Pystykeulasatkun rakentelua

[pullasorsa]

Viikonloppuna tuli hieman tuota takapenkkiä soviteltua tuohon autoon. Homma lähti liikkeelle verhoilujen poistolla ja penkin runkojen laitolla autoon. Sitten sovittamaan nuita tonnarin penkkien osia nuihin runkoihin. Jouduin vielä kotoa hakemaan nuo takapahvit ja laittaamaan nekin paikalleen, että tulee varmasti käypäsen kokonen tuosta penkistä. Siinä alkutestausta.



Istuinosaa sai kaventaa ja ohentaa jonkin verran. Aluksi leikkasin tuosta pohjasta siivut pois. Nyt on likipitäin saman paksunen tuo istuinosa, mitä tuo alkuperäinen.




Sitten hieman kaventaamaan tuota istuinosaa. No muistelin, että se alkuperäinen penkki oli tuon vanerin levyinen ja leikkasin sitten sen mukaan tuon uuden istuimen. Sitten ihmettelemään tuota rakoa penkin ja sivupahvien välillä. Olihan se haettava tuo orkkis penkki ja verrattava siihen, että onko samanlainen rako siinä. Näky olevan.




Nyt kun istuinosa alkoi olla kohdillaan niin pääsin selkänojan kimppuun. Ne olivat hieman liian korkeat, joten leikkasin alapäästä palat pois.



Korkeus oli nyt hyvä, mutta nuita sivuja joutui vielä leikkaamaan hieman kapeammaksi ja samalla nuita pyöräkoteloa vasten olevat kohdat ohentamaan sellaisiksi, että eivät pullota ikävän näkösesti. Sitten taas sovittamaan paikoilleen. Alkaa istua jo kohtuu hyvin. Kyynärnoja täytyisi vielä työstää sopivaksi.

[ristos]

On tämä mielenkiintoista seurattavaa, kun kahdessa paikassa inovoidaan san asian ympärillä. Taitavat kädet tekevät, mitä haluavat! Hienoa ja varmasti myöskiehtovaa ja palkitsevaa askartelua. Tsemppiä!

[pullasorsa]

Harraste satku kerkesi olla kuukauden nykimättä, kun ollut tässä kaikenlaista ohvensiiviä, että eipä ole yksinkertaisesti kerennyt mummolan tallissa käymään. Jospa tämä tästä joku päivä vielä ajoon kerkeisi... Vaan kerkesin tuossa viikonloppuna onneksi pistäytyä hetken tämänkin parissa ja jotain näkyvääkin sain aikaiseksi. Ensimmäisenä leikkelin pahvista mallin tuohon hattuhyllyn keskelle. Seuraavaksi täytyisi käydä hakemassa ohutta vaneria josta leikellä sitten se varsinainen osa tuohon hattuhyllyyn. Vaan eiköhän tuosta nyt saa jonkinlaisen käsityksen millainen siitä tulee.



Sitten alkoi auton tyhjennys ylimääräisestä osasesta ja näin ollen hattuhylly, penkit ja peräkontin pohjavanerit saivat siirtyä muualle odottelemaan tulevaa. Nyt kun oli kaikki "ylimääräinen" poissa tieltä, niin aloitin nuiden takapahvien luona olevien kylkikoteloiden puhdistamisen äänieristematon liimoista ja kotelosuoja-aineista. Eli ei muutakuin rätti käteen ja bensakanisterista pesuainetta kaveriksi ja hinkkaamaan. Hieman pintaruostettakin löytyi tuolta kuskin puolelta ja nähtäväksi jää mitä löytyy vielä apukuskin puolelta kunhan saa senkin yhtä hyvin puhdistettua. Vaan tällä hetkellä tällä mallilla nuo kotelot.

[pullasorsa]

Nyt alkaisi olla nuo kotelosuoja-aineet hinkattu nuista koteloista pois. Löytyihän sitä vänkärin puoleltakin hieman pintaruostetta, mutta ei mitään vakavaa. Lähtee hionnalla onneksi vielä pois. Täytyy vielä koittaa jollain siistiä nuita hitsaussaumoja tuolta sisäpuoleltakin. Ainakin jos nuo terävimmät kohdat saisi hieman tasoteltua.



