Mulla on toi kompressorikylmälaukku ollut jo vuosia ja sen kanssa on tullut kirottua autoja, joissa ei tule virtaa takakonttiin auton ollessa parkissa. Toyotassa ei tule, Saabeissa ei ole tullut, mutta Opelit ovat olleet päteviä! Volkkari veti kans huonon kortin, eikä virtaa tullut. Mutta Google... Tuo mahtava hakuarpoja, paljasti sellasen seikan, että lälläslää, sinne saakin virtaa
Voi olla, että tämä lukisi myös ohjekirjassa, mutta se puhuu saksaa. Ja Saabien osalta en ole selvittänyt koskaan. Volkkarissa on siis sulake, jonka voi asentaa joko antamaan virtaa tupakinsytyttimille virta-avaimen tahtiin tai jatkuvana. Eli tuota ympyröityä sulaketta kun liikutta ylös-alas, niin on eri vaihtoehtoja:
Tää oli aivan mahtava yllätys ja kesäreissujen kylmäkuljetukset on pelastettu
Oon tuota kampiakselin tihkuvaa stefaa naureskellut jo pari kuukautta. Kuitenki tietooni alkoi tulla sellanen seikka, että se ei ole naurun aihe, koska ei olisi ensimmäinen EA288, josta moottoriöljy on tuhonnut jakohihnan
Eli jos nokkapyörä ei kulu sileäksi ja auton loru siltä osin lopu, niin vuotava stefa sitte hoitaa homman kotiin. Eli sen kanssa tuli sittenkin ns. kiire. Ei muuta kuin Motonetista stefa ja kampuran pultti ostoskoriin ja hommiin. Ja juu vuotaahan se.
Täähän on näitä perinteisiä hommia, johon olis ihan oma työkalukin olemassa, mutta koska budjettiranettaja, niin kaikki tarttee tehdä itse. Tai no myönnetään, isä ton teki.
Muutenki tartti vähän apuvoimia, kun pultti ei auennut. Onneksi isän tutulta sai käydä pummimassa vähän isomman mutterimopon, jolla sen sitten sai siististi auki.
En tiedä näenkö näkyjä vai haluanko vain kuvitella, mutta tuo ehkä vuoti sittenkin öljypohjan ja tiivistekannen välisestä saumasta, ei akselilta. Mutta vaihtoon vaan silti... Huomatkaa myös edellisen ranen jäljet. Eli tuota koneen äänenvaimenninta (?) on runnottu, jotta pultteihin on päästy käsiks. Olishan tos vieres ollu klipsuki, jolla sen vaimentimen olis saanu laskettua pois tieltä... Orkkisosa oli paikallaan, joten en tiedä onko vanhaa vain yritetty kiristää vai laitettu uutta orkkista tilalle.
Ja kukkuluuruu siellä se öljypumpun ikuinen öljykylpyhihnakin kylpee. Ei se näyttänyt kuluneelta ja toisaalta nettitiedon mukaan nuo eivät (ainakaan kovin usein) hajoa, joten ehkä tolla vois nitkutella seuraavaan jakopääremonttiin asti. Eli eiköhän se vesipumppu ala 50 tkm päästä vuotamaan, kun on jo 50 tkm takana.
Jakopäälle en siis tehny mitään, vaan merkkailin perinteisesti tussilla oikean paikan remmille ja laitoin samat romut takasi.
Hallissahan oli lämmin. Ja hyttysiä. Mutta onneksi tuuletin piti homman jotakuinkin järjellisenä eli karkotti hyttysiä ja haihdutti hikeä. Jossain näillä kohtia sitten iski ukkosmyrsky päälle ja sähköt meni poikki. Onneksi nosturi jäi kivalle korkeudelle
Siinä ukkosen jyristessä huomasin, että tämäkään stefa ei ole sellainen perinteinen, joka naputellaan paikalleen, vaan pelkkä alikokoinen lipare, joka venytetään paikalleen. Tällehän löyty siis ihan ohjekki laatikosta.
Eli älä öljyä, älä runno väkisin, anna asettua neljä tuntia! No onneksi tommosta työkalua ei ollut saatavilla juuri nyt. Akselin päästä ei siis ole kuvaa, mutta siinä on varmaan puolen millin pykälä, minkä yli toi piti vetää. No Youtubessa muutkin ranettavat, joten pistin hiukan luikkaria sisäpinnan puolelle ja lykkäsin sen paikalleen... Tehdään sitte uusiksi oppirahoina, jos menee pieleen. Neljän tunnin asettumisaika vähän aiheutti harmaita hiuksia klo 20:30 tienoilla, mutta eipä se eka kerta olisi, kun autoja rassaan yötä vaste
Niin tai näin, siellä se nyt on.
Virallinen ohjehan kertoo, että öljypohja pois, stefan vaihto ja öljypohja takasi. Mutta Youtuben ranettajat kertovat, että sen voi kiristää tolleenki vaan irrottamatta öljypohjaa. No tein ton helpomman kautta, tosin riskinähän tossa on, että pintoja puhdistaessa kökköjä tippuu öljyn sekaan. Jos vuotaa, niin tiedän mitä teen toisin ensi kerralla.
Silikonia pistin varmaan milli kertaa milli kokosen klöntin ja tasottelin sen sormella tasaseks. Menin niin minimimäärällä kuin mahdollista, koska korkea kasahan olis menny asentaessa ton muovikotelon edellä öljypohjan puolelle, joten nyt ehkä sain sen pidettyä hiukan ilmassa ja siten tasasen tiivistepinnan aikaseksi. Öljypohjan pulteilla oli kaksivaiheinen kiristys, joten pistin ekan märälle silikonille ja toisen sitte tunnin päästä, kuten tuubin ohje sanoo.
Lopuks vielä pistin uuden moniurahihnan ja kiristimen, joten noilta osin huolto on sitten kans tehty. Vanhassa hihnassa ei näkyny ainuttakaan murtumaa, joten taisi olla sinänsä "turhaa" remonttia, mutta eipä nää Volkkarin osat oo kyllä hinnoilla pilattu... Samaa mieltä olin siis Saabienki osista, kunnes ostin Volkkarin
Vauhtipyörä- ja laatikkoremontissa oli ihan jees tekemisen meininki, mutta tää homma kyllä tökki ja pahasti. Olis pitänyt olla kasa erikoistyökaluja, niin homma olis sujunu paremmin. Kampuran pultin avaamiseen olis oma työkalut, sitte toi hihnan taiteilu tussimerkein on aina yhtä kamalaa, jakopääki piti sählätä moottorin tukirauta paikoillaan, koska ukkonen vei sähköt ja sen takia ei päässy tunkilla tukemaan konetta öljypohjasta jne. Jakopään kiristimen momentinki tein kiintoavaimella siten, että vieres oli toises pultis momenttiavain josta sitte silmät kii keskittyen otin joka toisen naksauksen momentilla, ja mielessäni kopioittin saman vääntövoiman sitte siihen kiintoavaimeen. Kun ei se momenttiavain mahtunut paikalleen, koska se moottorin tukirauta oli paikallaan. Sitte päälle vielä hyttyslauma, reilu 30 asteen helle ja tukalan painostava ukkosta edeltävä ilma.
No, tää on tätä harrastamista. Kai tosta touhutonnilla olis selvinny, jos sen muualle olis vieny.