saab 900 16v-90 turbotus

[äölkjhgf]

Saapi sitä koneen kestoa kommentoida, itse olen varautunut siihen että sehän voi kilahtaa. Onhan tuolla jo paljon ajettu niin vaparinakin vois olla loppusuoralla. Ei se budjetti nyt ihan nolla oo, mutten nyt kuitenkaan tuhansia pistäs koska korikin alkaa olla aika hapero Tuollanen harrastepeli johon on tarkoituskin laittaa aikaa, ei kuitenkaan kauhesti rahaa. Tuollainen joutilaan ajan tappamisväline tuo on. Ja tekemällähän sitä oppii aina jotain uuttakin.

Kiitos linkistä koskien di-kasettia. Tuon nyt pääpiirteittäin ymmärsin. Ja mekaniikkapuolen hallitsen, jos joutuu tuon kampuran asentotunnistimen heittään paikalleen. Sehän löytynee tuosta 9000:sta 2.0 16v turbo vm-89? Ja jokin painetunnistin siihen kai pitäs vielä laittaa.

Mutt kyllä oon tuohon nykysyttöönkin tyytyväinen, jakajassahan ei muuta ole ku pyörijä ja kansi. Ei siis sitä hall-anturia mikä ilmeisesti 8-venaisissa on.

[äölkjhgf]

Spekulointia: Mitä enemmän saadaan sylinteriin ängettyä ilma-polttoaineseosta, sitä enemmän saadaan potkua männän palauttamiseen alakuolokohtaan Sillä ei liene väliä tuleeko osa polttoaineesta imusarjan kautta ilman mukana, kunhan ei puristuspaineesta syty. Jos siis ahtopaine vaikka 0,5 bar, ei tehonlisäys ole paras mahdollinen jos bensanpaine vakio. Mitä nyt oikein ymmärsin tuon sabani paineensäädintä (regulaattoriksikin nimitetty), se toimii siten että tyhjäkäynnillä jousikuormitteiseen kalvoon vaikuttaa alipaine, joka siis pienentää jousikuormaa täten laskien polttoainejärjestelmän painetta. Kun kaasuläppä aukeaa niin alipaine ei vaikuta jouseen/kalvoon, ja polttoaineen paine nousee maksimiin regulaattorin ollessa ääriasennossa. Siis kun ahtopaine (omassa yksilössäni) tulee myös regulaattoriin, ei bensapaine pääse nousemaan kun jousi/kalvo on jo ääriasennossa. Eli siis jos tungen imusarjaan palavaa nestettä (tässä tapauksessa e85, jolla hyvä nakutuksenkesto korkean oktaanilukunsa (n.106) johdosta), ahtoilman paineen nousuvaiheessa niin uskoisin että tuolla voisi olla tehoa nostava vaikutus Oomi kertaa käämi, pimeänä koko lääni Tokihan voin laittaa isommat suuttimet, sellaiset kai löytyy tuosta tonnaristani t16? Ja säädettävän bensasäätimen moposportista vaikka. Mutta oispa ainakin erikoisempi ratkaisu

[DIggItaLLr]

Mikset käy romarilla ruuvaamassa itsellesi turbon BP-säädintä?
Silloin BP nousee samassa suhteessa ahtojen kanssa.

[jcarlson]

Myös vaparin paineensäädin osaa Saabeissa nostaa bensanpainetta ahtopaineen funktiona, ei tarvitse erikseen "turbon säädintä". Tavoitteenahan on vain pitää paine-ero imusarjan ja bensakiskon välillä vakiona.

[äölkjhgf]

Niin se taitaakin toimia, sama numerokin on ku tuossa tonnarin säätimessä. Jokatapauksessa oletan että seos on aika laihalla koska tuo lisäsumu paransi niin paljon vetoja. Onko turbovehkeen suuttimissa eroja vapariin verrattuna? siis kannattaako vaihtaa. Eli luovuttajahan on 9000 16v turbo vm-89 di-kasetilla. Kun itse aattelen että koneen kestävyyden kannalta vois olla parempi liian rikas seos kuin liian laiha. Ja mitä muita osia tuosta voisi vaihtaa?

Nyt yllättävää kyllä, laitoin saban käyntiin ja ajelin lämpimäksi. Ei edellä mainittua nyintäongelmaa ollut, vaikka vettä tulee kaatamalla. No jokatapauksessa aattelin kaikki syttöön liittyvät liittimet putsailla ihan varoiksi.

Onko tuo kuinka tarkka tulpistaan, edelliset oli jotku 3-kärkiset. samanlaiset myös tilalle hommasin. Eiks tuossa nyt kuitenkin oo alkujaan ihan normi-1-kärkiset?

[jcarlson]

1-kärkiset on, ja ne on paremmat. Kun on turbotettu niin kylmemmät tulpat olisi hyvät, esim. NGK BCP7ES jotka on turbossa vakiona ja toimivat hyvin.

Suuttimet on vaparissa niin pienet että loppuvat varmaan jo 150hv jälkeen.. Turbon suuttimet riittää hieman yli 200hv mutta vaparin ecu ei välttämättä ohjaa niitä oikein niin että saisi kaiken irti.

