"Loppuunajettu" 9-3 SC TiDS käyttöautona

[AZP]

Tuli käytyä tänään tankkaamassa ekaa kertaa reiluun kahteen kuukauteen. Eka kerta täysi tankillinen siten että on tuo eSID2-palikka, ja tietyt asiat SID:n ruudulla herätti huomiota.

Autossahan on mittaristossa trippi, SIDissä trippi ja sitten eSID2:ssakin on oma trippi. SIDissä on keskikulutusmittari ja eSID2:ssa oma keskikulutusmittari (löytyy myös hetkellinen kulutus). Ja lisäksi tankkauksen yhteydessä mielenkiintoinen on eSID2:n ominaisuus, joka kertoo senttilitran tarkkuudella (tirsk) paljonko edellisen nollauksen jälkeen on kulunut polttoainetta. Nollasin SID:n, tripin ja eSID2:n kun tankkasin edellisen kerran, laitoin tänään tankkauksen yhteydessä lukemat ylös ja nollasin jälleen vehkeet. Seuraavassa vähän tuloksia ja niiden analysointia.

Välimatka edellisestä tankkauksesta:
Mittarin trippi: 440,4 km
SID:n trippi: 440,4 km
eSID2:n trippi: 455,32 km

Jos vain nollattu samanaikaisesti, niin SID ja mittarin trippi näyttävät aina samaa, kuten loogisesti odottaa saattaa, ja lukema täsmää matkamittarin kanssa. Sen sijaan mittauksista tiedän, että kun nopeusmittarivirhe on OP-Comilla ohjelmoitu nollille, niin todellinen ajettu matka on n. 3 % enemmän kuin matkamittarin näyttämä lukema. 440,4 km x 1,03 = 453,6 km. Oho! Aika lähelle eSID2:n lukemia. Sitä en sitten tiedä, miksi eSID2 näyttää eri lukemaa kuin auton omat mittarit. Toisaalta OP-Comilla kun kaivelee auton järjestelmistä tietoja, löytyy sieltä matkamittarilukema, joka ei täsmää mittariston lukeman kanssa. Ehkäpä auton järjestelmä kerää dataa jostain muualta, ja eSID2 hakee datan samasta paikasta kuin mistä tuo OP-Comin näyttämä mittarilukema tulee. Pitää joku päivä käydä OP-Comilla lukemassa se salainen mittarilukema ja katsoa täsmääkö sen virhe mittariston lukemaan tuon eSID2:n ja tripin välisen erotuksen kanssa.

Kulutettu polttoaine edellisestä tankkauksesta:
eSID2: 49,51 litraa
tankattu määrä: 56,28 litraa

Melko iso ero. En keksi tälle mitään muuta selitystä kuin sen, että eSID2 seuraa vain moottorin kulutusta, eli Eberin kulutus jää kokonaan huomioimatta. Siis huomioimatta jää sekä ajonaikainen että parkkilämmitykseen käytetty dieseli, koska en kyllä yli kuutta litraa ole poltellut parkkilämmittelyihin. Tämän teorian voi testata kesällä, kun Eberi ei käy (tai talvella pitämällä Eberin sulakkeen irti kokonaisen tankkausvälin, mutta sitä en aio tehdä).

Keskikulutus edellisen tankkauksen jälkeen:
SID: 12,2 litraa/100 km
eSID2: 10,9 litraa/100 km
tankkauksesta ja matkamittarista mittarivirhe eliminoimalla laskettu: 12,4 litraa/100 km

Taas melko suuri ero, ja eSID2 melko paljon pielessä suhteessa todelliseen. Matikka kuitenkin täsmää, eli eSID2:n raportoima litramäärä 49,51 jaettuna saman laitteen ilmoittamalla kilometrimäärällä 455,32 antaa tulokseksi juurikin tuon 10,9 litraa/100 km. Elikkäs tässä kohtaavat teoriani auton järjestelmän salaisista (oikeista) kilometreistä sekä vain moottorin kuluttamasta polttoaineesta. Jos teoriani on oikea, on se sinänsä kiva että toisesta mittarista näkee paljonko menee ajelemiseen ja erotuksesta näkee sitten paljonko sitä eberiä on tullut polteltua. Tällä tankilla sitä tuli polteltua paljon, koska ajot ovat koostuneet melko lyhyistä pätkistä. Keskinopeus tällä tankillisella oli 22 km/h, eli ihan oikeasti fillarilla olisi ehtinyt ihan yhtä hyvin

