Hyvää keskustelua. Suomessahan työsuhdeautoiksi menee todella suuri osa uusien autojen myynnistä, ja valintakriteerit ovat niissä aika erilaiset kuin mitä omassa ostoksessa. Omaan taseeseen ostavista huomattava osa on iäkkäämpää väkeä, noin neljännes henkilöomistajille menevistä uusista henkilöautoista myydään yli 70-vuotiaille. Jälleen kerran heilläkin valintakriteerit voi olla vähän erit kuin vaikkapa kolmekymppisillä perheellisillä.
Cona kirjoitti:Surkuhupaisaa tässä keskustelussa on peruslähtökohta, että ajelemme melkoisilla turhakkeilla tällä hetkellä. Ja tulevaisuudessa sen pikku-Rion pitäisi täyttää kaikki odotukset, mitä voidaan ladata autoon ylipäänsä.
Tällä tarkoitan siis, että iso Passat työmatkalla yksin, koska perhe. Neliveto, koska Levin matka viikolla 8. 250hv, koska turvalliset ohitukset jne.
Tämähän on ihan totta, tulevaisuudessa ehkä autonjakopalvelujen kehityttyä on taloudellisesti ja muutenkin järkevää hankkia sellainen ajopeli, joka toimii siinä päivittäisessä ja viikottaisessa tarpeessa. Kerran-pari vuodessa hoidettavalle pidemmälle reissulle, isompiin tavarankuljetuksiin jne. otetaan sitten laina-auto jostain muualta. Ehkä se voi olla polttomoottoriauto pidemmille matkoille, kun se normaali viikottainen ajelu jää tasolle 100 km/vrk, jolloin pienempikin range riittää.
Muutenkin pitää muistaa, että ei sähköautonvalmistajan ole tarve tyydyttää kaikkien tarpeita mm. vetokyvyn, tilantarpeen tai rangen suhteen. Riittää että löytyy sopivan kokoinen segmentti johon tähdätään. Ne, jotka ajavat päivittäin 300 km ovat kuitenkin autoilijoiden vähemmistöä, joten heille voidaan tarjota polttomoottoriavusteisia sähköautoja (BMW i3:n tekniikan kaltaisia siis) tai hybridejä pidempään, sille porukalle, jolle riittää vaikka noin 200 km päivämatkat, tarjotaan sitten täyssähköautoa, jossa range on riittävä.
Vertailu nykyisten polttomootoriautojen tankkisäteisiin on sinänsä hieman ontuvaa, että sähköautoissa nähdäkseni tullaan toimimaan ihan eri tavoin energianostamisen kanssa. Ennemminkin touhu tulee muistuttamaan matkapuhelinten käyttöä, jossa akku ladataan kerran pari vuorokauden aikana (esim. melkein aina yöllä) auton ollessa poissa käytöstä. Käytännössä "tankkaaminen" vähenisi huomattavasti, koska lataustahan voi harrastaa kaikkialla, missä auto ja pistorasia kohtaavat. Tämä edellyttää tietenkin sitä, että ne kohtaavat, eli käyttäjällä tulee mieluiten olla käytössään pistokkeellinen paikka kotona ja/tai töissä. Kaikillä ei näin ole, ja he ovat taas sitä segmenttiä, joille ehkä tarjotaan jotain muuta kuin sitä 200 km rangea tarjoavaa sähköautoa.
Lisäksi tämä muutos on tietenkin merkittävä investointitarve kiinteistöjen sähköjärjestelmiin, mistä onkin jo ollut paljon mediassakin puhetta. Mutta kyllä ne parkkipaikkojen piuhotukset kuntoon saadaan ajan myötä, on sitä suuremmistakin asumisen rakennemuutoksista tässä maassa selvitty.
