Tomaagipommari

[temmi_hoo]

Jos nyt sitten alottais kauimmin omistamastani Saabista, vaimon työmatkakäyttöön hankitusta MY1997 9000 CSE 2.0t automaagivaihteella ja nahkoilla.

Auto on siis ollu omistuksessa jo muutaman vuoden ja oli ehkä vähän harkitsemattomasti ja ainakin huonosti pohjustaen hankittu. Olin siis jo valinnu, että viistoperänen automaattivaihteinen tonnari ja jotenkin toispuoleisesti selvitelly, että trionic olis kova juttu, jos viinamäen maistelu ikinä aikoo kiinnostaa. Tää oli kuitenkin ensimmäinen tonnari, mitä kävin kattomassa. Oli ehkä vähän kovalla hinnalla ja näineespäin, mutta kuume oli kova ja auto hankittiin.

Nyt sitten erinäisistä elämänhallinnallisista syistä auto jäi marraskuussa seisomaan puun alle kun pomppas leimasta, eikä just sillon ollu minkään verran aikaa tehä minkään sorttisia korjausliikkeitä. Aero ystävällisesti avitti lainaamalla Herrasmieskruiseria, jonka sitten ostinkin ja perheessä oli taas kaks autoa ja kaikki jotakuinkin hyvin.

Näin kuitenkin pahimpien kiireiden hellitettyä aloin katella puun alle, että josko vaikka perheen hienoimman auton sais ajoon. Maaliskuussa siis kävin lapion kanssa taistoon ja sain oven auki. No, olin daijuna tietysti jättäny auton kosteudenpoistajatta ja vielä perse ylämäkeen. Tilanne ei ole kovin paha, mut kosmeettista puhdistettavaa nahkojen pinnassa on. Ennenkaikkea vitutti, että akku oli aivan sipannu. Helposti korjattu, mutta eihän se silti starttaa.

Jauhaa, jauhaa, ei käy. Ircistä sitten kuulin, että kiekkamittarin pitäis keekoilla jotain lukemia startin junnatessa tai ehkäpä CPS on paskana. No, kattelin että tuolla se anturi näkyy, auto on alamäessä että alta ei pääse ja maaliskuussa on muutenkin ankeeta Pohjolan Suuressa Tallissa. Löin oven kiinni ja aattelin että katellaan parempien säiden aikana kun ei vituta ehkä ihan niin paljoa.

Joskus sitten toukokuun nurkilla aloin tarkemmin katella sitä anturia ja totesin, että senhän pitäis pystyä vaihtamaan yläkautta. Ei ku hommiin, irrotusöljyä ja ensin tuurnan ja kilon moskan kanssa klassinen irrotuskalautus ennenkun kävin taistoon pikkuräikän kanssa. Muljahti. No, ei suotta sitten sykkiny otsalohkon suonet taas ja kattelin synkin mielin, että ihan saatanan vaikeeta päästä alakautta minkään irrotustyökalujen kanssa ja edestäkään ei oikeen pääse ja ...

Pitkin kesää kävin sitte aina ahistuksen helpotellessa koittamassa tontin muista tonnareista sen saman ruuvin availua ja totesin, että sehän taitaa olla T35 kun T30 on väljä ja T40 ei mene. Tai sitten joku T35:n kaltainen salajuonen kanta. No, yhtäkaikki kuitenkin niin liiterissä irtomoottorista porsin samallailla saman ruuvin ja pihalla seisovasta Parhaasta (siitä Jyrchin ja ties kenen vanhasta pommista) irrotin ihan hyvällä menestyksellä anturin pultin ja kävin toteamaan, että voi hyvän es-jonnen hanuri soikoon minkä reitin on insinööri kaapelille keksiny. Ei voi moottorin johtosarja ulottua pitemmälle kun imusarjan alle (ihana paikka askarrella paskarrella liitin auki ja kii) ja tosiaan se kaapelin reitti.

No, testasin sitten raneväliaikaisreitillä toista anturia, eikä starttaa. Mittailin yleismittarilla, että ehkä ne saattais olla ehjiä. Lainasin kaverilta skooppiakin ja kattelin sitte hienoja käyriä ja totesin kaikki irrottamani anturit ehjiksi. Hyvä, eipähän tarvi tästä repiä johtoa jostain hevonkuusen öljyputkesta imusarjan alta.

Vaan mikäs muu vois olla enää vialla? No... Tämä ehkä selviää seuraavassa päivityksessä. Vika on siis korjattu, mutta ei kerkee kirjotella pitempään kun on nukkumisen aika.

[temmi_hoo]

Noniin, eli se käynnistymisen ongelma.

Mielessä oli sekin, että onko sitten ECU hengissä. Onneks on helposti irrotettu ja avattu: ei päällisin puolin mitään vikaa. Kattelin, että oisko tässä hyvä syy alkaa pusailla BDM-nartsoja kabiiniin saataville, mutta siitä sitten myöhemmin lisää. Samalla myöhemmin voi tusailla vihdoin sen mankkuvenamodin, joka on ollu suunnitteilla alusta saakka.