Sen verran täytyy vielä todeta, että kyseinen tankkausväli oli ennätys monella tapaa: tankillinen kesti lyhyimmän matkan (454 km) ja pisimmän ajan (64 päivää), keskinopeus oli alhaisin ja keskikulutus korkein mitä tällä autolla on koskaan ollut. Ja olipahan myös kalleinta dieseliä mitä on koskaan tullut tankattua: 1,479 oli päivän hinta Neste Mylle, ja minä vielä jonotin sitä saadakseni

Tulipahan tehtyä taas tikusta asiaa, mutta jollain se on kai letku pidettävä elossa. Konkreettisemmista asioista sen verran, että jouset ja iskarit odottaa edelleen allelaittoa tallissa, kun ei isännän kunto ole ollut riittävä töihin käymiseksi. Enne kesärenkgaskautta olisi tavoite saada pumput ja vieterin vaihdettua, mutta mistään ei voi pitää kovin tiukasti nyt kiinni, kun asia ei ole omissa käsissä.

Mittariston näytössä tänään tankatessa 323044 km.

[AZP]

Akku porsii, jälleen. Olen tottunut siihen, että 5-7 vuoden ikäinen akku joko
1) on menettänyt kapasiteetistaan niin paljon, että muutaman päivän seisonta tai 10 min radion kuunteleminen auton ollessa parkissa aiheuttaa heikon startin
2) tekee jonkun hokkuspokkustempun johtuen oikosulussa olevasta kennosta

Mutta nyt skenaario 1 näyttää toteutuvan Boschin S5 -akulla jo kahden ja puolen vuoden iässä. Auto on talven aikana ollut niin vähäisellä käytöllä, että usean päivän seisontajaksoja on tullut paljon. Kun vielä ajo on ollut melko lyhyttä pätkää, en ole ollut aivan yllättynyt siitä, että pari kertaa on startin nopeudesta huomannut, että nyt ei ole virtaa paljoa plakkarissa. ESID2:sta näkee vielä starttijännitteen, joka on alhaisimmillaan näyttänyt jotain seitsemää volttia. Tämän vuoksi olen talven aikana ladannut akkua useampaan otteeseen. Välillä olen ihmetellyt, että täyteen ladattunakaan akun lepojännite ei asetu normaalille 12,6-12,8 voltin paikkeille, vaan putoaa 12,4 voltin paikkeille.

Maanantaina startti oli taas veltto, ja aloin epäillä, että nyt ei kyse enää ole vain liian vähäisestä käytöstä tai lyhyistä ajomatkoista, vaan riittämättömästä akun varauskapasiteetista. Otin akun autosta irti pöydälle ja laitoin laturiin. Sellaiseen ihan perinteiseen 8A laturiin, kun ei mulla ole mitään älyvehjettä siihen tarkoitukseen. Seuraavana päivänä akku oli niin täynnä kuin sen laturilla saa, eli latausjännite oli noussut 15 volttiin. Tämän jälkeen akkuun kiinni H4-polttimo, jossa kytketty 60W pitkien valojen lanka, eli kulutus n. 5A. Neljä tuntia myöhemmin jännite oli 11,8 volttia, ja 9 tunnin jälkeen kun kävin seuraavaksi katsomassa, oli lamppu lähes sammunut ja jännite jossain kahden voltin paikkeilla. Pääsi siis lipsahtamaan vähän yli tuo testaus.

Toistin testin vielä tänään ladattuani akkua täyteen taas sellaiset 16 tuntia. Viiden tunnin käytön jälkeen jännite 11,6 volttia ja seitsemän tunnin jälkeen lamppu himmeänä ja voltit alle kahden. Valmista tavaraa siis, 85Ah akun varauskapasiteetista jäljellä ehkä kolmannes. Nuo syväpurut nyt eivät varmaan hyvää tehneet akulle, joten toivottavasti tuo vielä latauksen jälkeen huomenna starttaa, jotta pääsen hakemaan uuden akun, joka ei taatusti ole tällä kertaa merkiltään Bosch. Onhan tuossa 200 m päässä tosin akku- ja rengasliikekin, joten kottikärryjen kera voi sieltä käydä hakemassa patterin, jos ei Saabilla pääse tulille.

Tämä akku siis ostettu juhannusaaton aattona 2015, joten kestoikää ei voi kehua. Toki dieselissä akku on bensakoneista autoa kovemmalla käytöllä, ja Eberin käyttö rasittaa akkua lisää. Toisaalta itselläni ei todellisia kylmäkäynnistyksiä tule ollenkaan kun auto majailee kotona tallissa ja muuten käytetään sitä Eberiä, eikä Turun talvessa nyt kovia pakkasia nähdä muutenkaan kuin ehkä kerran viidessä talvessa. Latausjännitteen ongelmathan tässä autossa on korjattu jo ennen nykyisen akun hankintaa, ja latausjännite on säännöllisessä tarkkailussa ja pysynyt koko ajan 14 voltissa.

