Foorumi – Saabclub.fi

Nuo kapselit ei sitten käy kunnolla pyöreereikäisiin 900:n vanteisiin. Pitää vissiin olla niitä vanhempia vanteita. Lähinnä ongelma on, ettei mene tarpeeksi syvään.

Lahti411 kirjoitti:

KN/Lieto kirjoitti:Eikös noi kapselit tullu ensimmäisiin GLE 900:n vuonna 79?

Ei kait toi kolmen vuoden heitto autoni ja kapseleiden vuosimalleissa niin paha rike ole, eihän

Ei ole mielestäni paha rike. Meidänkin isän -77 Combissa oli aikanaan 80-luvulla samanlaiset. Sieltä kai se juontaa itsellenikin, että nuo on niin hienon näköiset.

Tuossa voi olla vinha perä, mitä Mertmi sanoi, että täytyy olla oikeanlaiset vanteet noille pöläreille. Meidänkin Combista silloin noita kapseleita tippui, kun oli sellaiset väärän aikalaiset 80-luvun vanteet.

Mertmi kirjoitti:Nuo kapselit ei sitten käy kunnolla pyöreereikäisiin 900:n vanteisiin. Pitää vissiin olla niitä vanhempia vanteita. Lähinnä ongelma on, ettei mene tarpeeksi syvään.

Ok. Pitääkin testata. Mulla on pari settiä niitä vanhempia vanteita, joita tupliksissa oli 70-luvun puolivälin molemmin puolin. Olin kyllä vähän ajatellut laittaa ne uudemmat, pyöreräreikäiset vanteet talveksi, kun ovat kevyemmät. Voipi sitten olla, että joutuu kuitenkin niitä vanhempia vanteita

Jep, eivät mene pölärit tarpeeksi syvälle noihin uudempiin vanteisiin. Kävin nimittäin juuri kellarissa testaamassa. Kapseli jää ehkä vajaan sentin irvistämään kauttaaltaan. Onkos kellään kokemusta, menevätkö kuitenkin niille tyypillisille 70-luvun vanteille (en kokeillut, kun nämä vanteet ovat kellarissa kaiken romun alla)? Vai pitääkö olla just ne oikeat -79 vanteet?

taitaa ne pyöreäreikäset vanhan jaon vanteet olla ainoot joihin ei nuo pölärit käy, isällä on nimittäin just samat pölärit omassa 99:ssä. Parhaiten tuntus melkeinpä käyvän semmosiin joissa on vinot nelikulmioiset reiät. Menee ihan vanteeseen kiinni niillä vanteilla.

http://www.nettiauto.com/saab/99/3203744

tuommoset vanteet ku tuossa sabassa.

Simbe kirjoitti:tuommoset vanteet ku tuossa sabassa.

Noita neliöreikäisiäkin vanteita on kahta eri leveyttä.

Tää auto taisi tulla mua vastaan lahdessa,mukkulassa,polttimon kohdalla tänään?
Taisi olla auto täynnä iloisia jätkiä.

Jep, kyllähän mä Mukkulassa kävin palaveeraamassa. Oli siellä yks tyttökin kyydissä

Juhannusviikonloppuna tuli taas laittettua autoa hieman. Lomalla olisi tarkoitus ajella vähän pidempää matkaa, joten kävin muutamia kohteita läpi varmuuden vuoksi.
Isompana urakkana oli keulan pallonivelien vaihto. Aika sujuvasti vanhat nivelet kyllä irtosivat, joten ei hommassa mitään ihmeitä tarvinnut tehdä.

Vanhat nivelet olivat selvästi "asettuneet" ja niissä tuntui käänneltäessä monttuja.

Niinkuin täällä foorumillakin on taidettu mainita, on tuossa Motonetin "alkuperäistä vastaavassa" pallonivelsetissä väärän kokoiset pultit. Vasemmalla uusi, liian ohut pultti ja oikealla alkuperäinen. Eli Motonetin setistä voi käyttää vain pallonivelen kartiotapin mutterin. Muut kiinnitystarvikkeet eivät sovi.

