Foorumi – Saabclub.fi

Edistys etenee.
Sisusta on nyt melkolailla kokonaisuudessaan purettu. Tämä ei kuulunut alkuperäiseen suunnitelmaan, mutta autosta löytyi lisää ruostetta - yllättyikö joku? Aletaan olla lähellä tekniikan ylösnousemusta, ainut varsinainen probleema tässä on enää tiiviissä ystävyyssuhteessa pakoputken kanssa elänyt pakosarja. Putkisto on muuten irrallaan, mutta jumittaa nyt sitten auton alla tällä hetkellä kun riittävän irstaita irrotuskeinoja ei ole vielä kokeiltu, ja pakosarjahan ei poistu moottoritilasta ennen kuin tuo ystävyyssuhde on katkaistu.

Pari kysymystä:
1) Mikäs se lienee tämän ihmeellisen vanerihäkkyrän todellinen funktio?
https://dl.dropboxusercontent.com/u/418 ... 014321.jpg
2) Mistäs ehjät muovilistat B-pilareihin? Pelkääjän puolen on vähän parempi, kuljettajan puolella korjattavan tuolla puolen, uskoakseni. Myös hattuhyllyn tuuletusaukot peittävä, samaista matskua oleva lista irvistelee, joten jos näitä joku taho on uusiotuottanut, olisi kiva tietää.
https://dl.dropboxusercontent.com/u/418 ... G_5487.JPG

1.takapenkin istumaosan.säätö palikka.

Minä tein B-pilarien verhoilut valkoisesta keinonahasta kontaktiliimalla kiinnittäen. En osaa sanoa kelpaavatko museorekisteröintiä ajatellen, mutta hyvän näköiset tuli.

Nahalla päälystin minäkin ne b-pilarit. Itse tosin käytin mustaa nahkaa, mutta hyvän näköset niistä silti tuli. En tiedä kyllä minäkään, miten tarkkoja ovat museokatastajat nuista verhoilujen materiaaleista.

AnttiK kirjoitti:Minä tein B-pilarien verhoilut valkoisesta keinonahasta kontaktiliimalla kiinnittäen. En osaa sanoa kelpaavatko museorekisteröintiä ajatellen, mutta hyvän näköiset tuli.

Kyllä kelpaa mr tarkastijille

Niin paljon tekemistä, niin vähän aikaa... ja niin pitkä matka tallille. Aika vähän on siis taasen tapahtunut, mutta hiljalleenhan se siitä. Tähän väliin ihan pikkuinen tavanomainen yleismaailmallinen kysymys: auton alkuperäisen bensatankin korkin lukko piti taannoin väkisinavata, koska kaikista ziljoonista avaimista huolimatta siihen käyvää ei mistään löytynyt. Tuossa on nyt tarvikekorkki möllöttänyt pari vuotta, ja onhan se samperin ruma. Kaveri törmäsi aivan sattuman kaupalla oikein hienoon orkkiskorkkiin, mutta tähänkään ei ole avainta. Oottekos teettäneet vai suosiolla hommanneet avaimella jo valmiiksi varustetun korkin? Vai pitääkö tuo kuluttaa satkun lukkojen tyyliin ja avata sitten esim. lusikalla?

Itse aikoinaan hävitin kuupan tankinkorkin avaimen ja ajelin välittömästi hävikin huomattuani lukkosepän pakeille.
Tuumasin, että auki pitäisi saada ja avain sille.
Kaverilla meni ehkä 5sek, kun tiirikoi sen auki ja noin 5min kun teki siihen käypäsen avaimen, joka palvelee vieläkin. Hintakin palvelusta oli muistaakseni vain 10-20€.
Tämä tapahtui 2008 tai 2009.

Näin arvelinkin. Kiitoksia tiedosta, pistetään sepälle menemään.

Kyllä se vain on pakko nostaa kädet ilmaan ja todeta, että eihän tästä nyt kyllä tule mitään. Kesällä eteni projekti ihan kohtalaisen hyvin, mutta syksyn myötä on Tampereen visiitit vähentyneet ja siellä käydessäkin on aika mennyt kaikkeen muuhun. Olisinkohan viimeisen noin neljän kuukauden aikana käynyt pirssiä roplaamassa kaksi kertaa?

