Foorumi – Saabclub.fi

AZP kirjoitti:. Mutta mitä mä niistä tiedän kun en ole rahoituksella ikinä asuntoa pienempää vehjetta ostanut?

Eipä taida moni muukaan ostaa loppuun ajettua ruoskaa rahoituksella, tai mistäpä sen tietää.

Onhan sitä jengiä, joka joutuu ostamaan mikroaaltouuninsakin rahoituksella, kun tili on aina tyhjä, vaikka ovat ihan kohtalaisen palkan duunissa.

Kyllä niitä pikavippejäkin joku sitkeästi tarvitsee. Itselläni on sellainen käsitys, että nämä nollakorkoviritykset on usein järjestetty siten, että autoliike maksaa luotoista jotain rahoittajalle, mutta tietenkin yrittävät upottaa nämäkin tappionsa autojen myyntihintoihin... Monikaan luotolla pelaava ei edes välitä auton lopullisesta kokonaishinnasta, vaan autoksi valitaan sellainen, jonka luoton kuukausierän pystyy tuloillaan hoitamaan

Eski

Maailma on oikeasti sellainen, että kaikista eniten virtsassa uivia vedätetään kaikista eniten. Tämä koskee myös keski-ikäisiä ja kanta-suomalaisia. Rahoitusyhtiöt pitävät asiakkaistaan hyvää huolta ja vanha velka leivotaan uuden velan sisään, jotta lypsävä lehmä ei kuole. Automyyjät on valitettavan usein "juonessa mukana".

Sama vedätys se on hyvätuloisille kuin köyhillekin. Hyvätuloisella se ei vain lopulta johda ahdinkoon ja avautumiseen, että heittää rahansa roskiin eri muodoissa, kun sitä tulee koko ajan reilusti lisää.

Ja auton rahoituksella ostaminenhan ei lähtökohtaisesti ole typerää tai vedätystä, mutta pitää ymmärtää mitä se diili maksaa. Yksi hyvä mittari on katsoa niitä rahoituksen kustannuksia koko laina-ajalta.

Tästä tulikin mieleen nämä uudet sähköpatteriautot joita nyt kehutaan joka tuutissa ja niillä ollaan korvaamassa kaikki saastuttavat polttomoottorit asap. Noh, kuulin sellaisen huhun, että Teslan varaosien saamisessa on ongelmia. Mitään vikojahan näissä ei kuulemma ole, kun ei ole kuluvia osiakaan, joten sikäli varaosia ei pitäisi kenenkään edes tarvita... Jos teslaan kuitenkin tulee vaikkapa ruttu liikenteessä, niin auto jää odottamaan uusia osia pahimmillaan kuukausiksi. Nythän tuollainen patteriauto on voinut maksaa vaikkapa 100KE ja mahdollisesti näiden käyttöikä voi olla noin 5 vuotta, joten sehän tekee vaatimattomat 25KE/vuosi pääomakuluja. Sitten jos tuollainen katiska makaa pajalla kuukausikaupalla odottamassa peltiosia, niin hyvittääkö tämä herra Muskin firma omistajalle tuon rapiat pari tonnia kuukaudessa arvon alenemasta..? Kannattaa huomioida myös muiden patteriautojen kohdalla tuo muutaman vuoden käyttöikä, jolloin auton arvo putoaa lähelle nollaa, jos näitä laskelmia ihan tosissaan tekee

Eli AZP pääsee jo muutaman vuoden päästä kirjoittamaan omaa raporttiaan loppuunajetusta patteriautosta käyttöautona

Eski

Kyllähän mä pääsisin raportoimaan jo vaikka heti: https://www.nettiauto.com/10173205

Tosin teoria arvonalenemasta nollaan viidessä vuodessa ei taida ihan toteutua, kun tuossakin on arvonalenemaa kertynyt reilussa neljässä vuodessa noin puolet uuden arvosta, mikä taitaa olla vähemmän mitä noilla kilsoilla ja vuosilla olisi kertynyt samanarvoiseen Saksanprermiumiin polttomoottorilla. Tietenkin pitää muistaa että pyyntihinta ei ole sama kuin myyntihinta.

Muista pitokuluista on vaikea heittää arviota kun omat kokemukset Teslasta tai vastaavanhintaisesta saksalaisesta on olemattomat, mutta on tuonkin ruoskan omistaja säästänyt energiakuluissa tuolla matkalla pauttiarallaa 25 t€ ajetulla matkalla. Lienee lopulta ollut aika edullista autoilua suhteessa pössyttelyyn.

