Ja heti kohta homma jatkui, ensin valittiin taustamusiikkia Suomen ainoalta radiokanavalta jonka slogan pitää edes jossain määrin paikkaansa.
[mainos]Radio Sun Classics, kaikkien aikojen parasta musiikkia[/mainos] (Tällä ei siis ole mitään tekemistä muun Suomen iskelmä-Sunin kanssa.)
Nonniin, ensimmäisenä vaihtamaan vaihdekulissin mikä vaihde päällä -valoa, keppi irti ja sitä rataa.
Valitettavasti kaikki 1,2W lasikantapolttimot ovat kuluneet satkujen kojelautavalaistukseen joten jätin kulissin ja kepin ilman kiinnitysruuveja ja haen huomenna kaupasta lisää polttimoita. Sitten vänkärin aurinkoläpän vaihto kunnossa olevaan ranettamattomaan.
Tässä kohtaa todettakoon että tuo auto on ainakin sisustan osalta uskomattoman helppo purkaa palasiksi, kaikki on jaettu järkevän kokoisiin kokonaisuuksiin, kiinnitykset ovat suhteellisen selkeitä ja sopivan jämeriä. Joku voisi väittää että Saabin suunnittelijoiden sängyissä on ollut 80-luvun alussa riittävän paljon hevosenpäitä aiempiin malleihin leipääntyneiltä mekaanikoilta....
Juu, mutta siis ilmastoinnin haistelijan putsaus. Radio irti (onhan muuten kätevä telakkasysteemi tuossa Panasonicissa), ilmastoinnin paneeli irti, haistelija irti ja palasiksi ja puhaltelua.
Alkulämmittelyn jälkeen suuremman kokoluokan vikojen kimppuun. Tähän asti keskuslukko on vaikuttanut vain kuskin oveen ja bensaluukkuun mutta se muuttui nyt. Nimenomaan tässä hommassa sai kiittää rakenteen selkeyttä, ja sitä että ovimoottoreita hakiessa sai crash coursen tähän hommaan.
Oli jokseenkin ylpeä olo kun ensimmäinen ovi oli uudestaan kasassa ja mitään ei jäänyt yli tai puuttumaan. Tosin puolessa välissä toista ovea muistin että puhaltimen piuhan pistoke jäi irti, ja siitä toisesta ovesta jäi sitten johtojen nippuside pois, mutta hyvä näinkin.
Onneksi sen pistokkeen jälkikiinnityksessä ei mennyt kovin hirveästi aikaa tai vaivaa, itse puhallin kun on näemmä pimeänä. Toisaalta samalla valoa toista kertaa kiinni pistäessä polttimo pimeni sopivasti, joten sen vaihto meni samalla vaivalla.
Tekisi mieli veikata että tuo ruostesuojamöhnä on edesauttanut ovimoottorien jumittumista...
Eka ovi valmiina (poislukien ruuvinpiilotusosat, ja se pistoke
)
Näissä kuvissa vähän mittapuuta sille mihin suuntaan maalipintaa pitäisi saada. Tällainen se on nyt:
Huomenna pitäisi jatkaa, pelkääjän oveen vielä vaihdettava lukkomoottori, ja sitten on listalla seuraavana ilmastoinnin ja flektin johdotus, sähköantenni, pesu, kiillotus, vahaus...
Hälyttimen kauko-ohjaus toimi hienosti koko illan vaikka tuli noita moottoreitakin testailtua. Siitä polveutuen olen seuraillut EDU:n jännitenäyttöä joka antaa hyvin vaihtelevia ja yleisesti pessimistisiä arvoja yleismittarilla mitattuun todellisuuteen verrattuna. Eilen ja tänään EDU sekä polttoaine- ja lämpömittarit ovat pariin otteeseen bootanneet ajon aikana jännitenäytön laskettua tätä ennen 13 voltin tuntumaan. Epäilen mittariston virtaliitäntää, joka olisi tietysti luonnollista tarkistaa samalla kun kiristää lämpömittarin ruuvit ja asemoi kojelaudan kannen niin että se on kunnolla puupaneelin päällä eikä narise vieressä.
Tähän kohtaan vielä edellisestä viestistä poisjäänyt huomio renkaidenvaihdon yhteydestä. Bensantäyttöletkun päällä oli varmaan viisi kiloa savea. Täyttöaukon päällinen tuntui vielä kovalta, pitänee suojata uudestaan silloin kun hoitaa muut pikkukohdat kuntoon. Niitä savia poiskaivaessa tuli taas mielen viereen että onkohan siellä Trollhättanissa ikinä nähty kolmea vuotta vanhempaa tehtaan tekemää autoa, sen verran outoja koriteknisiä ratkaisuja siellä välillä tunnutaan harrastettavan...
Aiemmin ei tuulilasissa näkynyt mitään tuollaista valkoista.