Näinollen etsisin kuupan remppaamiseen toveria. Syyhyääkö sormet Saabin kimppuun, ja taitojakin löytyy, mutta ei ole autoa, tiloja eikä niin kauheasti rahaakaan? No, mulla on Saab ja tilat, ja rahaakin jonkun verran, mutta nyt ei enää talous kestä sinällään varsin kohtuullisen remppatallivuokran maksamista pelkästä puoliksi puretun auton säilyttämisestä. Jaettu tuska, suurin tuska!

Tämän kaaran kohdalla tunnearvo on aika valtava, joten myyminen on sitten se ihan vihonviimeinen vaihtoehto, että miksipä en kokeilisi tällaista? Saabisteihin on ennenkin voinut luottaa. Tampereen seutuvilla asusteleva kiinnostunut taho ottakoot YV:llä yhteyden.

No täällä riittäisi innostusta, vaan on nuita omiakin projekteja jo riittävästi ja matkaakin hieman liikaa. Mutta toivottavasti saat kaverin sinne Ei haittaisi minua jos olisi näitä enemmänkin liikenteessä.

A-L kirjoitti:Kyllä se vain on pakko nostaa kädet ilmaan ja todeta, että eihän tästä nyt kyllä tule mitään. Kesällä eteni projekti ihan kohtalaisen hyvin, mutta syksyn myötä on Tampereen visiitit vähentyneet ja siellä käydessäkin on aika mennyt kaikkeen muuhun. Olisinkohan viimeisen noin neljän kuukauden aikana käynyt pirssiä roplaamassa kaksi kertaa?

Näinollen etsisin kuupan remppaamiseen toveria. Syyhyääkö sormet Saabin kimppuun, ja taitojakin löytyy, mutta ei ole autoa, tiloja eikä niin kauheasti rahaakaan? No, mulla on Saab ja tilat, ja rahaakin jonkun verran, mutta nyt ei enää talous kestä sinällään varsin kohtuullisen remppatallivuokran maksamista pelkästä puoliksi puretun auton säilyttämisestä. Jaettu tuska, suurin tuska!

Tämän kaaran kohdalla tunnearvo on aika valtava, joten myyminen on sitten se ihan vihonviimeinen vaihtoehto, että miksipä en kokeilisi tällaista? Saabisteihin on ennenkin voinut luottaa. Tampereen seutuvilla asusteleva kiinnostunut taho ottakoot YV:llä yhteyden.

no nythän ollaan asian ytimessa eli fokusoidaan vapaa aika siten että vapaa päivinä noustaan vitoselta että ollaan jo kutoselta tallilla ja painetaan tippa nenän nokassa autoa valmiiksi, ei tehdä mitään muuta vapaa ajalla kuukauteen ja sitten pidetään tuuumatauko eli istunto, käy vallan mainiosti myös vessan pytylläkin ettei mene aikaa hukkaan ja tutkitaan mitäollaan saatu kuukadessa valmiiksi.
jos ei ole saatu mielestään riittävästi niin tehdään ryhtiliike ja aloitetaan vapaapaivät sitten vitoselta tallilla. hommaa jatketaan intensiivisesti, miellyttävästi ja vaikka väkisinkin niin kevään koittaessa olet voittaja.
aikaa ei ole mennyt turhiin kissanristiäisiin vaan tuikitärkeään harrasteeseen.
muista että näitä puoli purettuja projekteja on saabclubilaisilla ihan riittävästi ja jokainen tuskailee saman asian kanssa
net ei tule kuin tekemällä

mestari kirjoitti:

A-L kirjoitti:Kyllä se vain on pakko nostaa kädet ilmaan ja todeta, että eihän tästä nyt kyllä tule mitään. Kesällä eteni projekti ihan kohtalaisen hyvin, mutta syksyn myötä on Tampereen visiitit vähentyneet ja siellä käydessäkin on aika mennyt kaikkeen muuhun. Olisinkohan viimeisen noin neljän kuukauden aikana käynyt pirssiä roplaamassa kaksi kertaa?