Samalla hinkkasin nuo takapyöräkotelot puhtaiksi nuista äänieristemattojen liimoista. Vielä olisi hinkattava nuo peräkontin puolella olevat kotelot nuista kotelosuoja-aineista ja tietysti tuo auton lattia nuista äänieristemattojen liimajäämistä, mutta siitä se pikkuhiljaa taas etenee...

[pullasorsa]

Hieman on taas kerennyt tämän parissa touhuamaan. Ruosteita on tullut vähän poisteltua ja alkaa tämä apumiehen puoleinen pyöräkotelo takana olemaan hyvällä mallilla. Pari paikkaa siihen joutui sitten kuitenkin tekemään, kun alkoi nuita "pintaruosteita" hiomaan Pyöräkotelon takapäästä piti poistaa pala ja nyt on hiottu se kaaren sisäpinta puhtaaksi.




Etu puolella pyöräkoteloa sai myös poistaa pienen palan ja samalla lailla hioin tuon kaaren sisäpinnan puhtaaksi ruosteesta. Siihen kerkesin jo hitsaamaan uutta peltiäkin.





Pyöräkotelon takapäähän en vielä uutta peltiä hitsannut, kun löytyi hieman ruostetta tuolta kyljen luota sisä puolelta. Hetken mietinnän jälkeen poistin siitä sitten palan pois ja tein työkalun, millä pääsee nyt nuo loput kohdat hiomaan puhtaaksi. Toistaiseksi on helpompaa työskennellä tuon kohdan parissa, kun ei ole hitsannut tuota pyöräkoteloa umpeen. Ajatus korjata tuo kohta näin oli, että nyt ei toivottavasti lähde tuo kylki vetelemään hitsatessa.

[pullasorsa]

Eilen tuli käytyä tallissa tekemässä tuota hattuhyllyä hieman eteenpäin, kun tuli saatua tuota vaneriakin. Ensin leikkelin vanerista tuon "pohjan" johonka leikkelin sitten muutaman riman ja liimasin sitten ne kiinni tuohon. Seuraavaksi kokeilin istuvuutta hattuhyllyyn.




Eli nuitten rimojen on tarkoitus toimia tuon vanerin kiinnityksen yhtenä osana ja samalla tuo toimii lisäjäykisteenä tuolle hattuhyllylle. Istuvuus kun oli tarkistettu olikin vuorossa hieman maalailu hommia.



Lopuksi leikkasin yhden kehyksen lisää tuosta vanerista. Eli tämän palan tarkoitus olisi nyt tulla alapuolelle tuota hattuhyllyä ja tuon avulla saa sitten kiinnitettyä tuon vanerinipun tuohon hattuhyllyyn kiinni.

[ristos]

Taas on harrastettu ja ajateltu! Tuolle tulee nyt painoa reilusti alkuperäistä enemmän? Miten meinaat tuet laittaa, ettei koko rakennelma vääntyile ja ei resonoi, koska luulen tuohon tulevan melkoiset ”ämyrit” a’la Genelec?!? Tuo alkuperäinen hattuhyllyhän on kovin kepeä tuohon uuteen verrattuna. Alkuperäiselle jos jotain painavampaa laittoi, niin sehän kohta vajosi!

[pullasorsa]

Painoahan tuolle toki tulee hieman lisää alkuperäiseen verrattuna, mutta on tuo aika huomattavasti jämäkämpikin nyt, kuin se alkuperäinen hattuhylly. Keskelle hattuhyllyä tulee pelkästään subwooferin refleksiputki, joka ei rasita käytännössä tuota hattuhyllyä ja 2-tie erillissarja tulee reunoille nuihin 9000cc mallin kaiutinritilöiden alle. Erkkasarjalle toki joutuu vielä kiinnityspaikat tekemään, mutta se lähinnä jäykistää vaan entisestään tuota kokonaisuutta. Painopiste tulee keskittymään tässä lähinnä reunoille, joten olettaisin, että lisäkiinnityspaikkoja tai sen suurempia jäykisteitä tuskin tarvitsee pahemmin alkaa miettimään.

