kuva myös ohjaamon lattiasta entrauksen jäljiltä:

Letkut, pakarit, laturi ja syyläri on kiinni. Pitäisi vissiin käydä ostamassa jäähdytysnestettä, jotta voi täyttää järjestelmän. Sitten kai voisi kokeilla, onko potilas jäänyt henkiin operaation jäljiltä.

It's alive - again!

No ei ollu paljoa ruosteita. Tonnaritki on pahempia.

Nyt muutaman koeajolenkin jälkeen voi vähän fiilareita kertoa.

Kytkin toimii - todella hyvin, ilman prikkoja paineasetelmassa. Toimii jopa paremmin kuin ennen laukeamistaan.

Kaasuvivuston kanssa oli vähän säätämistä ja sovittelua mutta nyt tuntuisi pelaavan ok.

Pakosarjojen ja putkiston liitos vuotaa aavistuksen. Ei tosin niin paljoa kuin aiemmin. Pitää katsoa, josko tuota vielä ihan aavistuksen kestäisi kiristää.

Eipä tässä kai muuta kuin keula paikalleen, valojen tsekkaus ja leimalle.

On se vaan aina hieno tunne, kun pääsee tuollaiseen tavoitteeseen. Fiilikset ovat korkealla.