Uuden autotallin rakentaminen

[AZP]

En mä tiedä paljonko tohon menee rahaa.



Uskoiko joku?

Ei varmaan, jos on vähääkään mun autoilun kulujen seurannasta foorumilta lukenut

Kyllä mä noi laskut oon jemmannut ja kattellut paljonko on fyrkkaa mennyt, mutta en silleen päivän päälle, kun laskuja viuhuu koko ajan sieltä ja täältä ja osa tavaroista on ennakkomaksettu.

Sen muistan että vanhan purkuun jätemaksuineen ja maan kuorintaan ennen louhintaan meni n. 20 k€. Joku pari viikkoa sitten muistan että mennyt kokonaissumma oli 53 k€. Siinä oli perustusten lisäksi mm. harkkotoimitus, suurin osa katon ja katoksen puutavarasta, IV-kone ja muuta pientä sellaista mitä ei ole vielä laitettu paikalleen, sekä osa tehdystä rakennustyöstä.

Mut silleen tarkkaa kokonaisbudjettia en ole laskenut, tehdään silleen että maksaa mitä maksaa, kunhan pidän huolen että kaikki osa-alueet on hinnaltaan järkeviä. Suurimmassa osassa materiaaleja olen pyytänyt tarjoukset 2-3 paikasta. Ikkunat olisi tulleet halvemmalla Virosta, mutta eivät olisi saaneet toimitettua oikean kokoista pyöreää ikkunaa, joten tilaus meni Pihlalle. Harkkotarjouksia ssin kolme, joista Lakka oli n. 15 % eli parisen tonnia Lammia ja HB-Betonia halvempi, tosin halvalla sain sitten myös halvan asiakaspalvelun (Lakan palvelu on täysin luokatonta).

Työn osalta tuntihinta pompsahti kymmenisen prosenttia kun annoin ekoille ukoille potkut. Mutta jos haluaa joskus valmista niin pitää ottaa tekijät jotka tulee työmaallekin joskus. Ekoilta ukoilta tuli loppulasku eilen ja heidän tuntikirjanpitonsa vahvistaa sen mitä itse olin uumoillut: 7 viikon aikana laskutettavia tunteja kertyi kahdeksan työpäivän edestä.

Sen verta oon summannut että jonnekin 120-150 t€ väliin tuo varmaan tulee maksamaan. Jonkin verran riippuu siitä paljonko sisä- ja pihahommia päätän lopulta itse tehdä, toisaalta niitä sisähommia on lopulta niin vähän että ei niistä älytöntä säästöä synny. Tähän mennessä olen itse tehnyt salaoja- ja sadevesijärjestrlmän asenuksen, patolevyjen asentamiset, valujen jälkitöitä, sähkö- ja hanakulmarasioiden asennukset harkkoseinään, toiminut kaivurikuskin lapiomiehenä, työmaan siivoamista, tavaran roudaamista rautakaupasta ja harkkojen kantamista. Siinä on ollut ihan riittävästi hommaa projektin manageeraamisen, aikatauluttamisen, sähkösuunnittelun, hankintapäätösten tekemisen, urakoitsijoiden hankkimisen, tavaran kilpailuttamisen ja kaiken tarvittavan kommunikoinnin (urakoitsijat, tavarantoimittajat, vastaava mestari, naapurit, vaimo) lisäksi. Kiva olis tehdä enemmän mutta kun tuossa on nuo päivätyötkin ja lapset ja muu elämä tallinrakentamista häiritsemässä

Tuon tarkempaa budjettia en ole tehnyt, kun pääasiallinen tavoite on saada talli valmiiksi eikä se että se maksaa eurolleen jonkun edeltä määritellyn summan.

[2.polvi]

Köyhästä vois tuntua isoltakin summalta, että saa ruohonleikkurin ja haravan katon alle

Jonkun verran joudut kyllä Mitsun energian käyttöä optimoimaan, että tuo (nimellinen) kulu tallista on säästetty.

Lähipiirissä yhdet teki vaatimattoman 500ke rempan ja laajennuksen 500ke kämppään. Isäntä on kuitenkin kans vähän kävelevä taskulaskin, mutta kertoi mittakaavan ylittävän ymmärryksensä. Hän sitten alkoi laskemaan kaiken tinkimisen ja säästämisen olutlavoissa, jolloin tinkimiselle tuli motiivi ja ymmärrettävä mittari.