[äölkjhgf]

Pitänee vaihtaa ne turboon soveltuvat tulpat.
Vaihdoin huvikseen ne suuttimet, ero on kuin yöllä ja päivällä. Nimittäin alkaa ahtamaan paljon pienemmillä kierroksilla. Siis alakierroksilla toimii paljon paremmin kuin ennen, eikä edes yritä sammua niinkuin vakiosuuttimilla kaasun päästäessä.

Pientä röpötystä esiintyy vielä 4500r/m jälkeen, liittynee tuohon sytkäpuoleen.

On se 9000:n konehuone tehty ahtaaksi verrattuna tuohon ysisataseen

[f-19]

Tämmösen og900:n koeajoin kerran:
https://picasaweb.google.com/1092427741 ... bqM5LKRzgE#

Kuten kuvista näkyy suurin osa konehuoneen osista peräisin 9000:sta. Auto ei koeajettaessa vakuuttanut toiminnallaan . En sano että tämän projektiketjun auto olisi räpellys tai huono toiminnaltaan. Laitoin kuvat esille koska ilmeisesti samantyylisellä raudalla olevasta kokoonpanosta kyse tässä ketjussa? Kuvista näkee että paketti on jotenkuten tehtävissä tonnarin pakosarjalla mutta turbo tulee jo melko alas satkun öljynpaluuta ajatellen.

[Jatra]

Tonnarin pakosarja vissiin on hengittävyydeltään satkun t16 pakosarjaa parempi, vai onko? Jos, niin eikö tuokin asennus olisi periaatteessa perusteltavissa? Vai onko saavutetut heikennykset turbon öljynkierrossa niin merkittäviä, että peittoavat mahdolliset hyödyt?

Kun tuon nyt näköjään tuonne saa ujutettua... Esim. downpipe tosin näyttää siltä, ettei oo helppoa eikä kaunista.

[Jope]

Tonnarin pakosarja vissiin on hengittävyydeltään satkun t16 pakosarjaa parempi, vai onko? Jos, niin eikö tuokin asennus olisi periaatteessa perusteltavissa?

Eipä se OG:n pakosarjan virtaavuus tulpaksi tule niillä tehoilla, joita se loota vielä kestää. En näkisi tarpeelliseksi laittaa noin "väärän muotoista" satsia sinne.

[f-19]

Joo ja se hyöty mikä mahdollisessa pakosarjan virtaavuudessa saavutetaan, menetetään sitten heti taas turbon jälkeen solmu-tyyppisellä downpipellä.

Vaikka tuonne mahduttais 3" putkea, 360ast on 270ast enemmän mutkaa kuin normaalisti. Muistanko väärin että 90ast mutka vastaa virtausvastukseltaan 1m suoraa putkea?

[äölkjhgf]

Omassa yritelmässäni olen muokannut tonnarin pakosarjan siten että turbo tulee pakosarjan yläpuolelle ja öljyn paluukanava turbossa on n. 6cm ylempänä kuin vastaava aukko moottorin lohkossa. Eli raaka peli, pakosarjaa hieman leikelty ja siihen hitsailtu putkesta sellainen 270 asteen solmu jonka perään/alle ahdin kiinnitetty. Putki käy siis aika likellä konepeittoa josta syystä äänieristettä poistettu tarvittavalta osin. Ja ahtimelta lähtee pakoputkelle 90 asteen mutkan kautta joustoputkella.

[Suabisti]

Tonnarin pakosarja vissiin on hengittävyydeltään satkun t16 pakosarjaa parempi, vai onko? Jos, niin eikö tuokin asennus olisi periaatteessa perusteltavissa?

Eipä se OG:n pakosarjan virtaavuus tulpaksi tule niillä tehoilla, joita se loota vielä kestää. En näkisi tarpeelliseksi laittaa noin "väärän muotoista" satsia sinne.

Tätä pakosarja aihetta sivutan ja monesti miettinyt, että miten T16 OG900 on huomattavasti erilaiset saundit verrattuna Turbo-Tonnariin.
Tonnarissa ei edes helposti laita merkille jos on 3" putkisto.
Satkussa sen kyllä heti huomaa ja kuulee, mutta hyvällä tavalla. Paljon mureampi ja Racempi pakoääni mitä Tonnarissa.

Eli mahtaisko nää erot johtua pakosarjasta

[JaniV]

Eli mahtaisko nää erot johtua pakosarjasta

Nämä ääniasiat on ns. henkimaailman juttuja. Koska näihin vaikuttaa imupuoli, bensiinin palaminen, moottorin viritysaste. Kaksi "identtistä" moottoria voi kuullosta aivan erilaiselta, vaikka kaiken pitäisi olla samanlaista. Toki pako ja imupuolen muutokset vaikuttaa käyntiääneen ensi vaikutelmalta, mutta "äänien virittäminen" on oma taiteenlajinsa. Esim, honda osaa sen. Kovaa ja korkeelta kiertävä v-tec rosteriputkella tai titaanilla.. ahhh.. <3 +7500rpm...

[Jope]

Eli mahtaisko nää erot johtua pakosarjasta :roll:

Siitähän se turbosatkun holotus tosiaan tulee.

Mulla on Finlandiassa jonkin verran vaimeampi se mölinä, kun on vuoden '82 T-mallinen takapönttö.