Niinpä. Ostaako kukaan tuollaista noin paljon ajettua patteriautoa noin 50 tonnilla? Jos olisi varaa uhrata 100KE autoon, niin luulisi olevan myös varaa tankata.. Itse voin ainakin luvata, että en sekaannu ikinä tuollaiseen tarjoukseen

En kuitenkaan halua leimaantua miksikään ympäristöntuhojaksi, joten voin tunnustaa että olen tänä vuonna vaihtanut kahteen omakotitaloon vesi-ilmalämmityksen öljykattilan tilalle. Siinä jää yhteensä polttamatta nyt noin 3-4000 litraa löpöä vuodessa. Meidän kotimökissä on nyt vajaassa vuodessa verkkosähköä palanut rapiat 200kW ja loput (muutaman tuhannen kW) on tuo vehje tuottanut ilmalämpöpumpullaan Autolla ajetaan usein päivässä enemmän kuin patteriauton latauksella pääsisi ja välilataaminen olisi turhan hankalaa (ei onnistu työpaikalla), joten pysymme toistaiseksi polttomoottorien parissa...

Eski

AZP kirjoitti:...pitää ymmärtää mitä se diili maksaa. Yksi hyvä mittari on katsoa niitä rahoituksen kustannuksia koko laina-ajalta.

Tämä. Moni hokee vain kuukausierää laskematta kokonaisuutta. Kaksi elävää esimerkkiä:

Svea Ekonomi, 15v vanha ruoska jobbarilta: Ostohinta 6590 €, luoton kokonaiskulut 60 kk pätkällä 1897,76 €. Eli 29 % päälle pelkkää kulua kivan kuukausierän hintana.

Danske Finance, tehdasuus ruoska suoraan marmorilta: Ostohinta 262XX €, luoton kokonaiskulut 72 kk pätkällä 17XX €.

Nuo molemmat ovat ihan totta, todisteena oma nimmari paperin alanurkassa.

Tuo Svea Ekonomi oli kaikesta kulusta huolimatta vitutushetken helpotus, kun just sillon ei ollu pätäkkää ostaa käteisellä. Isoin leka takaraivolle on 350 € perustamiskulu, jota voisi luonnehtia autokuumeen kovimmaksi hinnaksi. Sen jälkeenhän tommoseen on pakko hakata kaikki ylijäävä raha. Rahamiehen merkki kun auton omistajana on riskiluottoihin erikoistunut firma. Samasta syystä mulla on lompakossa Visa Electron, koska se on ainoa kortti jonka haltijalla on varmasti maksukyky paras AAA-luokiteltu, eikä pankki lähettele karhukirjeitä

Ja joo. Pankki kun vaihtu asuntolainan myötä, niin piti kahdesti kertoa pankkivirkailijalle korttihakemuksen täytössä, että Electron ilman etälukua. Oon vissiin erikoinen asiakas.

Uskaltaisin jakaa autolainojen osalta ns. oikeat pankit ja "rahoituslaitokset" vähän eri kastiin. En usko, että Nordea Danske tms leipoo vanhan velan uuden velan päälle eli reilusti yli auton arvon, tietäen tasan tarkkaan, ettei asiakkaan maksukyky riitä hoitamaan lainaa mitenkään.

Onhan noissa jonkin verran eroa ero rahoitusyhtiöiden touhuissa, on yhtiö sitten perinteisen pankin rahoitusyhtiö tai joku kulutusluottofirma tai ns. pikavippifirma. Keskeinen bisnesidea niillä on kuitenkin se, että tarkoitus on mahdollistaa asiakkaalle hänen tarvitsemansa hankinnat silloin kun raha ei tilillä riitä. Rahoitusyhtiö ei koe tehtäväkseen pohtia sitä, onko asiakkaan tarve todellinen vai johtuuko se autokuumeesta tai muusta sekopäisyydestä. Siitä kantaa vastuun asiakas.

Asiakkaan maksukyvyn mittaaminen on rahoitusyhtiölle vaikeaa koska siinä autokuumepäissään asiakkaallakin on houkute hieman kaunistella omaa taloudellista tilannettaan. Ja toisaalta, rahoitusyhtiön myyjän tavoite on myydä rahoitusta, joten hänellä ei ole kovin suuria kannustimia olla kauhean tiukkana asiakkaan maksukyvyn suhteen. Sitten on vielä iso porukka asiakkaita, joka ei yksinkertaisesti edes tiedä paljonko rahaa tulee ja paljonko menee ja paljonko on siis varaa ottaa lisää säännöllistä negatiivista kassavirtaa. Sitä vaan otetaan, kunnes huomataan, että nyt ei muuten raha riitä enää ruokaan, ja sitten joko puretaan hätäisesti tehtyjä sopimuksia (myydään se ruoska pois ihan vain sen takia että pääsee ylisuuresta rahoituksesta eroon) taikka otetaan rahaa sieltä mistä sitä nopeimmin saadaan, ettei kuole nälkään (pikavippiä).