[nalleolut]

Olut lavoja mittarina.käytettäessä oon varmaan juonu 2 omakotitaloa.ja tallia.

[AZP]

Jahams, JP_Vette ehti taas käyttää pyyhekumia kirjoitukseensa ennen kuin ehdin vastaamaan perään

Tarkoituksena ei ollut tehdä tästä ketjusta autoketjujen kaltaista rahanmenon seurantatarinaa, eikä repostella tallin budjetilla, ja siksi olen jättänyt tietoisesti rahasta puhumisen vähemmälle tässä ketjussa.

Mutta todettakoon nyt että suhtaudun yhdeltä näkökannalta tallin rakentamiseen investointina, eli ainakin merkittävä osa talliin käytettävästä rahasta menee kiinteistön arvon nousuun. Se siis sitoo pääomaa, mutta ei syö sitä samaan tapaan kuin kuluttaminen esim. auton hankinnasta johtuvan arvonaleneman kautta. Investointi voi olla huonokin, eli mistäs minä tiedän jos Turussa omakotitalojen arvot romahtaa, ja toisaalta on myös niin että ei 90 neliöisen korkean harkkotallin haluajia (ja siten maksajia) ole ihan jokaisessa omakotitaloa katsovassa kotitaloudessa. Eli myyntihinta voi nousta, mutta myynti ei välttämättä tällä rakentamisella helpotu. Toisaalta on sellaisia omakotitalon ostajia, joille tällainen talli on nimen omaan se mitä haetaan ja talosta ollaan sitten valmiita maksamaan vaikka pyyntihinta tai ylikin, jotta päästään kiinni tällaiseen yhdistelmään. Sen näkee sitten kun talo joskus myydään, siihen menee kuitenkin vielä tosi pitkä aika.

Se päänäkökulma tallin rakentamiseen on kuitenkin se, että olen puolet elämästäni unelmoinut kunnollisesta kotoa löytyvästä harrastetilasta, joka soveltuu niin autojen kuin muidenkin asioiden ropaamiseen. Nyt purettu talli täytti jo tämän tarpeen melko hyvin, mutta oli yksinkertaisesti teknisesti tiensä päässä. Eli tämä on yksi näistä elämän suurista projekteista jotka pitää toteuttaa katsomatta sen tarkemmin onko se taloudellisesti järkevää, kunhan on taloudellisesti toteutettavissa. Kun tiedän että tällä foorumilla on muutama muukin harrastetallin tai jopa -hallin toteuttanut henkilö, niin uskoisin heidän tietävän tarkkaan mistä puhun.

Onhan tuo summa aika järjetön laittaa autotalliin, mutta sitä varten tässä on pitkään rahaa jemmattu. Jos joku on ihmetellyt miksi jaksan laskeskella vaikka noita autoilun kuluja niin tarkkaan, niin sieltä elämän rahavirroistahan nämä tallirahatkin on säästettävä, eli ekselöinnin motivaattorina on tällaiset elämän suurimmat projektit ihan geneettisesti perityn nuukuuden lisäksi

Talouden miehenä en voi kuitenkaan ohittaa taloudellisia realiteetteja, mutta nekin tukevat nyt tämän projektin toteuttamista ihan kohtalaisesti. Korot on nollassa eli raha on halpaa ja sitä on tarjolla. Taloudellisesti ja muutenkin elämäntilanne on sellainen että tämä projekti on toteutettavissa eikä johda tilanteeseen jossa joudutaan syömään tonnikalaa koko perhe seuraavat vuodet jotta talli saadaan maksettua.

Tuli eilen keskusteltua parin kaverin kanssa harrastusten kustannuksista ja yksi kaveri totesi että hevosharrastaminenhan se halpaa vasta onkin. Joku hänen tuttunsa oli jutellut että 300 t€ ei ole raha eikä mikään, kun heppoja harrastetaan. Mullakin on yksi kaveri joka on valinnut omakotitalonsa sen mukaan että pihaan saadaan hevostalli, joka on myös rakennettu. Sanoi että kuusinumeroinen summa siihenkin meni ja ihan vain rakkaudesta harrastukseen. Pihassa tietty vetoauto ja heppakärry ja ei ne kaakit tai niiden hoitaminenkaan ihan halpaa ole. Toki heppoja voi harrastaa halvemmallakin samoin kuin autojakin voi harrastaa rakentamatta 150 k€:n tallia. Mutta kerran täällä vain eletään. Ja elämä on liian lyhyt ja ankea olla harrastamatta sitä mitä haluaa, vain sen takia että säästää rahaa johonkin vähemmän tärkeään kuin omaan elämäänsä.