Väittäisin lisäksi että tuo akku on alkanut huonontua heti käyttöönoton jälkeen. Ensimmäisenä talvena virta riitti jatkuvasti ahkerasta eberöinnistä ja pätkäajeluista huolimatta, toisena talvena jouduin samanlaisella käytöllä näyttämään autolle apuakkua ja laturia lopputalvesta, kun virta ei riittänyt starttaamiseen puolen tunnin eberöinnin jälkeen auton seistyä pakkasyön ulkona. Ja nyt kolmantena talvena siis virran riittävyys on jo toistuva ongelma.

Ei tuo sinänsä yllätä, että alan tottua jo siihen, että jos vehkeessä lukee Bosch, se on huono. Edellisvuonna Boschin pesukone porsi ennen aikojaan (joku 8 vuotta vanha ja ollut aika kevyellä käytöllä), Boschin robottiruohonleikkuri on käynyt viiden kesän aikana takkukorjauksessa luokkaa viisi kertaa ja muutama muukin Robertin vehje on täydentänyt tämän laatuvaikutelman. German engineering.

Huomenna pitäisi muuten päästä liikkeelle sen vuoksi, että Länsiautossa ja Motonetissä odottaa jousienvaihtotarvikkeet. Ne kun saa haettua, niin viikonloppuna voisi koittaa löytää sopivan hetken aloitella tuota alustajumppaa, jota tässä on suunniteltukin jo parin kuukauden ajan. Samalla tulee haettua uusi jarruvalokatkaisija, jolla on tarkoitus kokeilla, josko saisi tuon ajoittaisen ESP-vikavaloblingblongin talttumaan.

[AZP]

Tuli laskeskeltua euroja tässä reilun kolmen vuoden ajalta. Tämähän on se ikuisuuskysymys, että paljonko autoilu maksaa ja mistä kaikesta tämä kustannus koostuu, kannattaako työsuhdeauto, kannattaako liisuri, kannattaako omistaa, osaatko huomioida kaikki kulut jne.

Auto on nyt ollut perheessä kolme vuotta ja puolitoista kuukautta, eli voi jo puhua kohtalaisen normaalista auton pitoajasta. Olen kirjannut tämän ketjun tähteen upottamani eurot melko tarkasti, lisäksi kirjaan aina tankkaukset ylös. Kirjanpito näyttää, että autoon on uponnut sinä aikana hankintahinta mukaan luettuna seuraavat summat:

Auton hankintahinta sis rekisteröintimaksu: 6811 €
Fiksailut hankinnan jälkeen (keulan maalaus, tuulilasi, verhoilut jne): 1737 €
Vikojen korjaukset (ahdin ym. porsineet jutut): 1889 €
Huollot, jarru- ja alustaremontti jne. kuluvat osat: 785 €
Rangaskulut, eli molemmat sarjat uusittu: 815 €
Muut käyttökulut (sulat, polttimot jne): 97 €
Vakuutuskulut (maksettu 31.10.2018 asti): 1529 €
Käyttöverot (maksettu 13.12.2018 asti): 2727 €
Polttoaineet: 3072 €
Muut parantelut ja varustelu (vanteet, softaus, eSID2 jne): 1009 €

Yhteensä 20471 euroa, mistä puuttuu vain katsastusmaksut, pissapojat ja pesu- ja vahauskustannukset. Katsastuksiin on mennyt melko tarkkaan satanen, pesuihin ja pissapoikiin arvioisin noin satasen vuosi. Jos auton nyt myisi, saisi trafilta hyvitystä veroista n. 620 euroa ja vakuutuksesta n. 270 euroa, eli 890 euroa palautuksia. Näistä kun ynnäilee, niin hyvinkin tarkkaan 20 000 € on tähän päivään mennessä kertyneet kulut.

Mitä on jäljellä? Auto, josta voisi hyvänä päivänä saada luokkaa 5000 euroa. Toki tämän kunto on kilsoihin ja ikään nähden sen verran hyvä, että autosta _pitäisi_ saada 6-7 t€, mutta ei sellaisella hintapyynnöllä saa nettiautosta muuta kuin vittuilua.