Monelle käyttäjälle se pikalatauksen nopeus ei lopulta ole se tärkein ominaisuus, vaan se, kuinka paljon keskimäärin 8-10 tunnissa auto pystyy latautumaan tavallisesta 16A pistorasiasta. Pikalataus on sitten niitä pitkänmatkalaisten huolia, ja heille sähköauto ei ehkä hetkeen ole vielä se ykkösvaihtoehto. Kahden auton perheissä, joissa ajellaan satunnaisesti sukuloimaan Turusta Lappeenrantaan, mutta muuten pysytään 100 km säteellä kotoa, olisi jo tässä tilanteessa ihan loogista ja järkevää harkita sähköautoa toiseksi ajopeliksi, jos vain tuo sähkönsyötty on kunnossa auton parkkipaikalla. Mutta kun sitä 20 t€ sähköperheautoa ei vielä ole saatu markkinoille, niin kynnys hankinnalle on vielä hieman korkea.
Mutta lasketaanpa.
Nissan Leaf ja Hyundai Ioniq Electric maksavat noin 38 t€, eli pyöreät 15 t€ enemmän kuin vastaavat polttomoottoriautot. Uutta autoa pitäessä 4-5 vuotta keskimääräisellä ajomäärällä (15-20 tkm/v) auton arvo puolittuu pitoaikana. Jos oletetaan, että tämä toteutuu myös sähköauton kohdalla, on arvonalenema 4-5 vuodessa 7500 € enemmän kuin polttomoottoriautossa. Tämä on 1500-1875 €/v kulua. Lisäksi 15 t€ hintaero täytyy rahoittaa jollakin, 5 % korolla se on 750 €/v. Pyöristellään nämä yhteensä 2400 euroon vuodessa. Tämä on lisäkustannus, joka tulee sähköauton valitsemisesta vs. polttomoottoriauto.
Paljonko sähköautoilija voi säästää? Polttomoottoriautoksi vertailuun otetaan bensakoneinen auto, jossa vuosivero 180 euroa/v ja joka kuluttaa käytännössä 6,5 litraa bensaa. Ajomäärällä 17500 km/v tämä kustantaa polttoaineissa noin 1800 euroa, joten veroineen kulut on 2000 €/v. Sähköautolla pääsee suunnilleen kulutukseen 15 kWh/100 km. Jos sähkön kokonaishinta on 11-12 senttiä/kWh, menee sähkötankkauksiin noin 300 €/v. Ioniq ELectricin ja Leafin vuosiverot on n. 210 euroa/v, joten kokonaiskulut sähköautolle on noin 500 euroa/v.
Huoltoja sähköauto kaipaa vähemmän, mutta ei nyt lasketa sen päälle paljon mitään, kun eksoottinen tekniikka voi muuten aiheuttaa jotain lisäkuluja tai murhetta verrattuna vanhaan kunnon patarautaan. Vakuutuksissa voi olla hintaeroja, mutta eiköhän ne ole enemmän yhtiöiden kuin automallien välillä, joten oletetaan vakutuuskustannukset samoiksi.
Sähköauton kokonaiskulut siis 2400+500=2900 €/v. Polttomoottoriauton 2000 €/v. Tämä siis uutena ostettuna ja 4-5 vuoden pitoajalla.
Lopputulos on se, että se sähköauton omistaminen ja käyttäminen maksaa ehkä noin tonnin vuodessa tai 80 euroa kuussa enemmän kuin polttomoottoriauton. Tämä suhde pitäisi saada käännettyä toisin päin, jotta kuluttajat alkaisivat massoina ostella sähköautoja. Tonni on kuitenkin iso raha, vaikkei se toki uuden auton ostajakunnalle varmaankaan ole ylipääsemätön lisäkustannus. Mutta jos ja kun samalla autoilulle syntyy rajoituksia (ne vetomassat, ranget, ym.) niin kuka tarkan markan mies tai nainen haluaa hankkia sen kalliimman version?
Kyllä noiden sähköautojen hinnat tulee vielä alas, kun suuruuden ekonomia alkaa puhua ja verotus siirtyy enemmän ja enemmän suosimaan sähköistä liikkumista. Kaikki uudet hienoudet on aina esitelty ensin kalleissa autoissa ja sieltä ne on hitaammin tai nopeammin valuneet kansanautoihin. Niin kävi airbageille, ABS-jarruille, ilmastoinneille, automaattivaihteille, sähkövemputtimille, liikennemerkkitunnistuksille, navigaattoreille jne. ja näin tulee käymään myös sähköiselle voimalinjalle.
, max 60 km/h. Mutta saispahan rautaperseet posottaa tauotta.