[2.polvi]

Tiedän muuten tasan tarkkaan, että heppailua kalliimpaa ja typerämpää touhua ei olekaan

Vaimolla on oma talli ja ihan maksavia asiakkaitakin, niin se vähän tasoittaa, mutta kyllä se päivätyönsä tuloista saa aika tavalla sitä touhua pääomittaa.

Mutta kun miettii, että Etelä-Suomessa pelkkä tallipaikka maksaa sen 600-1000e kuukaudessa ja siihen päälle tietty helvetilliset eläinlääkärikulut, varusteet jne. ja vielä ei sillä kaakilla ratsastettu metriäkään. Sitten ne kaakit maksaa tonneja tai kymppitonneja ja joku pieni jalan nyrjähdys johtaa kaakin lopettamiseen, tai sitten ne idiootit syö hiekkaa ja kuolee ähkyyn. Itse asiassa ne kuolee melkein mihin vaan. Elinkelvoton laji kertakaikkiaan. Ja puh, se tonnien kaakki on yks kaks nollan arvoinen tai oikeammin kulua tulee sen kuollessakin, kun sen monttuun pistäminen maksaa vähintäänkin satasia.

Tota kun miettii, ni ei paljon avon mahdollinen kone- tai vaihteistoremppa jännittele

Ja mitä tulee talliprojektiin, niin onhan tuo sikana rahaa, mutta kuitenkin tosiaan investointi elämään ja kuten toteat, nostaa kiinteistön arvoa joka tapauksessa, joten millään tavalla se ei ole hukattua rahaa kokonaan tai edes välttämättä lainkaan.

[Rattivaihde]

Ny vasta ymmärsin mittakaavan, että kyse on tosiaan melkein sataneliöisestä tallista. Siihen nähden arvioitu hinta on suorastaan edullinen noin viimeisen päälle tehtynä, tai siis enimmäkseen teetettynä, purkutyöt mukana jne.

Silti itse olisin epäilemättä valinnut vanhan tallin elvyttämisen (vai oliko se suorastaan romahtamassa?), osittain rakennusperinneitsepäisyyssyistä mutta kuitenkin enimmäkseen rahapoliittisista syistä. Meidän koko neljänneshehtaarin tontti kaava-alueella ml. 180m2 talo ja 120m2 ulkorakennus maksoi alle kolmanneksen tuosta tallin hinta-arviosta, eikä remontointiinkaan ole käytetty kovin suuria summia, aikaa sitten sitäkin enemmän. Enkä tosiaankaan excelöi kumpaakaan.

[viggen]

Jotainhan tässä elämässä on tehtävä ja jos on harrastus on mieluinen, niin siihen joutuu myös investoimaan jollain tavalla. Omasta mielestä kiinteistöihin investointi on järkevintä mitä yleensä voi tehdä, jos se vielä on harraste ja muuten hyödyntävä kohde, niin täysi kymppi sille. Itsellä on ollut harrastukseen tarvittavat tilat aina työn kautta, niin oma autotalli on jäänyt enemmän varastotilaksi, mitä nyt pientä sähläystä joskus tulee tehtyä. Tuosta tallin rakennuksesta sen verran, että siitä tulee mahtava paikka harrastukseen ja muuhunkin käyttöön. Onnea rakentamiseen ja harrastamiseen tulevaisuudessa.

[AZP]

Silti itse olisin epäilemättä valinnut vanhan tallin elvyttämisen (vai oliko se suorastaan romahtamassa?), osittain rakennusperinneitsepäisyyssyistä mutta kuitenkin enimmäkseen rahapoliittisista syistä.