Muista autohommista en saanut kuvia tehtyä, kun kännystä loppui akku (känny on mulla aina tallissa mukana kuvaamiseen ja vaikka avun hankkimiseen, jos jotain käy).
Viikonlopun aikana kävin kuitenkin myös koko takaripustuksen läpi. Aiemmin autooni laittamat kuormajouset eivät ole oikein asettuneet paikoilleen, sillä perä on tupannut narahtelemaan ja välillä on takaa kuulunut kolahduksiakin. Irrotin takatukivarret ja jouset, putsasin ne ja laitoin paikoilleen niin, että varmasti ovat oikeassa asennossa. Muutkin perän tukitangot tuli irrotettua, että sain putsattua ja ruostesuojattua kaikki tyypilliset ruostepesät. Onneksi mitään mätäpaikkoja ei löytynyt, joten pelkkä putsaus ja suojaus riittivät. Sitten niputin perän kasaan ja tarkistin, ettei mikään varmasti hangannut mihinkään. Pakoputken takapöntölle laitoin samalla uudet kannatinkumit, kun putki näytti roikkuvan aika lähellä kuskinpuolen jousta. Mitään ihmeitä perästä ei siis löytynyt, mutta ripustuksen purku ja kasaus kuitenkin poistivat em. narinat ja kolinat.
Joskus pimeässä ajellessani huomasin, että latauksen merkkivalo hehkuu ehkä aivan himmeästi. Myös akku on alkanut tuntua laiskalta. Olin hankkinut aikaisemmin autooni kunnostetun laturin, mutta nyt vaikuttaa, että se ei olekaan aivan kunnossa. Kävin läpi kaikki laturin liitokset, mutta en löytänyt omista tekemisistäni mitään, mikä olisi voinut aiheuttaa laturin huonon toiminnan. Sensijaan liitosten irroitus ja puhdistus aiheutti sen, että ennen himmeästi palanut merkkivalo paloi nyt täydellä teholla... Ilmeisesti laturin sisällä on joku huono liitos, mikä nyt rassatessani irtosi kokonaan. No, onneksi tuossa on takuu voimassa, joten pitää kiikuttaa laturi takaisin kauppaan. Kävin vielä tänään kiertelemässä Kotkan romiksilla ja onneksi Kotkan käyttöosasta löytyi alkuperäistyyppinen Boschin laturi. Heitin laturin paikoilleen ja kaikki toimi niin kuin pitikin! Tuon uuden vanhan laturin avulla pääsin ajelemaan takaisin Lahteen ja eiköhän Tupliksella päästä lomareissutkin tekemään

