Foorumi – Saabclub.fi

Hienoltahan toi suunnitelma vaikuttaa. Itse lämpenen enemmän noille kapseleille, koska meidän perheen 99- Combissa oli aikanaan samanlaiset. Ovat ehkä hienoimmat pölykapselit koskaan. Tuon mahdollisen etulipan jättäisin kyllä mustaksi, kuten alunperinkin on ollut. Ja teipeistä tuo alin musta tai valkoinen käyvät mielestäni parhaiten auton tyyliin.

CompiCoupe kirjoitti:Tuon mahdollisen etulipan jättäisin kyllä mustaksi, kuten alunperinkin on ollut.

Tuota etuspoikkaa sai itseasiassa korin sävyyn maalattuna "erikoistiluksesta", kuten eräässä -77 malliston esitteessä mainitaan. Autoni vuosimalliin kuuluisi itseasiassa ennemminkin juuri maalattu etuspoileri ja sellainen hassu ankanpyrstö-takaspoileri. Tuosta ankanpyrstöstä en kuitenkaan oikein pidä (eikä niitä ainakaan Suomessa taida juurikaan edes olla), vaan ajattelin taakse laittaa tuon hieman uudemman, mustan spoilerin. Sen kanssa varmaan sopisi paremmin sitten myös musta etuspoileri. Ja ehkä mustat teipitkin, vaikka valkoiset olisivat mielestäni kyllä komiat tuon vihreän värin kanssa.

Tässä vielä kuva vanhemmasta spoilerista:

Mukavalta näyttää, tosi klassikko-Saab !!


Toiseksi alimmainen versio on minusta kaikkein hienoin, muut ovat myös hienoja... Minulta ääni alimmaiselle versiolle (kun näin joulun lähellä sai toivoa, niin mustat teippaukset alalaidasta jäis pois...).

Ylin versio saa äänen.
Toi kapseli on mallinemeltään muistaakseni GLE. ja oli vakiona samanmallisessa Ysisatasessa ja tarvikeluettelossa -85 lisävarusteena. Ankanpyrstöspoileri taas tyypillinen -76 lisävaruste, aikakaudelta ennen kumispoikkaa.

Kolmanneksi alimmalle ääni täältä!!!
Kivan kepeän näköinen.

Kaikilla taisi olla eri mielipide auton ulkonäöstä... Saas nähdä, mitä sitä keväämmällä sitten keksii, kun tuo tuunaus tulee ajankohtaisemmaksi.

Tässä illalla tuli taas jatkettua näpräyshommia auton parissa.
Laitoin jokin aika sitten tuonne osto-osioon ilmoituksen, jossa etsiskelin tuulilasinpyyhkijöiden viiksikatkaisinta. Autoni katkaisijasta nimittäin puuttui pää, eikä se myöskään kytkenyt pesintä toimimaan kytkintä vedettäessä. En saanut yhtäkään vastausta ilmoitukseeni, joten päätin korjata autossa kiinni olleen katkaisijan. Sain Hämeenlinnasta läjän kaikenlaista Tuplis-osaa (suurkiitos Veijo!), joiden joukossa oli vanhempi vilkkujen viiksikytkin. Vilkkukytkin osottautui risaksi, eikä minulla muutenkaan ollut sille käyttöä, sillä se oli vanhempaa vuosimallia, kuin autoni. Kyseisessä kytkimessä oli kuitenkin samanlainen suippo pää, kuin vuoden -76 pyyhkijöiden viiksessä. Niinpä päätin irrottaa saamastani vilkkukytkimestä pään varaosaksi ja korjata autossani olleen kytkimen mekanismin.

Autossani ollut risa viiksikytkin:

Vanhemman Tupliksen vilkkukytkimestä napattu pää:


Irroitettuani pyyhkijöiden kytkimen autostani, oli varsin selvää, mistä kiikasti.


Kytkimen osia paikallaan pitäneet niitit olivat antautuneet ja osat irvistelivät ikävästi. Hioin loputkin niittien kannat pienemmiksi, jotta sain mekanismin avattua.


Tällaisia osia mekanismi piti sisällään:


Saabin katkaisijan rakenne osottautui varsin simppeliksi, joten uskalsin purkaa sen atomeiksi ja puhdistaa kaikki kosketuspinnat kunnolla. Osa olikin todella likainen ja kaikki kosketuspinnat olivat varsin hapettuneita -ei siis mikään ihme, ettei pesuri toiminut oikein. Kytkinmekanismin kokoaminen oli hiukan työlästä kaikenlaisten pienten osien ja jousien vuoksi, mutta onnistui kuitenkin rauhallisesti edeten. Lopuksi napautin vanhat niitit kevyesti kiinni ristipäämeisselillä, joka levitti ne jälleen pitäviksi.