Vanhan tallin remontti oli vuosia pohdinnassa mukana. Olen itsekin rakennusperinteen ystävä ja helposti vaatimassa että kaikki vanhat murjut pitää suojella ja omistaja velvoittaa pistämään ne kuntoon. Mutta kyllä ton vanhan tallin tarkempi tutkiminen ja pohdinta avasti myös silmiä siitä missä menee järkevyyden raja, varsinkin kun ne kunnostukset maksaa kokonaan omasta pussista. Uuden rakentamiseen päädyin siis lopulta itse asiassa pitkälti rahapoliittisista syistä. Tekniset syyt on tiivistetty tän ketjun ekan viestin ekassa kappaleessa:

Pääsyynä se, että eristämätön talli ei ole kovinkaan energiatehokas, sokkeli ja osin kai lattiakin on valettu suoraan kallioon, jolloin paikat ei millään pysy kuivina vaikka tönö 2012 salaojitettiin, ja muutenkin tuosta olisi saneerauksessa jäänyt vanhaa jäljelle vain vinossa oleva tiilirunko (sekin osittain) ja ne huonosti tehdyt perustukset, eli miksei sitten saman tein tee uutta?

Eli siis väärin (tai siis oman aikansa tavalla) perustettu tiilirunko olisi säilynyt osittain, muu olisi joka tapauksessa menny uusiksi. Perustuksille olisi pitänyt tehdä jotain jos haluaa pitää tallin jatkossa kuivana, ja niiden muokkaaminen ilman rakennuksen purkamista on melko työlästä, eli kallista. 2012 vedettiin siis salaojaputket kallion pintaan tallin ulkoseinälle, mutta koska tallin perustukset oli valettu suoraan kallioon, ei salaojia saanut millään perustusten alapuolelle jonne ne kuuluu. Näin ollen salaojat kyllä johtivat isoimmat vedet pois seinien juuresta, mutta eivät pysty pitämään perustuksia kuivina. Yhdellä seinällä oli kalliossa sellainen syvä kuoppa, johon piti laittaa salaojakaivo ja kaivoon pumppu, joka hoitaa vedet sieltä kuopasta pois. Sieltä kuopan pohjalta ei luonnollisesti pumpulla kaikkea vettä kuienkaan pois saanut, ja se kuopan pohja oli suunnilleen sillä tasolla millä seinän takana oli tallin lattia. EI siis pysynyt lattia kuivana millään, eikä sitä oikein muulla kuivana olisi saanut pysymään kuin ulkopuolisella vesieristyksellä tai louhasemalla kuoppaa vähän syvemmäksi.

Jos lattian olisi halunnut eristää ja hoitaa kapillaarikaton kuntoon, niin sitä olisi pitänyt nostaa luokkaa 30 cm tai kalliota louhia tallin sisällä sekä ulkoa seinän vierestä, koska käytännössä vanha lattia oli kallion korkeimman kohdan tasolla (eli salaojien alatasolal ja paikoitellen jopa alle salaojien). 30 cm korotus tallin lattiaan olisi tallin sisäkorkeuden osalta vielä onnistunut (oli 290 cm korkea), mutta rinnetontilla piha olisi pitänyt muokata todella oudon muotoiseksi ja jyrkäksi jos olisi halunnut ajaa auton talliin korotuksen jälkeen. Toki tuohon kosteudenhallintaan olisi lattian korotus auttanut aika merkittävästi.

50-luvulla tehty 1,5m pidennys talliin olisi varmaan purettu ja kyseinen osa tehty uusiksi joka tapauksessa, samoin pihan puoleisesta pitkästä seinästä olisi jouduttu purkamaan varmaan 4 metrin pätkä, jotta uusi seinä olisi saatu muurattua suoraksi, vanhan oli routa painanut ulkoa sisään. Seinät ja katto olisi pitänyt eristää, vetää putket ja sähköt ja muutenkin uusia kaikki sama tekniikka mitä uuteen talliin tulee. Peltikatto olisi tehty uusiksi ja todennäköisesti myös koko puinen katon runko olisi pitänyt uusia. Ikkunat ja ovet kaikki uusiksi. Lopputulos olisi ollut nyt tulevaa tallia vielä parikymmentä neliötä pienempi. Rakennuslupa olisi jouduttu hakemaan joka tapauksessa, joten suunnittelu- ja lupakustannuksissa ei olisi säästöjä syntynyt.

Sen verran olen vanhaa remontoinut, että tiedän että tuollainen projekti on työläämpi kuin kokonaan uuden tekeminen. Lisäksi kompromisseja esim eristyksen ja kosteushallinnan kanssa joutuisi tekemään ja jättämään tiettyjä riskirakenteita tai rakennusvirheitä korjaamatta, esim tuolta perustuksista. Lopputuloksena olisi ollut täysin remontoitu talli, jossa mahdollisesti jatkossakin lattia ja nurkat kosteina ja kylmäsiltoja siellä sun täällä.