Laturisaaga jatkuu... Käväisin tänään Lahden Motonetissa hakemassa uuden vilkkureleen, kun vanha on naksutellut vähän miten huvittaa. Palumatkalla kotiin laturin valo yht'äkkiä syttyi. Eipä siinä mitään; ei muuta kuin takaisin kauppaan laturin hiiliä ostamaan. Arvelin hiilien nimittäin olevan väsähtäneet, koska autoa startatessa latausvalo sammui vasta, kun kierroksia hieman nosti.
Hiilien vaihto sujui ihan mukavasti; samalla sain rasvattua hiilipään laakerinkin, ettei sille vaan kävisi kuten edellisessä Boschin laturissa... Kunhan saan sen simahtaneen SEV-laturin vaihdettua takuuta vastaan, niin taidan käyttää tämän nykyisen Boschin huollossa. Hihnapyörän pään laakeri nimittäin tuntuu vähän kuivalta ja uudet liukurenkaatkin voisi samalla laitattaa. Niin, hiilet olivat kyllä ihan lopussa, joten ne oli kyllä hyvä vaihtaa.
Latausvalon palamiseen tällä operaatiolla ei kuitenkaan ollut vaikutusta... Tarkistin kaikki liitokset sulakerasian takaa ja startin kupeessa, enkä löytänyt niistä mitään epäilyttävää. Niinpä päättelin vanhan (ehkä jopa auton alkuperäisen) jännitteensäätimen tulleen tiensä päähän. Sehän oli ollut lomalla niin kauan, kun autossani oli SEV-laturi, sillä SEV:issä oli sisään rakennettu säädin. Ei muuta, kun takaisin Motonettiin jännitteensäädintä ostamaan Muttamutta, säätimen vaihtokaan ei auttanut aisiaan. Sen sijaan laturin valo ei palanut enää ollenkaan, missään tilanteessa. Huoh... Istahdin hetkeksi autoon mietintätauolle. Hetken hengähdettyäni päätin vielä tarkistaa, josko uuden säätimen sähköliitokset olisivat vaikka eri järjestyksessä, kuin alkuperäisessä. En pitänyt tätä kovinkaan todennäköisenä, mutta päätin tarkistaa kuitenkin asian. Irrotin säätimen ja tyrkkäsin vielä kerran sille tulevan pistokkeen paikoilleen. Nyt tärppäsi! Säätimen liittimistä yksi oli hieman taipunut ja jäi pistokkeen ulkopuolelle -ei siis ihme, että laturin valo ei palanut enää ollenkaan! Taivutin liittimen varovasti oikeaan asentoonsa ja tökkäsin pistokkeen paikoilleen. Ja vot, laturin valo paloi stratatessa, sammuen heti moottorin käynnistyttyä. Kävin vielä koeajolla ja nyt vaikuttaisi taas kaikki olevan kunnossa Mitähän seuraavaksi...
Seuraavien viikkojen aikana auto joutuukin sitten kunnon koetukselle, kun aion lomalla ajella sillä ensin ristiin rastiin Balttiassa. Ja lapin reissukin on suunnitelmissa. Saas nähdä kuin käy!

Omassa 99:ssä oli joskus laturin hihna hitusen löysällä ja laturi ei ladannut tyhjäkäynnillä. Erikoiseksi tuon tapauksen teki se, että monesti luistava hihna ulisee. Tämäpä ei ulissutkaan! Heikko lataus näkyi lisävarusteena keskikonsolissa olevassa volttimittarista matalana jännitteenä ja ajovalojen himmeytenä tyhjäkäynnillä.

Mertmi kirjoitti:Omassa 99:ssä oli joskus laturin hihna hitusen löysällä ja laturi ei ladannut tyhjäkäynnillä. Erikoiseksi tuon tapauksen teki se, että monesti luistava hihna ulisee. Tämäpä ei ulissutkaan! Heikko lataus näkyi lisävarusteena keskikonsolissa olevassa volttimittarista matalana jännitteenä ja ajovalojen himmeytenä tyhjäkäynnillä.

Kun olen noita latureita nyt vaihdellut, niin olen katsonut, että hihna on varmasti tiukalla (ei toki liian tiukalla). Silloin kun tuo vasta ostamani uusi SEV-laturi alkoi oireilla, tarkistin ensin hihnan tiukkuuden. Nyt tämä romislöytö-Bosch tuntuu pelaavan uuden lataussäätimen kera oikein kivasti; akussa oleva lataustilan merkkivalokin näyttää taas kirkasta vihreää, kun se aiemmin ei enää palanut ollenkaan.

Heinäkuun ekalla viikolla tuplis joutui oikein kunnon testiin, kun ajelin sillä ristiin rastiin Balttiassa. Yhteensä matkaa tuli taitettua reilut 2000km. Alkumatkasta Pärnussa säädin vielä kaverin pihassa katkojan kärjen, kun auto hieman nytkytteli Balttian tyypillisessä 90 km/h:n maantienopeudessa. Säätö onnistuikin hyvin ja moottori käy nyt ehkä tasaisemmin kuin koskaan. Samalla säädin myös kaasareiden kohokammioiden tuuletusventtiilit, sillä auto käynnistyin kuumana vähän huonommin, kuin yleensä. Tarkkoja kulutuslukemia en laskeskellut, mutta noilla Balttian hieman matalammilla maantienopeuksilla kulutus tuntui hyvinkin kohtuulliselta. Veikkaisin olleen 8-9 litran luokkaa.
Auto herätti matkalla kivasti huomiota ja niinpä peukkua, vilkuttelua ja iloisia kasvoja näkyi viereisissä autoissa pitkin matkaa. Konepeltiäkin piti muutamille innokkaimmille avata ja haluttiinpa autoa koeistuakin
Etenkin Latvian huonot tiet toimivat todellisena testiratana alustalle. Onneksi olin juuri tarkistanut alustan kunnon, sillä etenkin eräs n. 50 km:n soratierupeama (jossa "sora" tosin oli tuollaista nyrkin kokoista kiveä...) laittoi auton koville. Sormet ristissä ajellen toivoin, että renkaat eivät puhkea, sillä vararenkaan lisäksi minulla ei ollut esim. paikkapulloa mukana. Alusta onneksi kesti rääkin hyvin, eikä mitää kolinoita ilmaantunut.