Kolmen vuoden pito- ja käyttökulut siis yhteensä 15000 euroa, elikkäs jyvitettynä pitoajalle melko tarkkaan 5000 euroa vuodessa. Tämä siis vielä sillä metodilla, että kaikki huolto- ja korjaustoimenpiteet tuulilasin vaihtoa ja verhoilua lukuunottamatta on tehty itse. Kaikki hommat teetettynä tuohon voisi varmaan lisätä 2000-3000 euroa eli vajaan tonnin vuosi. Rahoitusta en ole autokauppoihin koskaan käyttänyt; jos sidottulle omalle pääomalle haluaa laskea kustannuksia, niin siitä voi sitten lisätä joitain satasia vuodessa.

Iso osa varustelusta, fiksailuista ja korjauksista on sellaisia, että niitä ei olisi välttämättä tarvinnut tehdä. Kuskin penkissä voisi istua vaikka se repsottaa ja lämmitys ei toimi, auto kulkisi ihan yhtä hyvin vaikka en olisi oston jälkeen maalauttanut puskurinaarmuja ja keulan kiveniskemiä kuntoon, uudet iskarit ja jouset eivät olleet pakollisten hankintojen listalla. Vanteiden uusiminen oli täysin turhamaisuuden tuotosta, eikä sitä softauksen lisätehoaka tai eSID2-palikkaakaan kukaan oikeasti välttämättä tarvitse. Parisen tonnia vähemmän olisi mennyt, kun autoa olisi pitänyt kuin peruskäyttistä eli jättänyt nuo yllämainitut jutut tekemättä.

Näitä laskettuani (ja myönnetään, hieman ehkä kokonaissumman suuruudesta hämmästyttyäni ) aloin kertaamaan tarkemmin työsuhdeauton verotuspolitiikkaa. Olen aina sanonut, että minun ei kannata ottaa työsuhdeautoa, kun ajan vain sen 8-10 tkm vuodessa ja tyydyn vähän vanhempaan ajopeliin. En ollut koskaan tarkemmin kuitenkaan laskeskellut, miten paljon asiassa auttaa se, että verotuskäytäntöhän huomioi auton iän ja vähäiset ajokilometrit (ajopäiväkirjaa pitämällä) verotusarvoa alentavana tekijänä.

Meillä on firmassa politiikkana, että kokonaispalkka on vakio, ja se koostuu rahasta ja eduista. Auton verotusarvo vähennetään sitten rahapalkasta kun palkkaa maksetaan. Näin maksettava tuloverojen määrä pysyy vakiona, käytännössä tilille tulee verotusarvon verran vähemmän rahaa. Suoraviivainen ja selkeä tapa, ja työntekijä voittaa, jos auton todelliset kustannukset ovat korkeammat kuin verotusarvo, huomioiden toki mahdolliset km-korvausten vähenemiset.

Alkoi siis kiinnostaa, että minkälaisen auton voisin ottaa työsuhdeautoksi vapaalla autoedulla 5000 euron vuosikustannuksella.

Mitäköhän tästä loppuunajetusta pitäisi työsuhdeautona maksaa? Verotusarvon laskemiseen tarvittaisiin käytetystäkin autosta ostohetken suositushinta, tarkkaa tietoa minulla ei syksyn 2007 hinnastosta MY2008 Saabeille ole, mutta alkuvuonna 2007 tämän auton ohjehinta oli n. 43 t€. Tämä oli ennen faceliftiä, mutta tuskin hintoihin kovin suurta muutosta tuli vuosimallin vaihtuessa, enemmän eroa syntyi sitten 1.1.2008 kun siirryttiin päästöpohjaiseen autoveroon, ja tämänkin auton hinnasta suli varmaan 5000 euroa pois. Verottaja haluaa tietää myös lisävarusteiden arvon, ja tässä autossa sitä kerryttää vetokoukku ja talvirenkaat, ei muuta. Laitetaan laskuriin siis auton tiedoiksi 43 t€ + lisävarusteet 1 t€. Yksityisajoen ajomääräksi kun laittaa 9000 euroa, niin tämän vuoden verotusarvoksi tulisi 5910 euroa vuodessa. Toki skenaario, jossa hankkisin 10-vuotiaan 323 tkm ajetun Saabin työsuhdeautoksi ei ole ihan todennäköinen, tämä nyt enemmänkin vain vertailun vuoksi.