Kytkimen namikkaan liimasin vielä uuden päätykappaleen kaksikomponenttiliimalla.


Pyyhkijöiden katkaisijassa kuuluisi olla tuossa päätykappaleessa printti "wipe-wash", mutta tämä saa nyt kelvata paremman puutteessa... Sain asennettua kytkimen vielä illalla autoon ja nyt se toimi niin kuin pitikin.

Homma itsesään oli mukavaa iltapuuhastelua -vain kylmä sää aiheutti hieman hankaluuksia kytkintä irroitettaessa ja paikalleen asennettaessa...

Jos tulee tuollaisia pisteosien metsästyksiä ja ei ostoilmo tärppää, niin voit kokeilla laittaa vaikka minulle yv:llä viestiä. Esim. tommosia viiksiä löytyy yms. sähköosaa. en ole nähnyt vaivan arvoiseksi yrittää tehdä listaa osista mitä löytyy.

ihan aihetta lähelle menee esim. semmonen pisteosa, minulla on se ns. sämpylärätti ja yksi ylimääräinen keskiö jemmassa. Yksi reiittämätön 99combin hattuhylly löytyy. puluportaat tosin ilman nipsuja. jne.

Mertmi kirjoitti:Jos tulee tuollaisia pisteosien metsästyksiä ja ei ostoilmo tärppää, niin voit kokeilla laittaa vaikka minulle yv:llä viestiä. Esim. tommosia viiksiä löytyy yms. sähköosaa. en ole nähnyt vaivan arvoiseksi yrittää tehdä listaa osista mitä löytyy.

Ok. Täytyykin pitää mielessä! Kiitokset vinkistä! Tuo korjattu viiksi toimii ja tuntuu nyt huollon jälkeen ihan uudelta, joten mikäli osa pysyy kasassa, olen ihan tyytyväinen nykyiseen viikseen. Mutta eiväthän nämä enää loputtomiin toki kestä...

Mertmi kirjoitti: ihan aihetta lähelle menee esim. semmonen pisteosa, minulla on se ns. sämpylärätti ja yksi ylimääräinen keskiö jemmassa.

Mikä ihme on sämpylärätti Vai onko kyseessä sämpyläratti? Se voisi kenties olla se valtavalla turvakeskiöllä varustettu ratti? Tuossa -76:ssa on vielä sellainen sirompi versio, eli uudemmalle ratille ei ole tarvetta.

Autoni alkaa olla osiltaan varsin täydellinen, eikä mitään pisteosapuutteita oikeastaan enää ole. Varaosiahan voisi toki alkaa hamstrata... No, yksi osa auton vimeistelyyn vielä uupuu: sellainen parittomin kymmenluvuin varustettu nopeusmittari -eli mittari jossa on numerot 10, 30, 50, 70 jne. Mittari oli viimeistä kertaa käytössä vuosimallissa -77.

Pääsin lauantaina vihdoin korjaamaan autoni kehnosti toimineita kaasareita. Tilasin Kaasutinexpertiltä kaasareiden korjaussarjat, kun en jaksanut alkaa osia erikseen metsästää. Autoni kaasarit ovat koko sen ajan, mitä auto on minulla ollut, toimineet ailahtelevasti: välillä tyhjäkäynti on liian nopeaa, välillä taas liian matalaa. Auto on myös tupannut välistä sammumaan, kun kytkimen on painanut ajossa pohjaan. Lisäksi kaasuttimien säätö -karkeakin- on ollut jokseenkin mahdotonta. Kaasarit olivat päältäpäin katsottunakin kauttaaltaan pas....a ja oireista päätellen niissä oli myös imuvuotoja.

Melkeinpä hankalinta koko korjausoperaatiossa oli kaasareiden irrotus, sillä tuplakaasareiden ylemmät kiinitysmutterit ovat varsin ahtaassa raossa. Päädyinkin hiomaan yhden kiintoavaimen niin ohueksi leuoistaan, kuin uskalsin, jotta pääsin paremmin muttereihin käsiksi. Silti varsinkin takimmaisen kaasarin irroitus oli todellista nyherrystä...

Onnistuin myös rikkomaan kaasuvaijerin kiinnityksen kaasareita irroittaessani. Vaijeri on kiinni kaasareiden kupeessa olevassa peltipidikkeessä kierreholkilla, jonka materiaali onkin muovia. Tuo muovinen kierreholkki on kiinnitetty pidikkeeseensä muutamalla mutterilla, joista oli ilmeisesti irronnut sen verran ruostetta, että myös kierreholkki oli värjäytynyt. Ruosteisen värin vuoksi erehdyin luulemaan holkkiakin metalliseksi, jonka vuoksi väänsin sitä huolettomasti irti. Tämän seurauksena holkki napsahti tietenkin poikki, mikä puolestaan aiheutti lisävaivaa osia takaisin paikoilleen asennettaessa.

