Saab 99 1972, lähti uuteen kotiin.
Lähetetty: La Marras 13, 2010 20:52
Aluksi täytyy todeta, että mun ei enää pitäny näitä joutavia rojekteja tänne muiden hienojen kertomuksien sekaan tunkea, mutta pistetään tämä nyt vaikka pienen humaltumistilan piikkiin.
Tarinan auto eksyi minulle huhtikuussa 2010, kun eräästä myynti-ilmoituksesta vallan innostuin. Auto oli rullaava vuoden 1972 Saab 99, 1,85 Triumph moottorilla päivänvalon tehtaanovista nähneenä. Auto on ollut liikenteestä poistettuna vuodesta 2001, viimeinen määräaikaiskatsastus vuonna 1998, tällöin mittarilukemana 67 tkm ja risat (nykyisillään karvan vajaa 68 tkm). Toki autossa on sadantonnin mittaristo, ja täyttä varmuutta auton kilometreistä ei ole, mutta korin todella hyvä kunto, omistushistoria, sekä alla olevat (slicksit) renkaat, jotka on vm 1971 antavat pientä tuntua siitä, että se voisi jopa olla ensimmäisellä kierroksella. Se historiasta.
Minulla oli jo oma hyvä näkemys autosta, kun sitä lähdin hakemaan, hakumatkaa kertyi suuntaansa yli 500 kilometriä. Tallin pihalla autoa tutkiessa, se osoittautui koriltaan oikein hyväksi. Noh, toki vetoakselitunneleihin piti molemmille puolille tehdä paikat, sekä takalokasuojankaarin. Myös ovet vaativat vielä pientä korjausta. Mutta verrattuna esim. aikaisempiin 99:hin mitä mulla on ollut, on tämä ollut todella piece of cake korin osalta.
Sitten minä pistän näppini peliin. Eli Saab ilman turboa, on kuin....noh antaa olla. Eli ahdettu tekniikka oli tähän tarkoitus upottaa, lähtökohta kun on kohtalainen, melko kevyt hylsy kun on kysessä. Tavoitteeksi, korin hyvän kunnon, ja auton mahdollisimman alkuperäisenä säilyttämisen takia, asetin sen, että mahdollisimman pienillä korimuutoksilla turbotekniikka tulisi autoon saada mahdutettua. Ja minun tapauksessa toki kyse on t16 tekniikasta, tässä kohden myös suorasytytyksellä varustettuna.
Voin rehellisesti sanoa, että tämän tekniikan upotuksen kanssa lähes jokaista ns. onnistumista kohtasi toinen lisäpulma. Moottoria on käytetty konehuoneessa varmaan pitkälti kolmattakymmentä kertaa sovitettaessa, eri variaatioin apulaitteiden ym. sovituksen suhteen. Aina kun tuntui, että tämä sopii tähä näin, seuraavaa palikkaa laittaessa ei käynytkään. Mutta nyt tilanne on se, että kone on paikallaan, ja ainoat muutokset on pienet upotukset rintapellissä.
Muutamia kuvia projektin varrelta tähän päivään.
Tutkinnan alla pihalla
Vetaritunnelin korjaus käynnissä.
Uudet iskunvaimentimet ja jouset paikoillaan. Perin kelju homma vaihtaa vanhassa 99:ssä etujouset, ainakin omalla kohdalla piti ottaa ylätukivarret pois tieltä. Sama homma edessä ja takana, siis uudet iskarit ja jouset. Mätää ei ole missään, pitää maalata pyöräkotelot, kun saa ajokin katsastettua.
Koneen sovittelua
Siinäpä muutama kuva touhuamisesta. Konehuoneen osalta tilanne on tällä hetkellä tämä:
Kerronta jatkuu, kunhan saan autoa etiäppäin ja jotain kerrottavaa tulee lisää.
Tomppa
Tarinan auto eksyi minulle huhtikuussa 2010, kun eräästä myynti-ilmoituksesta vallan innostuin. Auto oli rullaava vuoden 1972 Saab 99, 1,85 Triumph moottorilla päivänvalon tehtaanovista nähneenä. Auto on ollut liikenteestä poistettuna vuodesta 2001, viimeinen määräaikaiskatsastus vuonna 1998, tällöin mittarilukemana 67 tkm ja risat (nykyisillään karvan vajaa 68 tkm). Toki autossa on sadantonnin mittaristo, ja täyttä varmuutta auton kilometreistä ei ole, mutta korin todella hyvä kunto, omistushistoria, sekä alla olevat (slicksit) renkaat, jotka on vm 1971 antavat pientä tuntua siitä, että se voisi jopa olla ensimmäisellä kierroksella. Se historiasta.
Minulla oli jo oma hyvä näkemys autosta, kun sitä lähdin hakemaan, hakumatkaa kertyi suuntaansa yli 500 kilometriä. Tallin pihalla autoa tutkiessa, se osoittautui koriltaan oikein hyväksi. Noh, toki vetoakselitunneleihin piti molemmille puolille tehdä paikat, sekä takalokasuojankaarin. Myös ovet vaativat vielä pientä korjausta. Mutta verrattuna esim. aikaisempiin 99:hin mitä mulla on ollut, on tämä ollut todella piece of cake korin osalta.
Sitten minä pistän näppini peliin. Eli Saab ilman turboa, on kuin....noh antaa olla. Eli ahdettu tekniikka oli tähän tarkoitus upottaa, lähtökohta kun on kohtalainen, melko kevyt hylsy kun on kysessä. Tavoitteeksi, korin hyvän kunnon, ja auton mahdollisimman alkuperäisenä säilyttämisen takia, asetin sen, että mahdollisimman pienillä korimuutoksilla turbotekniikka tulisi autoon saada mahdutettua. Ja minun tapauksessa toki kyse on t16 tekniikasta, tässä kohden myös suorasytytyksellä varustettuna.
Voin rehellisesti sanoa, että tämän tekniikan upotuksen kanssa lähes jokaista ns. onnistumista kohtasi toinen lisäpulma. Moottoria on käytetty konehuoneessa varmaan pitkälti kolmattakymmentä kertaa sovitettaessa, eri variaatioin apulaitteiden ym. sovituksen suhteen. Aina kun tuntui, että tämä sopii tähä näin, seuraavaa palikkaa laittaessa ei käynytkään. Mutta nyt tilanne on se, että kone on paikallaan, ja ainoat muutokset on pienet upotukset rintapellissä.
Muutamia kuvia projektin varrelta tähän päivään.
Tutkinnan alla pihalla
Vetaritunnelin korjaus käynnissä.
Uudet iskunvaimentimet ja jouset paikoillaan. Perin kelju homma vaihtaa vanhassa 99:ssä etujouset, ainakin omalla kohdalla piti ottaa ylätukivarret pois tieltä. Sama homma edessä ja takana, siis uudet iskarit ja jouset. Mätää ei ole missään, pitää maalata pyöräkotelot, kun saa ajokin katsastettua.
Koneen sovittelua
Siinäpä muutama kuva touhuamisesta. Konehuoneen osalta tilanne on tällä hetkellä tämä:
Kerronta jatkuu, kunhan saan autoa etiäppäin ja jotain kerrottavaa tulee lisää.
Tomppa