Rahaa remonttiin olisi voinut tekemisistä ja tekemättä jättämisistä sekä oman työn osuudesta riippuen mennä jonkin verran vähemmän kuin uuden rakentamiseen, mutta kiinteistön arvon nousu olisi jäänyt huomattavasti pienemmäksi kuin mitä se nyt tulee olemaan. Toisin sanoen käyttämällä remonttiin vähemmän rahaa kuin rakentamiseen, oltaisiin kuitenkin todennäköiösesti hassattu rahaa enemmän kuin uuden rakentamalla.

Mutta tämä riippuu tosin paljon siitä minne rakentaa. Jos neljänneshehtaarin tontti kahdella tönöllä maksaa 50 t€, niin on turha kuvitella että rakentamalla tontille 150 t€:n tallin nousisi kiinteistön arvo 200 t€:oon. Silloin remontoiminen voi olla se taloudellisesti järkevämpi tapa edetä, jos se vain on teknisesti järkevää. Meidän alueella kuitenkin purkukuntoinenkin tönö kaupungin vuokratontilla maksaa helposti 100-150 t€ ja täyttä remonttia vaativa talo 500 neliön omalla tontilla yli 200 t€.

[2.polvi]

Mites Turussa muuten asuntojen hinnat ovat kehittyneet? Muistelen parinkymmenen vuoden takaa erityisesti vuokrien olleen aivan naurettavan alhaisia verrattuna pääkaupunkiseutuun erityisesti huomioiden, että Turku on kuitenkin iso kylä ja yliopistokaupunki.

[AZP]

Pääkaupunkiseutuun verrattuna ollaan oltu aina naurettavan halpoja, kuten nyt mikä tahansa paikka muualla Suomessa. kerrostaloasuntojen hinnat jäi käsittääkseni joskus reilu 10v sitten jälkeen esim. Tampereen ja Oulun kehityksestä, mutta viimeistään Turun telakan elpymisen jälkeen 2014 alkaen nousu on ollut kohtuu vahvaa ja prosentein paikoitellen voimakkaampaa kuin PK-seudulla. Siihen liittyy paljon alueellista kehitystä, keskihintoja varmaan nostaneet esim kalliit asunnot joita on vanhalle telakka-alueelle rakennettu jokirantaan.

Omakotitalojen hinnat ei pahemmin kehittyneet mihinkään suuntaan kunnes koronan myötä hinnat lähti jonkinlaiseen nousuun. Meidän talo arvioitiin välittäjän toimesta kolme vuotta sitten, kun nostettiin lisälainaa tontin omaksi lunastamisen yhteydessä. Tuolloin talo oli ollut meillä 6,5 vuotta ja siihen oli laitettu aika paljon rahaa ja omaa työtä remonttien muodossa. Arvio oli 5-10 % alle sen mitä olimme rahaa kokonaisuuteen laittaneet, mikä ei mitenkään yllättänyt, kun remonttia ei tehty kitenkään arvonnousu vaan omat mieltymykset edellä. Ja onhan tässä asuttukin jo, ei noi pinnat enää uudenuusia ole kun lapset tuhoaa paikkoja nopeammin kuin itse ehtii kunnostaa. Tosin välittäjä totesi että jos me laitettais vielä ylin kerros pintaremonttiin, sillä olisi merkittävä vaikutus talon arvoon, ja siellä tosiaan riittäisi melko kevyt ehostus, joka ei paljoa kustantaisi.

Me asutaan kyllä potentiaalisesti hyvällä alueella, eli tässä Tyksin, korkeakoulujen ja kaiken maailman startuppien ja biohypefirmojen naapurissa, jossa meinataan pistää vanha romu teollisuusalue urbaaniksi kampus-, yritys- ja asuinalueeksi . Meinaavat ratikankin rakentaa tuohon 100 metrin päähän. Sen puolesta tähän kiinteistöön uskaltaa investoida, kun tietää että ei tämän alueen ainakaan vähemmän haluttavaksi pitäisi muuttua.

edit:

Löytyi ihan käppyräkin tilastokeskuksen sivulta, kokee siis vanhoja osakehuoneistoja, omakotitalojen hintakehitys seuraa ihan omia polkujaan:



Tuosta nähdään että 2015 eteenpäin prosentuaalinen kehitys on Turussa ollut suurinpiirtein Helsingin tasoa ja hakannut kaikki muut isot kaupungit selvästi. Mutta muistelisin tosiaan että joskus 2014 tuo käppyrä olisi näyttänyt aika erilaiselta, eli aikavälillä 2008-2014 Turku olisi ollut ennemminkin listan häntäpäässä. Tuolloin jotenkin yleisestikin puhuttiin että telakka loppuu, Ukin autotehdas loppuu, Nokian Salon tehdas loppuu ja kaikki Turussa loppuu ja hyppää silloilta jokeen. Sittemmin tarinat jotenkin kääntyi, vaikka se Nokian Salon toiminnot toki loppuikin, mutta muut alat alkoi porskuttaa ja kärsii enemmänkin työvoimapulasta.