Mutta minkälaisen uuden auton tuollaisella 5000 euron vuosikustannuksella saisi? 9 tkm vuosiajoilla 24 t€:n auto tonnin lisävarusteilla kerryttäisi verotusarvoa 5010 euroa vuodessa. 31 t€ auto tonnin lisävarusteilla tuottaa verotusarvoa 6090 € vuodessa. Johonkin tuohon väliin kun tähtäisi, niin oltaisiin oma huoltotyö huomioiden samoissa kulurakenteissa kuin millä kolme edellistä vuotta on huristeltu.

Km-korvauksia kolmen vuoden aikana on kertynyt n. 2300 euroa eli noin 750 euroa/v ja se on sitten menetettyä tuloa jos siirtyisi työsuhdeautoon. Palkasta vähennettävä summa ja km-korvausten väheneminen olisiki sitten ainoita reaalisa huonoja puolia työsuhdeautoilussa, toki auton vaihtaminen mielihalujen mukaan ei onnistu firman piikkiin kovin usein, mutta itselläni ei ole taipumuksia käydä aktiivista autokauppaa muutenkaan.

Hyviä puolia työsuhdeautosta tulisi vastineeksi liuta. Niin paljon kuin tykkäänkin harrastaa autoja, niin käyttöauton fiksailemiseen ja huoltoon menevä aika on jostain muusta pois; esimerkiksi harrasteautojen ropaamisesta. Kun nyt perheeseen tuli toinen lisäys alkukuusta, niin alkaa olla ihan perheenkin vuoksi sellainen tilanne, että aikaa täytyy koittaa irrottaa sieltä mistä pystyy.

Työsuhdeauto ei sido omaa pääomaa, edes sitä noin 9 tonnia, jonka fiksailuineen ja varusteluineen tuohon autoon ekan vuoden aikana upotin. Lisäksi työsuhdeauto on firman riskillä, eli totaaliporsimukset ei osu omaan kukkaroon ja vahinkotilainteissakin omavastuun maksaa firma enkä minä. Nuo kolmen vuoden km-korvaukset on kertyneet 127 kappaleesta matkalaskuja, joiden väkertäminen ei ole lempipuuhaani ja niiden poistuminen duunilistalta vapauttaisi taas aikaa tehdä jotain tuottavampaa töissä (= lähteä aikaisemmin kotiin )

Huomioiden nuo hyvät ja huonot puolet, km-korvauksien menetykset, sidotut pääomat ja muut vaivat, voisin seuraavaa autoa katsoessa kallistua kyllä työsuhdeauton puoleen, kunhan pitäydytään alle 6 t€/v verotusarvossa. Harmillisesti verottaja ei palkitse kovinkaan auliisti käytetyn ottamisesta, eli vaikkapa viisivuotias käytettynä 20 t€ maksava auto (uutena luokkaa 40 t€ + tonnin varusteet) tuottaa verotusarvoa omilla kilsamäärilläni 6900 euroa, eli lähes kaksi tonnia enemmän kuin uusi 25 t€ maksava auto. Firmalle kyseinen auto voisi olla ihan yhtä kallis ylläpidettävä ja itselleni paljon mieluisampi, mutta ei mene enää budjettiin. Saabin tasoista autoa ei tietenkään lähellekään saa uutena tuollaisella hinnalla, mutta kyllä mulle kelpaa vähempikin, kun kerran on kelvannut vanha ja loppunajettu Saabikin.

Kun selailee hetken autotalli.comin valikoimaa, pitää mielessä että vaimo vaatii automaattivaihteet ja neljän ihmisen ja yhden koiran perhe vaatii jonkinlaiset tilat, niin tuosta uusien autojen 25 t€:n hintaluokasta ei tietenkään löydy kuin yksi itselle sopiva ja mieluinen auto.

Nojoo, onhan siellä perusfarkkua ja -katumaasturia (Astra, Leon, Crossland, Focus, Golf, Ecosport) tarjolla pikkukoneilla ja perusvarusteilla, jotka nekin on yleensä jo melko yhteneväiset tämän nykyisen kulkineen kanssa. Eli oma vaatimuslista on suunnilleen automaatti-ilmastointi, kaikki muu löytyy nykyisin vähän joka vehkeestä vakiona. Katumaasturikoriin vain oma sielu vaatisi nelivedon, vaikkei sille omassa käytössä niin pakottavaa tarvetta olekaan. Tilan puolesta mikään noista ei vain pärjää Berlingolle mitenkään, eikä noi perusautot fiiliksen puolestakaan oikein vetoa. Luokkaa isommista löytyy sitten jo kiinnostavampia pelejä, mutta ne vaatii sitten yli 30 t€:n ostohinnan.