Näitä pusattuani sitten eräänä semmosena hetkenä kun mieli oli avoin ja aurinko lämmitti mukavasti Pohjolan Suuressa Tallissa, muttei liian lujasti, niin kattelin tarkemmin mitään ajattelematta, että tossa ihan tyrkyllä on kyllä toi bensatukin banjoliitin. Jos siitä vaikka ihan huvikseen kattelis kun tirskahtaa pikkusen, ihan vaan ajankulukseen. Homma oli tuttu männäkesältä kun bensapumppua vaihdoin työpaikan pihalla saatuani ensin Aerolta hinausapua ja työkalukuljetusta Savihousun ämpäriavaimen lainalle.

No, sehän ei tirskahtanu. Jätin raolleen ja peittelin kuivalla rätillä ja ei kun avainta kääntämään, kyllä kohta roiskuu. Ei roisku. Ei edes mehi. Tarjoilin sitten yleismittaria bensapumpun liittimelle ja sieltä tuli mitä piti sillon millon pitikin. Tässä kohtaa alko tuntua taas jotenkin siltä, että ei helvetti paskan möivät.

Onneks ämpärin availu oli jo tuttua puuhaa ja vieressä lojuu varaosanluovuttaja. Purin siis Parhaasta ämpärin, vaihoin siitä sen 10cm pätkän poikki haljennutta kerran vaihettua bensaletkua upotuksen kestävään malliin ja kävin irrottelemaan Tomaagipommarista ämpärin kantta. Senhän pitäis olla helppo homma, alle vuos sitten avattu ja hiekat putsattu ja kaikki.

Paskat, aivan jumissa. Tein laudasta ämpäriavaimen ja väänsin sen rikki. Kaivelin sitten puukkoa ja pikkumoskaa ja aloin purkamaan sitä mutteria tai mikä sen nimi nyt on. Se iso muovinen, voi se olla myös tosi lyhyt ontto ruuvi. Aikani sitä sitten moukaroituani totesin, ettei sen palottelu auta. En vaan saa sitä rikottua ja riivittyä irti niin, että ämpärin kantta rikkomatta saisin ämpärin ylös. Tähän meni varmaan puol päivää tai ainakin ihan helvetin kauan.

Päätettyäni, että no on tossa varaämpäri vieressä, että paskaks vaan ja onnea, oli ehkä vartissa sitte ämpäri pihalla ja irtoroskat poistettuna ja kaikki. Oli vähän tyhmä olo kun irtoroskia tankin pohjalta kaivaessani sain hädin tuskin sormeen tulleen pikkunaarmun kasteltua ja kertomaan, että bensa haavassa on vähän kun suola haavassa.

Ajatus tankin kuivuudesta oli totta puhuen aika alusta saakka syrjittynä nurkassa häpeämässä, kun olin kuitenkin ajamalla auton paikalleen saanu. Ehkä siellä olikin viimeks vaan just ämpäriin riittävästi ja se valu sieltä sitten tankin etuosaan seisonnan aikana. Mahtuneeko jopa ämpärin takaiskun toleransseihin, tiiä häntä.

No joka tapauksessa tän olis maaliskuussa saanu ajettua pois hangesta jollei ois näin saatanan paisti assburgeri.

[temmi_hoo]

Eilen sitten olin jo siinä pisteessä, että vois käydä vikalistaa hakemassa omien kirjausten tueksi. Näin vois paremmin suunnitella asioiden korjausjärjestystä ja sais auton liikenteeseen ja perheeseen toisen auton.

Konttorilla huomautti sitten suullisesti parista asiasta ja kirjasi muutaman korjauskehotuksen sekä jälkitarkastusta vaativan päästöylityksen. Jälkimmäiselle löyty epäilty syy: pakoputki on melkeen poikki pönttöjen välistä.

Kotiin päin ajelellessa kirkonkylällä näin kaverin istumassa terassillaan ja kurvasin siihen sitten kysymään pahastuuko jos tulen tallia lainaamaan pakoputkiaskartelun merkeissä. Ei kuulemma pahastu. Ei muuta kun kotoa hakemaan Herrasmieskruiseria varten alunperin ajateltu Nupurin tallilla purettu keskipönttö putkinensa (kiitos Aero ja varmaan joku muukin Nupurin tallin henkilö).

Puolen tunnin kuluttua olin jo nostelemassa autoa ylöspäin ja irrottelin keskiliitoksen ihan hylsyavaimella ja vääntiöllä. Tän jälkeen kattelin sitä takapönttöä ja se viimesen liitoksen vieressä ollu reikä antautu ja putki katkes ihan parin vääntelyn jälkeen. Olihan se siis varmaan ehkä sillä hilkulla, että ihan kohta ajaessa ois katkennu.

Joka tapauksessa siis nyt oli aika porailla auki niitä keskiputken takaliitoksen pultin reikiä. No, voi kirosana. Ei aukee. Jätin homman hautumaan ja aattelin olevan sopiva väli tehä vähän tulitöitä eli rälläköidä sorapihalla liitoksen jämät irti takapöntöstä. Juu, takapöntöksi valikoitui siis auton alkuperäinen ja ikioma pala ihan koska kotona sattu olemaan vaan keskipönttö putkinensa.