Eikä tähän ole tarkoitus mitään ihan tolkuttomia ämyreitä tunkea. Lähtökohtana tuolle äänentoistolle on, että rakentaisin aktiivisen 3-tie etupään ja koittaisin saada paranneltua tuota stereoäänikuvaa paremmaksi kuskin paikalle. Tarkoittaa käytännössä sitä, että nuo takakaiuttimet ovat normaalisti pois käytöstä, mutta tarvittaessa saa kytkettyä nekin soimaan takana matkustavien iloksi. Eli lähinnä puhtaan ja nätisti soivan äänentoiston mukaan tätä tullaan rakentamaan, eikä minkään maksimi äänenpaineen tai mökän ehdoilla

[pullasorsa]

Hetki vierähtänyt näköjään edellisestä kirjoittelusta. Reilu puolivuotta tuli oltua ilman minkäänlaista tietokonetta, joten hieman on jäänyt tämä tarinointi täällä vähäselle. Eipä tätä projektiakaan ole juuri maaliskuun jälkeen kerennyt tekemään, kun on tullut kaikkea muuta askaretta aina eteen.

Mutta sitten tähän projektiin. Parit peltipalat on tullut hitsailtua tuonne oikean takanurkan luokse ja alkaisi olla vuoro siirtyä vasemmalle puolelle. Vasemmalla puolella onkin sitten hieman haastavampaa, kun pitäisi rueta tuota kylkeäkin jollain konstilla oikomaan. Aika näyttää, että mitä sen kanssa tullaan tekemään.




Uuden pellin sovittelua ennen paikoilleen hitsuuta.




Kuten kuvasta näkee niin nyt on tuo takanurkka taas ummessa ja hieman maaliakin niskassa. Vielä täytyisi hitsata tuo palkki tuonne pyöräkoteloon takas paikalleen.



Sisustan puolella olen ähertänyt tuon takapenkin kanssa. Nyt alkaisi olemaan istuinosan vaneri pehmikkeitä ja verhoilua vaille valmis. Vaneriin tuli porailtua muutamia reikiä, jotta saa alkuperäiset kiinnikkeet ja lukitus mekanismit sitten kiinni. Reikiin laittelin lyöntimutterit, kuten alunperinkin ollut ja lukitusosaa varten tein uuden kiinnikkeen pellistä ja niittimuttereista.




Selkänojaan olen rakennellut paikkoja nuille tonnarin niskatyynyille. Aluksi oli tarkoitus käyttää nuita satkun omia niskatyynyn kiinnitysosia, mutta täytyi kuitenkin vaihtaa suunnitelmaa. Tonnarin penkkien pehmusteissa ja verhoiluissa on nimittäin reijät nuita niskatyynyjen kiinnittämistä varten ja satkun niskatyynyjä käyttäessä olisi joutunut hattuhyllyynkin kairaamaan pienet kolot niitä varten, kun kiinnitys tapahtuu selkänojan taka puolelta. Eli rälläkkä laulamaan ja repimään tonnarin takapenkin osista ne niskatyynyjen kiinnityskohdat irti.




Sitten sovittelemaan nuita tonnarin kiinnikkeitä tuohon selkänojaan.




Seuraavaksi leikkasin vanerista sopivan kokoiset palikat joihin nuo tonnarin niskatyynyjen kiinnitysraudat sai kiinni. Selkänojan pehmikkeen sovitus vielä ja hyvin tuntuisi istuvan paikoilleen.

[pullasorsa]

Nyt on alotettu tuo kuskin takakyljen teko. Ensimmäisenä hommana rupesin kopioimaan tuota teippisarjan mallia paperille, että saa sitten joskus leikata uudet tarrat kylkeen.



Seuraavaksi revin tuon tarran pois kyljestä ja aloitin hiomisen, että näkisi paremmin miltä tuo kylki alkaa näyttämään. Jonkin verran hiontaa ja pakko todeta, että on sellaista perunapeltoa, että täytyy tässä rueta miettimään, että olisiko järkevämpää rueta vaihtamaan tuo kylkipala toisesta autosta tähän. Ei tuosta tahdo hyvää saada millään muulla konstilla. Pakkeloimalla nyt toki saisi kohtuullisen näkösen, mutta se on sitten pakkelista rekennettu ja kaikki p**** jätetty sitten sinne alle piiloon. Kuvasta nyt ei käy niin selkeästi ilmi, että miten paha tuo oikeasti on, mutta laitetaan kuitenkin tänne. Siinä kun ei tahdo olla tasaista kohtaa juuri missään.