Nyt ei ole kuitenkaan vielä oikea hetki, nämä laskemat pidetään kuitenkin mielessä kun seuraavaa autohankintaa ollaan pohtimassa. Toistaiseksi tyydyn ajamaan noita Saappiin upotettuja euroja halvemmiksi, eli toiveissa olisi että tuo 5000€/v keskikulu ei toteutuisi enää esimerkiksi tänä ja ensi vuonna. Tästä ei tietenkään ole tämän ikäisen ja näillä kilsoilla olevan auton kanssa mitään takeita, joten pidetään kulut edelleen tiukasti seurannassa.

[kaseva]

Mielenkiintoista pohdintaa. Mielenkiintoinen ketju muutenkin. Meidän taloudessa on asiaa myös pyöritelty, että siinä kohtaa kun ysifemma alkaa olla vaihtokunnossa (?) niin yksi vaihtoehto olisi yksityisliisari tai joku näistä nykymallin myyntimuodoista l. sopuhinnalla (kuukausierällä) uusi maantieajoon soveltua auto huoltoineen jne. alle, ja parin-kolmen vuoden jälkeen taas uutta alle. Mutta kun. Kilometrirajat! Meillä tulee ajoa se 50–60 tkm vuodessa, molempiin autoihin. Liisaa siinä sitten, tai "osta" tyrkkysopparilla muutamalla satkulla uusi kärry työmatkojen huristeluun.

[Cona]

Äkkiseltään 5k€ tuntuu paljolta vuodessa. Toki itselläkin on sellainen vuosi varmasti mahtunut mukaan, kun vaihdettiin Femmaan alusta, jarrut, (käytetty) Mitsu jne.

Mutta noilla toimenpiteillä ja itsetehdyillä huolloilla + n. kerran vuodessa Holmbergin käynnillä on pärjätty n. 5 vuotta ja 100tkm ja mittarissa on alle 200tkm. Jos mietitään ns. ylimääräisiä kuluja niin yksi sytkäkassu on mennyt, kasa takaiskuja ja reilusti H7:ja.

Nyt oiskin järkevää ajaa Femma itse loppuun, varsinkin, kun ei ole vielä mätä ja kone ja laatikko on vielä tikissä. Mutta se autokuume, uudempi auto tuli jo hankittua, katsotaan meneekö kiertoon, jos ei miellytä :saab:in jälkeen...

[AZP]

Äkkiseltään 5k€ tuntuu paljolta vuodessa.

Näin sitä itsekin äkkiseltään ajattelin. Kuluja läpi katsoessa kuotenkin huomaa, että näinkin vähillä kilsoilla polttoaineeseen on mennyt tonni vuodessa, vakuutus ja verot on yli tonnin vuodessa ja väkisinkin tämänkin arvoisen auton arvonalenema liikkuu luokassa tonnin vuodessa. Jos ajaisi tuplamäärät eli keskimääräisen suomalaisen autoilijan vuosittaisen ajomatkan, niin oltaisiin noin neljässä tonnissa jo ilman huolto-, rengas-, korjaus- ja muita käyttökuluja.

Mennääs takaisin itse autoon ja tekniikkaan. Aloin tänään vaihtamaan noita iskareita, aloittaen vasemmasta etutolpasta. Kaikki sujui mallikkaasti kunnes oli aika irrottaa iskarin yläpään mutteri, joka tunnetusti on yleensä tiukassa ja haasteellinen irrotettava. Siis tästä mutterista kyse:



Olin varautunut etukäteen 7 mm kuusiokoloavaimella ja 21 mm tulppahylsyllä, jossa kuusiopää, eli kalut oli kaikki oikeat sitä varten, että saa väännettyä mutterin auki pitäen samalla kiinni iskariputken päästä sillä kuusiokoloavaimella.

Tiukassa vaan on. Asetelma oli loppuviimein tämän näköinen:



Tällä kombolla sain väännettyä kuusiokoloavaimen ruuviksi, ja lopulta viimeinen ponnistus, niin joku paikka antaa periksi:



Onko ideoita, millä tuon mutterin saisi auki?

Tässä EPC:stä tuo tolpan kuva purettuna:



Lopuuviimeinhän en tuosta vanhasta tolpasta tarvitse muuta kuin tuon tukilaakerin (11), muut tolppaan menevät osat löytyy uusina hyllystä. Ehkäpä helpoin reitti on sitten kuitenkin että haen marmorilta tukilaakerit, kasaan uudet tolpat kokonaan uusilla osilla ja heitän vanhat menemään kokonaisina.