[Rattivaihde]

^^^Eli ei romahtamispisteessä mutta taloudellisesti järjetön korjata kumminkin. Tietysti jo sijainti ja tontin hintataso rakennuslupineen päivineen tekisi hommasta ittelle ihan utopiaa.

Meidän pitäisi keväällä pystyttää parinkymmenen neliön kasvihuone wanhaan malliin (= alaosaan tiilirunko + vanhat ikkunat) ja siihenkin tarvitsee tehdä vain toimenpideilmoitus…ja sekin vain siksi että tontilla on jo maakellari.

^Täytyy sanoa että monena päivänä Saabklubin foorumilta oppii maailman menosta paljon enemmän kuin valtakunnallista päälehteä lukemalla.

[9000 automaatilla]

Rakennuslupa sinällään ei ole ongelma. Ehkä . Hyvän pääsuunnittelijan sekä asiallisen vastaavan löytymisen jälkeen asiat virastoon päin hoituu paljon helpommin. Valitettavan usein nämä kaksi on niitä, joista halutaan tinkiä ja siten ajetaan itse miinaan.

Toki hyvät semmoiset maksaa rahaa, mutta kuka meistä työtään ilmaiseksi tekisi? Sitten esim. vastaavan roolissa, kun vastuu viranomaisiin päin on henkilökohtainen, niin sitä vähän niin kuin toivoo, että ryhtyvä olis palkannut päteviä rakentajia myös. Kuvanluku taito ei olisi pahitteeksi .

Toki siitä vastaavan roolista pääsee irti kirjallisella toimenpiteellä ja niin kannattaa tehdäkin, jos työmaalla on liian villiä menoa.

Harva ymmärtää, että vastaava työnjohtaja ei ole työmaalla toimiva töiden työnjohtaja. Siinä roolissa on monesti ryhtyvä itse tai joku pakettitoimittajan nimeämä yksilö.

[mestari]

mitähän virkaa loppupelissä on vastaavalla jos se ei vastaa mistään. vaikka nyt lopputarkastuksessa esiin tulevia rakennusvirheitä. ei kai se rakentajan vika ole jos työmaalla on vastaava palkattu sitä varten että se ottaa vastuun

[9000 automaatilla]

Kannattaa uhrata aikaa siihen vastaavan valitsemiseen ja sen kanssa tehtävään kirjalliseen soppariin.

Vastaavan tehtävä on tarkastaa, että työ on tehty suunnitelmien mukaan. Toki jos jotain outoa kuvissa havaitsee, niin kannattaa varmistaa suunnittelijalta.

Kaikki työtehtävät ei välttämättä ole sen vastaavan kontolla. Riippuu niin paljon siitä, mitä sen kanssa on sovittu. Viranomaisiin päin se vastaa pääasiallisesti suunnitelman mukaisesta toteutuksesta esim. kantavien ja jäykistävien rakenteiden suhteen. Ja rakennusteknisten töiden osalta. KVV ja IV työnjohto yleensä erikseen. Viimekädessä vastuu on sillä ryhtyvällä.

Toki jos haluaa, että se hoitaa kaiken työnjohdon ja muuta paimentamista (esim. aliurakoitsijat yms.), niin varmaan semmoisiakin vastaavia löytyy. Yleensä vaativat vähän enemmän rahnaa, kun joutuvat uhraamaan vähän enemmän aikaansa myös.

[tetammi]

Rakennuslupa sinällään ei ole ongelma. Ehkä .

Ekan viestin lukemalla tulee hieman toisenlainen fiilis

Paikanpäällä nähtynä niin parannus tullee olemaan huima

Todennäköisesti tuolla tulee kumminki vietettyy enempi aikaa kuin vaikka siinä purjeveneessä mikä oli jossain topiikissa esillä