Yksi lievähkö ongelmakin matkalla ilmaantui. Kaasu nimittäin tuppaa jäämään vähän auki. Nopea kaasupolkimen painallus kyllä riittää sulkemaan läpät, mutta etenkin Kaunasin iltapäiväruuhkassa vika alkoi käydä hermoille... Pitää ottaa kaasarit irti ja tarkistaa kaasarit yhdistävän akselin kunto. Uskoisin että sille riittää kevyt hionta ja kunnollinen rasvaus. Kaasareiden palautusjouset voisi varmaan myöskin uusia, jos vaikka ovat vähän kuoleentuneet, eivätkä siksi jaksa ihan täysin sulkea läppiä. Kaasuvaijerinkin voisin samalla uusia. Onkos tietoa, sopiiko tuplakaasarimalliin sama vaijeri, kuin yhdellä kaasarilla varustettuun? Myös kaasuvaijerin kuoren voisin ostaa (ellei tule vaijerin kanssa), sillä nykyiseenhän jouduin itse säveltämään kiinnityksen, kun onnistuin kaasarirempan yhteydessä alkuperäisen rikkomaan.

Tätä sarjaa on ollut todella mukava lukea. Hienoa, että olet ottanut hoiviisi tuollaisen nykyisin jo hyvinkin harvinaisen 99 -mallin. Ei ihme, jos auto herättää positiivisuutta kanssa-autoilijoissa. Sitähän tämä vanhojen autojen kanssa pelaaminen tuottaa myös itselle; mukavia fiiliksiä, eikä tuntien uhraaminen tunnu turhalta.
Mukavaa kesää edelleen. Tästä(kin) pitäisi oikeastaan vääntää juttu Saabistiin. Miten olisi Hämeenlinnassa syyskokouksen yhteydessä?

Kyllähän tästä käyttisprojektista voi juttua Saabistiin tehdä. Mitenhän tuo käytännössä toteutetaan? Jonkun tekstin voin kirjoitella, tai jos jollakulla toisella on intoa, niin kyllä tänne kirjoitettuja tekstejä voi puolestani käyttää jutun pohjana. Painolaatuisia kuvia minulla ei projektista ole, sillä olen käyttänyt projektikuvauksessa kännykkääni. Joitan esittelykuvia voisin toki autosta ottaa, vaikka ei minulla taida kyllä olla kovin hyvää "kamerasilmää".

Lahti411 kirjoitti:Kyllähän tästä käyttisprojektista voi juttua Saabistiin tehdä. Mitenhän tuo käytännössä toteutetaan? Jonkun tekstin voin kirjoitella, tai jos jollakulla toisella on intoa, niin kyllä tänne kirjoitettuja tekstejä voi puolestani käyttää jutun pohjana. Painolaatuisia kuvia minulla ei projektista ole, sillä olen käyttänyt projektikuvauksessa kännykkääni. Joitan esittelykuvia voisin toki autosta ottaa, vaikka ei minulla taida kyllä olla kovin hyvää "kamerasilmää".

Jutellaan vaikka Hämeenlinnassa, otan kuvat ja väsään tekstin, kun kerran toimittajan hommia toistaiseksi olen vielä tehnyt Saabistiin. Riittää, kun olet itse autosi kanssa paikalla.