Ai niin, tässä kohtaa tuli myös mieleen, että kun aina puhutaan niistä paskoista kääntölaakereista, niin kai sillä tarkoitetaan tuota kuvan osaa numero 10 (EPC: kuulalaakeri), eikä tuota osaa 11 (EPC: tukilaakeri)?

[patu]

Kyllä juuri tuo 10laakeri. Surkeat kuulat ja rasvat ja lika tekee loput. Oletko kokeillut tai pääsetkö ison paineilma pulttikoneen ääreen? Tai kuusiokolohylsyllä? Ja pakko kysyä väänsitkö oikeaan suuntaan, todnäk. Mutta ihmettelen miten noin kovin voi olla, jos oikeilla kierteellä mutteri.. Pääseekö vaikka rälläköimään jostain välistä poikki koko iskarin (huom en ole lukenut vaihdatko kaikki uusiksi)

[AZP]

Pulttikonetta ei löydy, ja se vaatisi vähän erilaiset kalut muutenkin, kun tuota tulppa-avainta pitää vääntää sivusta eikä päästä, koska päästä tulee se kuusiokoloavain läpi. Ja ilman sitä kuusiokoloavainta pyörii koko iskarintanko vapaasti ympyrää, eli pelkän mutterin pyörittämisestä pulttipyssyllä ei paljon iloa irtoa.

Oikeaan suuntaan väänsin, edellyttäen, että tuossa on normaaliin suuntaan kierteet. Eli kuvan paksummasta putkesta joka kääntää mutteria, nostin ylöspäin samalla kun jalalla piti ohutta putkea (kuusiokoloavainta) paikallaan lattiaa vasten.

Näistä tolpista ei tosiaan ollut tarkoitus käyttää uusiksi muuta kuin tuo tukilaakeri, elikkäs kaiken muun voi rälläköidä vaikka osiksi. Käytännössä voin rälläköidä iskarin tangon poikki jousen kierteiden välistä tai jos siitä ei mahdu, niin ensin jousi poikki ja sitten iskarin tanko poikki. Mutta senkin jälkeen se tukilaakeri on edelleen siinä katkaistun tangon päässä kiinni, ja tuo mutteri pitäisi edelleen päästä avaamaan tai jotenkin särkemään. Ja se on niin ahtaassa välissä että sitä ei pääse esim rälläkällä halkaisemaan. Ehkä alapuolelta pääsisi katkomaan sen tangon jämän siten että tukilaakeri vapautuu tangosta, ehkä ei.

Taidanpa sijoittaa muutaman kympin uusiin tukilaakereihin, ja jättää tolpat kokonaisiksi. Sikspäkillä kaljaa saa kokonaiset etutolpat, takajouset ja iskarit kun tulee hakemaan Turusta, kunhan olen ehtinyt loput osat saamaan autosta irti. Nämä on kaikki mun tietojen mukaan alkuperäistä -kamaa loppukesältä 2007 ja ajettu vasta vaatimattomat 323 tkm

[patu]

Putkitongeilla iskarin varresta kiinni ja hylsyllä vääntää. Tai jos saa ruuvipenkkiin kiinni katkaisun jälkeen niin luulisi lähtevän. Ei voi olla niin kovin kiinni Uutta laakeria kehiin vaan, niin ei tartte kikkailla..

[aero]

Kierrehän näkyy tuossa kuvassa. Ihan normaali se on ja kuusiokoloavaimen ruuviutuminenkin kertoo, että oikeaan suuntaan olet vääntänyt. Rehellisesti sanoen tuo kuusiokolo ensisilmäyksellä näyttää niin laadukkaalta, että yllättävän hyvin sekin on kestänyt, mutta voi olla että silmä pettää kun merkintöjä ei näy. Toki niillä muutamalla kympillä saat tolpista kokonaan, yläpäitä myöten uudet ja säästät taisteluvaivassa, mutta silti taidat joutua nöyrtymään kauppaan akemaan uuden kuusiokoloavaimen.

[pjv]

Ja ilman sitä kuusiokoloavainta pyörii koko iskarintanko vapaasti ympyrää, eli pelkän mutterin pyörittämisestä pulttipyssyllä ei paljon iloa irtoa.

Mulla lähti pulttipyssyllä helposti. Olin ensin yrittänyt tuolla toisella tavalla, toki ilman ylimääräisiä jatkovarsia tai muita kikkailuja, ja todennut epämiellyttäväksi... Loppuunajetussa voi kyl olla paikat helposti tiukemmassa kuin 108854 km:n kohdalla tehtävässä kääntölaakerien ekassa vaihdossa. Eli YMMV.

