Porvoon automyynti sen jo totesi: kelit oli tänään kunnossa.
Joten Porvoolaista esikuvaa matkiakseni tartuin painepesuriin ja pesin töpselikärsän, kolme polkupyörää ja yhdet lastenvaunut. Aloitin Mitsusta, joka sai kuivua rauhassa muiden puuhailujen aikana, jonka jälkeen pääsin kiillotuspuuhiin. Talliin kun on kertynyt putelia kaikenlaista, niin päätin että nyt hipastaankin töpselikärsän pinnat kuntoon, eli kunnon karate kid -hieronta Autoglymin Paint Renovatorilla, ja perään vahaksi Super Resin Polish.
En taida kyllä taas hetkeen vahata yhtään autoa, on tollasen virtahevon hierominen vieläpä kahteen kertaan ja hioma-aineella käsin sellainen homma. Mutta nyt on pinta syysvalmis, joten antaa rännän sataa. Laitetaan nyt kuvatkin vielä kiillotetusta klöntistä, ettei unohtu minkänäköinen vehje on tän ketjun stara:
Samalla tuli tutkailtua koko auton maalipinta tarkasti läpi. Konepellissä kiveniskemää, joista jo muutamassa vähän ruosteenalkua. Etupuskuri muuten hyvä mutta kun se on jonkin pikkumällin takia maalattu ainakin toisesta päästään, niin lokarin saumassa erottuu hienoinen sävyero. Kyljet ja katto pääosin nätit, yhdessä ovessa muutaman painauman rivi, on varmaan ollut edellisellä omistajalla jossain vakioparkissa vakiokaverin vieressä, ja kaveri ei paljoa välitä mihin ovensa avaa. Takapuskuri on mun kriteeristöllä aika tympeän näköinen, siihen on varmaan meidän koiralla osuutensa, pari kertaa olen yhyttänyt sen haluamasta takakonttiin eli kynnet kiinni puskimessa. Rukkaset pitäis hänestä tehdä, stna.
Helmat näistä tuntuu menevän ikävän näköisiksi aika nopeaan ihan normikäytöllä. Tältä näyttää helma kuskin oven alta:
Muiden ovien kohdalla ei maali ole puhki mutta lakassa näkyy hyvin että ovea on käytetty.
Viime syksynä näitä katsellessani yksi automyyjä sanoi, että eräs asiakas jolle Outlanderia etsittiin halusi aina ekana tietää helmojen maalipinnan kunnon. Ja suurimmassa osassa luokkaa 80+ tkm ajettuja ne on jonkinnäköisellä ruvella. Jotenkin helman leveys ja auton korkeus yms. seikat tekee sen että tuohon jalka osuu. Ja meillä tietenkin se, että 2- ja 5-vuotiaat haluaa aina itse kiivetä autoon, oli sitten kuraa kengänpohjat täynnä eli ei.
Jos mä nyt tätä pitäisin kuin harrastetta, niin maalaukseen menisi varmaan helmat, konepelti ja takapuskuri. Ja samaan syssyyn sitten etunenkin, jotta sais sen sävyeron pois. Varmaan tutulla maalarilla sellainen 800 oiron keikka. En ole nyt ajatellut viedä, tosin mieli voi muuttua jos ne konepellin ruosteet alkaa kiveniskemistä leviämään jonnekin. Mutta tässä elämäntilanteessa (lue: yllä mainitut lapset ja eläimet) vähentää stressiä kummasti, kun pihassa ei ole uusi eikä vastamaalattu auto.
Muuten mitään ihmeellistä, itse olen parin viime viikon aikana ajanut autolla kolme kertaa ja vaimo kerran. Pääasiassa siis seissyt pihaa kaunistamassa ja liikkuminen on hoidettu Kuplalla ja fillarilla. Jos viime kuussa ketynyt 288 km oli vähän, niin tässä kuussa on saumaa laittaa uudet pohjat. Niin, ja polttokone ei ole tässäkään kuussa pyörähtänyt, eli viimeksi on bensaa poltettu heinäkuun lopulla