Sen verran tosiaan typerästi tuo kylki tehty, että ei pääse sisäpuolelta juuri vasaroimaan nuita sisässä olevia kohtia ulospäin suoraksi ja sit kun on tullut aikanaan itse vielä pilattua tuota kylkeä lisää tuolla kaaren hitsaamisella. Eli tuohon kylkeen on joskus ennen minun omistukseen siirtymistä joku raapaissut, koska siinä on pieni painauma sisään päin. Ensimmäiset minun tekemät hitsaukset mitä olen eläessäni tehnyt näkyvät nyt tuossa takakaaressa. Eli aikanaan kun tuli harjoiteltua tuota hitsaamista tähän kylkeen, niin en näköjään ole älynnyt tuota painaumaa ja tullut sitten hitsattua tuo kaari ja painauma yhteen. Tosin eipä sitä silloin pahemmin näistä koritöistäkään mitään älynnyt tai osannut ottaa huomioon tuollaisia asioita ja kyseessä oli vielä silloin käyttöauto.

Vaan jotain tuolle kyljelle on nyt tehtävä ja alan itse olla sitä mieltä, että en mielellään pelkällä pakkelilla tuota tule korjaamaan. Yksivaihtoehto on, että yritän aluksi moukaroida tuota suoremmaksi ja sit mahdollisimman vähällä kittaamisella lopullinen pinta. Toinen vaihtoehto on, jos ei oikia niin rälläköin tuon kaaren korjauspalan irti ja koitan uudella menestyksellä oikoa tuota kylkeä. Jos sekään ei onnistu, niin sitten vaihdetaan ehkä mieluummin suorempaa palaa tilalle joko metritavarasta tai sitten toisen auton kyljestä.

[Cona]

Nykyäänhän useimmilla peltikorjaamoilla on ns. nyppyreitä, jolla peltiä saadaan nypittyä piste pisteeltä ulos, jos taakse ei pääse vasaran kanssa. Toki vaatii peltipinnan.

[pullasorsa]

Nykyäänhän useimmilla peltikorjaamoilla on ns. nyppyreitä, jolla peltiä saadaan nypittyä piste pisteeltä ulos, jos taakse ei pääse vasaran kanssa. Toki vaatii peltipinnan.

Pellille se on kyllä hiottava jokatapauksessa, jos tuota peltiä meinaa rueta suoristamaan. Eipä se auta suoristaa, jos entiset pakkelit vääristää muotoja. Tuo pellin vetäminen sellaisilla tapeilla kävi itselläkin mielessä. Unohtui kirjottaa se vaihtoehto tuohon aikaisemmin. Siinäkin tapauksessa kyllä käyttää tuon hitsisauman auki tuosta kaaren kohdalta, koska se tosiaan tullut tuohon sisässä olevaan kohtaan aikanaan hitsattua. Siinä on tosiaan kolme sisässä päin olevaa painaumaa, eli lievää taitosta pellissä. elikkä käytännössä mahdotonta oikoa kunnolliseksi ilman kaaren korjauspalan ja tuon kyljen hitsaussauman rälläköintiä. Se ei kyllä iso homma ole tehdä, mutta lähinnä mietityttää, että saako sitä enää oikaistua kunnolla, kun muodot olleet pilalla enne hitsaamista ja varmasti vielä hitsatessa vetänyt lisää kuprulle... No rälläköimäänhän sen sauman joutuu kuitenkin vaihtoi siihen palaa tai oikoopi sitten tuon. Eipä taida olla oikotietä onneen toteutti sen miten tahansa. Mutta kannattaa varmaan ekana kokeilla sitä oikomista sillä tappien hitsaamisella ja vasaroinnilla? Eihän tuossa hyvä enää pilalle mene