[AZP]

Ei se kyllä tongeilla tai ruuvipenkissä tangosta kiinni pitämällä paikallaan pysy, kun mutterista vääntää. Sen verran nimittäin jo vääntöä annettu tuolle mutterille, että saa aikamoiset tongit tai ruuvipenkki olla, että pyöreästä tangosta kiinni pitäen pysyisi paikoillaan

Siinä kohtaa kun kuusiokoloavain meni poikki, niin tuosta 80 cm jatkovarresta oli käännetty sellainen lähes puoli kierrosta, joustavana elementtinä siis rakenteessa se kuusiokoloavain (kuten kuvasta näkyy, on vähän päässyt kierteille). Siinä kohtaa oli newtonmetrejä mutterissa jo jonkin verran, en meinaan ihan sormivoimalla tuota työntänyt.

Huomasin muuten samalla, että näissä mun loppuvuoden 2007 MY2008-tolpissa on My2007-spesifi osa. Tämä osa saattaa selittää osaltaan sen, että alkuperäisillä kääntölaakereilla on päästy tänne asti. Nimittäin tuon kuvan osa numero 12 (EPC: 13239683 "kilpi"), löytyy EPC:stä vain vuosimallille 2007, sitä aikaisemmille vuosimalleille sitä ei ole kuvassa laisinkaan, ja MY2008-> se on kuvassa, mutta ei osalistassa. Osa on merkitty "2007, NLS", eli vain vuosimalliin 2007 ja No Longer Supplied, eli osaa ei enää toimiteta.

Tässä osa tosielämässä:



Tuo pieni muovilipare pitää suurimmat kurat pois kääntölaakerista. Ymmärrän täysin miksi se on sinne vuosimalliin 2007 keksitty laittaa, mutta en laisinkaan ymmärrä miksi se on taas MY2008-> otettu pois. Nyt iski hirveä halu saada tuo muovilipare käyttöön uusienkin tolppien kanssa, ja jos tuota ei kerran enää toimiteta, niin sehän pitäisi saada tuosta vanhasta tolpasta ulos. Tulipahan syy vielä rikkoa lisää työkaluja . Ei vaiskaan, tuon voi leikata saksilla kapeimmasta kohdasta poikki, teipata kasaan ja laittaa uusiin tolppiin.

[AZP]

Rehellisesti sanoen tuo kuusiokolo ensisilmäyksellä näyttää niin laadukkaalta, että yllättävän hyvin sekin on kestänyt, mutta voi olla että silmä pettää kun merkintöjä ei näy.

Tästä avaimesta on kyse: http://www.motonet.fi/fi/tuote/774107/B ... oavain-7mm

Ei se omiin käsivoimiin ihan hepposelta tuntunut. Kyllä itse jo ehdin ihmetellä miten hyvin se kestää, kun isolla vääntää.

Tein loppupätkästä äsken 7mm kuusiokolotapin, laitoin kiinalaisen pikkuhylsyn siihen, hylsyn jatkovarsi mahtui sopivasti tulppahylsystä läpi ja lähdin vääntämään mutteria ilman jatkovartta. Ihan kovin paljon en ehtinyt voimaa vielä laittaa, kun hylsy oli halki

Saa ehdottaa laadukasta 7 mm kuusiokoloavainta, joka kestää kunnon väännöt, mutta mahdtuu tollaisesta n. 8 mm reijästä läpi. Katsotaan sitten kumpi voittaa

[tetammi]

Mä voin hakee romut pois sitten kun saat joskus purettua kaikki.
Toki bilteman neljänkympin sähköpulttipyssy vois auttaa..

Melkoisia laskelmia oot tehnyt mitkä on mielenkiintoisia.
Ite oon kerran lyönyt motonetin ostokset Exceliin, tulos tais olla luokkaa viis tonnii kolmessa vuodessa... Sen jälkeen en ole uskaltanut laskeskella..

[patu]

No hel.. uskottava on. Minä en kyllä usko ennen kuin näkisin tapauksen Tuo on niin pieni mutteri, että kyllä sen pitäisi irrota työkaluilla. Sen pitäisi melkein leikata kiinni kierteille, eikä siltikään.
Näissä uudemmissa versioissa siinä laakerissahan se lippa mikä pitäis estää lian pääsy. Vanhemmassa mallissa laakerin reuna ihan suora. Ajelin parisen vuotta yhdellä laakerisatsilla, jonka olin avannut ja vaihtanut kunnon vaseliinit sisään, niin likaa ei ollut päässyt yhtään sekaan.