Jos jotain yhtä lukua pitää katsoa lainaa otettaessa, se on todellinen vuosikorko. Sen laskukaava on määritelty viranomaisten toimesta, joten siinä ei ole kovin paljon pelivaraa puljailuille. Autokauppojen korkokampanjoissa todellinen vuosikorko on nykyisin yleensä luokkaa 1-4 %, mikä on autorahoitukselle ihan edullinen taso. Nettiautossa automaattisen rahoituslaskelman tekevä OP-Rahoituksen robotti laskee näköjään 15 t€n autolle tarjouksia noin tasolla 8-10 %, 5000 euron autolle 13-17 % ja 500 euron ruoskalle tarjotaan Nettiautossa C24-rahoitus vaatimattomalla 50 % todellisella vuosikorolla. Jotain eroja siis löytyy.

Ja jos ajattelee, että neljä tai neljätoista, ei se niin iso ero ole, niin kannattaa ottaa laskin käteen ja tutustua Einsteininkin ihmettelemään maailman kahdeksanteen ihmeeseen: https://www.vertaaensin.fi/blog/korkoa-korolle

Nois riskiluotottajien autolainois jobbari kysyy tulot, asumismuodon, nykyset lainat, työsuhteen ja henkilötunnuksen. Tulostimesta tuleen nippu papereita, joista ympyröidään "pakolliset esitettävät" ja nimet alle. Itse en ymmärrä, miksi siä pitää enempää kysyäkkää. Eikö se oo luotonottajan vastuulla. Ja kun hän ei omaa tilannettaan ymmärrä, pääsee hän luottohäiriölistalle, jonka jälkeen omaa ymmärrystä ei tarvita, kun luottoa ei heru vanhojen jatkoksi enempää

Kyselemällä lisää ja olemalla mahdollisesti tiukempi, voi saada luoton hintaa alemmas, kun järjestelemättömät luotot vähee. Alemmalla hinnalla rahoitusyhtiö voi saada myös lisää asiakkaita. Mutta siinähän se ero eri rahoittajien välillä usein tuleekin, tiukemmat saa alemmat asiakaskohtaiset luotot mutta pienemmät luottotappiot, löysemmät saa isommat tuotot mutta isommat luottotappiot.

Kulutusluottopuolella vain rahoituksen hinta ei useinkaan tunnu olevan kova kilpailutekijä, vaan se rahoituksen saannin helppous. Jos jobbari tarjoo häkkivarastossaan Svea Rahoituksen nylkylainaa siihen kolmen tonnin katiskaan, niin harva jaksaa lähteä omalta pankiltaan hakemaan kilpailevaa tarjousta, kun siinä voi mennä vaikka monta päivää saada päätös.

Tosiasia on se, että auton rahoitus kannattaa hoitaa jollain muulla lainalla kuin auto- tai kulutusluotolla. Jos on samaan aikaan remontoimassa tai vaihtamassa kotia, niin ottaa saman tiennsen verran lainaa (jos saa), että auto vaihtuu sillä samalla rahoituksella. Asuntolainoissa korot tällä hetkellä luokkaa 0,4-1,0 % asiakkaasta riippuen, ja osasta korkoa saa vielä verovähennyksen.

Tosivivuttaja ostaa auton sijoituslainalla, koska siitä saa täyden verovähennyksen. Toki silloin pitää olla jotain sijoituksiakin, eikä sitä aerofemmaa ehkä lasketa verottajan päässä sellaiseksi. Paitsi jos sillä alkaa ajaa vaikka taksia

Ootko töissä?! "joo, tietenkin"... Paljonko on kuukausitulot? "No laitetaan siihen vaikka ööö 3 tonnia kuussa suunnilleen". Eihän se luotottajalle kuulukaan, onko todellista maksukykyä, kun ne pakolliset kysymykset on kysytty. Tiedän, että jotkut pankit oikeasti vähän tsekkaa taustoja ennen vihreää valoa.

Lähinnä ajoin tässä takaa, että joillain sinisilmäisillä ihmisillä on sellainen käsitys, että "aina käy hyvin" eli "joku" pelastaa, jos ei riitä maksukyky.

Esim ostetaan 20K€ käytetty Baijerilainen ja lyhennetään puol vuotta pelkkää korkoa. Sitten hajoo kytkin tai jakoketju venähtää. Ja nää on ihan todellisia juttuja.

JP_Vette kirjoitti:Nois riskiluotottajien autolainois jobbari kysyy tulot, asumismuodon, nykyset lainat, työsuhteen ja henkilötunnuksen. Tulostimesta tuleen nippu papereita, joista ympyröidään "pakolliset esitettävät" ja nimet alle. Itse en ymmärrä, miksi siä pitää enempää kysyäkkää. Eikö se oo luotonottajan vastuulla. Ja kun hän ei omaa tilannettaan ymmärrä, pääsee hän luottohäiriölistalle, jonka jälkeen omaa ymmärrystä ei tarvita, kun luottoa ei heru vanhojen jatkoksi enempää

Täällä päin liikkeiden tai yritysten, joilla on rahoitus sopimus ei tarvitse kysyä asiakkaalta muuta kuin henkilö numero, niin muutamassa sekunnissa vastaus onko luottoa tarpeeksi. Jos ei niin silloin joutuu kaivaa kuvetta.