Lähtötilanne:


Kaasuttimien kunnostuksen yhteydessä vaihdoin myös konehuoneen bensaletkut, sillä tarkempi tutkiskelu osoitti niiden paikoin halkeilleen. Muutenkin niiden kumi tuntui jotenkin epämääräiseltä ja paisuneelta.

Etummainen kaasari putsattuna -taaempi odottaa vuoroaan:


Enempää tästä korjausoperaatiosta ei tullut otettua havainnekuvia, sillä minulla alkoi tulla kiire, että ehtisin saada auton kuntoon, ennen seuraavan päivän tärkeää koitosta. Sain lopulta auton testiajokuntoon n. klo 02:30 lauantain ja sunnuntain valisenä yönä. Mutta oli työ kyllä vaivan arvoista! Auto vastaa nyt kaasuun aivan tosella tavalla, kuin ennen ja voimaa tuntuu olevan reilusti enemmän. En osannut ajatellakaan, että muutos olisi näin selkeä! Autohan on tähänkin asti toiminut ihan kivasti ja moottori on tuntunut puhdikkaalta, mutta kyllä ajofiilis on vaan nyt jotain ihan muuta. En ehtinyt/jaksanut yöllä enää säätää kaasareita kokoamisen yhteydessä tehtyä perussäätöä enempää, joten se täytynee suorittaa vielä lähiaikoina.

Kaasarit toimivat nyt herkästi, eikä bensaa kulu normaalia enempää. Tyhjäkäynti on kuitenkin oudon korkea, vaikka tyhjäkäyntiruuvin vääntäisi aivan auki. Ehkäpä asensin jonkun vaijerin liian kireälle. Vai tuleeko jollakulla muuta mieleen?

Niin, auto siis tuli kuntoon ja pääsin osallistumaan Saabin tukikulkueeseen:

Jumalauta että on hieno auto. Itse himoitsin tuota kyseistä kulkinetta pitemmän aikaa. Jäi sitten ostamatta. Eukon mielestä en kuulemma tarvii enää compi 99:siä, kun on jo kaksi Minusta aika ontuva peruste. No maalasin sitten yhden makuuhuoneen tuolla kyseisellä vihreällä sävyllä. On meilestäni yksi legendaarisimmista väreistä Saabin historiassa. Onpa hyvä että auto päätyi asian tuntevaan huomaan. Auto on sulla ilmeisesti Lahdessa. Täytyy tulla katsomaan kun liikun siellä päin.

Paljonko muuten maksoi toi kaasuttimien korjaussarja?

korpijaakko kirjoitti:Jumalauta että on hieno auto. Itse himoitsin tuota kyseistä kulkinetta pitemmän aikaa. Jäi sitten ostamatta. Eukon mielestä en kuulemma tarvii enää compi 99:siä, kun on jo kaksi Minusta aika ontuva peruste. No maalasin sitten yhden makuuhuoneen tuolla kyseisellä vihreällä sävyllä. On meilestäni yksi legendaarisimmista väreistä Saabin historiassa. Onpa hyvä että auto päätyi asian tuntevaan huomaan. Auto on sulla ilmeisesti Lahdessa. Täytyy tulla katsomaan kun liikun siellä päin.

Paljonko muuten maksoi toi kaasuttimien korjaussarja?

Kiitokset kehuista!
Ei näitä combeja paljoa näe, eli hieno homma, että olet pari jo pelastanut! Joo, kyllä tuo vihreä omaakin silmää miellyttää -ja eipähän tarvi marketin parkkiksella kauaa miettiä, mihin sen auton jätti... Ja kyllä tuo auto huomiotakin kerää ihan kiitettävästi. Viikoittain saa olla huoltiksella yms. kertomassa autosta uteleville

Kaasarien korjaussarjat tilasin Kaasutinexpertiltä ja kahden kaasarin sarjat postikuluineen maksoivat yhteensä 96 euroa. Korjaussarjoissa oli kaikki muu tarpeellinen, paitsi suuttimen säätöruuvin O-tiiviste ja neula. Tuo O-rengas sarjoista puuttuu varmaan siksi, että jo vuoden -77 Strombergeissa ei enää tuota alta säädettävää suutinta ole. Neuloja saa kyllä tilattua Kaasutinexpertiltä sitten erikseen, kun on ensin avannut kaasarin ja selvittänyt, minkä tyyppinen neula siellä on (ja onko sitä edes tarvis vaihtaa).

Hieno peli, väri näkyy ja erottuu hesan parkissakin. Lahdessa pyörinee ensikesänä ainaskin kaksi 99 Saabbia ,tosin mun on postilaatikon värinen .