Näinollen etsisin kuupan remppaamiseen toveria. Syyhyääkö sormet Saabin kimppuun, ja taitojakin löytyy, mutta ei ole autoa, tiloja eikä niin kauheasti rahaakaan? No, mulla on Saab ja tilat, ja rahaakin jonkun verran, mutta nyt ei enää talous kestä sinällään varsin kohtuullisen remppatallivuokran maksamista pelkästä puoliksi puretun auton säilyttämisestä. Jaettu tuska, suurin tuska!

Tämän kaaran kohdalla tunnearvo on aika valtava, joten myyminen on sitten se ihan vihonviimeinen vaihtoehto, että miksipä en kokeilisi tällaista? Saabisteihin on ennenkin voinut luottaa. Tampereen seutuvilla asusteleva kiinnostunut taho ottakoot YV:llä yhteyden.

no nythän ollaan asian ytimessa eli fokusoidaan vapaa aika siten että vapaa päivinä noustaan vitoselta että ollaan jo kutoselta tallilla ja painetaan tippa nenän nokassa autoa valmiiksi, ei tehdä mitään muuta vapaa ajalla kuukauteen ja sitten pidetään tuuumatauko eli istunto, käy vallan mainiosti myös vessan pytylläkin ettei mene aikaa hukkaan ja tutkitaan mitäollaan saatu kuukadessa valmiiksi.
jos ei ole saatu mielestään riittävästi niin tehdään ryhtiliike ja aloitetaan vapaapaivät sitten vitoselta tallilla. hommaa jatketaan intensiivisesti, miellyttävästi ja vaikka väkisinkin niin kevään koittaessa olet voittaja.
aikaa ei ole mennyt turhiin kissanristiäisiin vaan tuikitärkeään harrasteeseen.
muista että näitä puoli purettuja projekteja on saabclubilaisilla ihan riittävästi ja jokainen tuskailee saman asian kanssa
net ei tule kuin tekemällä

No tämä on kyllä ihan taivaan tosi - kuten on myös se, että on tuota välimatkaa tallille tullut haalittua ihan kiitettävä kolmen tunnin väli, mikä lienee tässä se pahin rokottaja. Yksi ratkaisuhan olisi laittaa nyt kiesiä sen verran nippuun, että sen saisi siirrettyä tälle tienoolle, mutta se ei oikein luonteelle passaa. Eihän sitä nyt voi tehdä kun pirssi on juuri sellaisessa purkuvaiheessa, että kaikki kettumaisimmat ja kriittisimmät rempat saisi tehtyä.

Eikä siinä mitään, jos tämä olisi se ainut kallis harrastus minkä olen haalinut... vaan enpä liene näidenkään asioiden kanssa yksin tässä väessä, se on totta. Silti - kaikkea kannattaa kokeilla? Parempi kai tämäkin kuin joko a) kuskata rompe latoon odottelemaan aikaansa (kun ei myydäkään kehtaa) tai b) myydä se ja katua lopun ikää (tai tehdä kuten erään satkun kanssa, eli ostaa se sitten puolikuntoisena takaisin). Hmmhmmhmm!

taikka vielä kolmas vaihtoehto d
eli lama kun tästä syvenee ja jos huonosti käy voi joutua pakkolomille niin sitten on aikaa painaa..
mutta sitten taas ei ole rahaa
com si com sa vai miten sen nyt menikään.

Tuonne sun tallille on ihan liian pitkä matka
Sinuna lainaisin pakun ja trailerin jolla kuskaisin "rojut" samaan pitäjään.

Pitkällisen harkinnan jälkeen tulin siihen tulokseen, että tämä auto menee nyt myyntiin. Ei riitä voimat eikä rahkeet tekemään sen hyväksi nyt niin paljon kuin haluaisin (vaikka sen roudaisin Savoon, ei se auttaisi - oon nyt haalinut niin paljon ja monenlaista tekemistä, että johonkin on pakko keskittyä), joten joku joutuvaisempi saabisti pistelkööt Eikan nippuun ja mr-kilpiin. Hommaan sitten toiste jonkun toisen harrastesaabin. Kiinnostuneet voivat kysellä. Illemmalla sitten kunnollinen myynti-ilmoitus.