Pyhien aikana mulla ei ollut varsinaisesti aikomus rempata autoa. Enintään olisin putsannut ovet sisältä ja suojannut ne koteloöljyllä. Ja jos olisin viitsinyt, niin ehkä olisin siistinyt kupruilevat oviverhoilutkin samalla. Ovien siistiminenkin kuitenkin jäi sillä pienen viikonloppuajelun lomassa pidetyn kahvitauon jälkeen tipahdin autoon takaisin istahtaessani istuimesta läpi... Seuraavana päivänä olikin sitten edessä reissu Kouvolan Motonetiin, josta ostin istuinjousisarjat molempiin etuistuimiin.

Kuskin istuimen kumijousi olikin aika koppura ja vaikka istuin oli ihan napakka ollut tähän asti, päätti se nyt antautua kerralla.
Päätin samalla pestä istuimien päälliset ja korjata niissä olleita pieniä vikoja.

Kuskin penkin etukulmassa oli pahin repeämä, joka oli jo entisen omistajan toimesta korjattu. Päätin kuitenkin poistaa vanhan tukikankaan ja laittaa tilalle hieman ohuemman, jotta korjaus olisi huomaamattomampi.

Vahvistin useita rispaantuineita ompeleita tukikankailla.
"Kurkistusaukkojen" verhoilujen pantoja en saanut ehjinä irti, vaikka yritin todella rauhallisesti niitä irrotella. En vain löytänyt sopivaa asentoa, jossa ne olisivat sopivasti muljahtaneet paikoiltaan.

Verhoiluja takaisin asentaessani, laminoin pantoihin kaksikomponettiliimalla ohuen kankaan, jotta vanteet kestäisivät paremmin käsittelyä.

Tässä kuva uusista jousista:

Jousien paikoilleen asentaminen ei olisi onnistunut ilman apulaista. Parhaaksi tekniikaksi huomasimme vastapuolen jousen venyttämistä, kun toisen puolen koukkua laitettiin kiinnitysaukkoonsa.
Korjasin kaikki istuimien ja selkänojien muotokiristimien kiinnikkeet:

Kuskin penkin lämmitin ei ollut toiminut. Syyksi paljastui termostaatin irtoaminen johdoista. Pari abikoliitintä korjasivat tilanteen -nyt lämppäri taas toimii!

Muutakin pientä on tullut tehtyä. Sain aiemmin hankittua autooni oikeanlaisen nopeusmittarin, joten pitihän se asentaa paikoilleen:

Autossanihan oli uudempi mittari, jossa oli parilliset kymmenluvut. Entinen mittari ei myöskään aina toiminut ihan niin kuin piti, vaan se välillä saattoi hieman väristä tai takellella. Tämä uusi toimii niinkuin pitääkin.
Lisäksi päätin vielä kerran tutkia, mistä moottorin korket tyhjäkäyntikierrokset johtuvat. Kaasarirempan jälkeen en saanut tyhjäkäyntiä millään normaalille tasolle, enkä keksinyt tähän mitään syytä. Kaasareita kunnostaessani onnistuin rikkomaan kaasuvaijerin pidikkeen, joten päätin vielä kerran katsoa, voisiko pidikkeen tilalle kehitelty korjaus jotenkin vaikuttaa kierroksiin. Huomasinkin, että kaasuvaijeri ei sittenkään päässyt kaasun vapautuksessa täysin rennoksi, vaan jäi pitämään ihan hitusen kaasua auki. Muutin kaasuvaijerin kiinnitystä hieman, jonka jälkeen tyhjäkäynnin säätö onnistuikin ongelmitta. Pienestä oli taas kiinni tämäkin!

Tulipa hankittua autoon jalkapallovanteet. Aiettä ku näyttää kivalta!

Pitää taas pestä auto, niin näyttää kivemmalta kevätauringossa. Kiitokset vanteista Hansulle sekä Lucalle, jolta sain vinkin!
Jos viikonloppuna ehdin, niin uusin myös hiukan pussittamaan alkaneen kattoverhoilun. Sain ostettua aluperäistä muistuttavaa verhoilukangasta Lahdessakin toimivasta Verhoomo Sorsasta. Hinta oli mielestäni kohtuulliset 19 euroa metri, kun monesta muusta paikasta kysellessäni sain metrihinnaksi jopa yli 40 euroa! Lisäksi palvelu oli erittäin ystävällistä ja tarjoutuivat tekemään verhoilunkin. Harmi, etten kysynyt hintaa -sehän olisi voinut olla hyödyllinen tieto jollekin ei-niin-tee-se-itse-tyypille.

Tätä projektia on mukava seurata, kun on tarinaa ja kuvia sopivissa määrin.
Btw, olikos tämä Tuplis Seinäjoeltä lähtöisin, muistaakseni joskus sielä olen ko. auton nähnyt pyöriessäni.