Rälläköinti suju ihan mukavasti hiontalaikalla ja sipasin samalla roskat pois liitospinnoista. Funtsin, että laiskempi mies ois varmaan vaihtanu katkasulaikan katkomisten ajaksi ja ottanu hiontalaikan siivoiluhommiin. Meni se näinkin, vaikka kyllä se olis kannattanu vaihtaa. Aika pitkään nimittäin saa paksua hiomalaikkaa työntää kovan laipan rautaan päästäkseen pultin läpi.

Romut irroteltuani tuliki tenkkapoo, nimittäin takapöntön laipan pultit ei lähteneetkään kivasti. Koitin siinä sitte jotain räpistellä akkuporalla ja olin jo just alottelemassa kilujen ja kalujen siivoomista pois luovuttaakseni siltä päivältä kun isäntä tuli koirat ruokittuaan talosta kyselemään vointia. Minä siihen kertomaan, että joo muuten ihan hyvä mutta ehkä taktisen perääntymisen jälkeen uudelleen.

Ei käyny kaverille tämmönen ajatus kuuloonkaan, kyllä rauta tottelee, reiät aukenee ja pultit karkotetaan. Näin tapahtui ja otti se osaajaltakin pari ärräpäätä ja poran istukan liukumista ja muuta. Sovitettiin vielä rannalla liitos ja todettiin toimivaksi.

Hyvillä mielin kuitenkin könysin sitten auton alle tiputtamaan sitä jo irrotettua keskiputkea ja tönin tarjokasta tilalle. Takapönttökin nousi paikalleen. Liitokset meni itseasiassa älyttömän hyvin ollakseen tosiaan siis ihan purkuosien kuivaa rautaa rälläkällä siloteltuna. Ei nimittäin tsupsuttele. Ajelin sitten hyvillä sankarimielin kotia ja auringonlaskua kohti, vaikka olikin kyllä jo laskenut.

Loppuhuomautuksena tähänkin tarinaan: se pakoputki nojaa kiinni vielä keskipöntön ympärillä olevaan suojapeltiin eli hirveen ähellyksen jälkeen itelle kun tekee saa just semmosen kun sattuu tulemaan.

[temmi_hoo]

Nonii, putki ei vuoda mittarinkaan mukaan. Rumahan se on kun saatana, mutta toimi tarpeeksi tarkoitustaan varten ja jatko on jo helpompaa. Eiköhän toi mene vaihtoon ennen talven tuloa, mutta saapahan vaihtaa ihan omia aikojaan.

Leima siis tuli ja nyt voin keskittyä korjauskehotuksen varsin pieniin asioihin ja sen jälkeen jatkaa omaa vikalistaa. Korjauskehotettavaa tuli siis sen verran, että oikea lähivalo osottaa liian alas, takavakaajan runkokumit on löysällä ja känkkä päästää kahvansa liian ylös, vaikka jarruvoima riittääkin.

Varsin helppoja fiksejä siis olettaen känkän vaijerin säätövaran riittävän.

Omalla vikalistalla on sitten huonon talvisäilytyksen kosmetiikan korjaamista, valonpesinongelman ratkomista ja perinteistä lukkosolenoidiaskartelua ja muuta tämmöstä pienempää kuten luukun johtosarjan suojakumin vaihtoa ja... No, kyllähän sitä täysikäsessä autossa riittää paskarreltavaa aina.

Edit. ainiin: vasen raidetangon sisäpää pitää kattoa tarkemmin. Se tai joku muu naksuttaa kun rattia veivaa ja tuntuu ajossa pienenä tyhjänä kohtana.

[Haza]

Käsijarru on varsin harvoin tarvinnut vaijerien säätöä, todennäköisempää on että satulassa on vikaa tai satulan säätö pielessä.

Jos sisemmästä raidetangonpäästä ei löydy väljää tarkasta ohjausvaihteen kiinnitys, mulla oli oikeanpuoleinen kiinnitys irronnut ohjausvaihteen rungosta ja piti paikallaan pyöritellessä mystisiä naksauksia.

[temmi_hoo]

Okei katellaan niitä satuloita siis seuraavaks.

Yltääkö sen raidetangon kiinnitykseen moottoria irrottamatta jotenkin tolkulla? Vaikkapa sivukautta sisälokarit irrottaen?

[Haza]

Kai sinne näkee ja / tai pääsee kädellä kopeloimaan mutta en tiedä saako oikeasti varmistettua, en itse meinannut millään keksiä mistä kiikastaa vaikka tutkin sitä nosturillakin niin että oli kaveri pyörittelemässä rattia, oikea vika löytyi vasta sitten kun otin hammastangon irti ja aloin vaihtaa kumeja niin huomasin että se toinen kiinnike mihin kumikin tulee oli irti tangosta. Ei se paljoa päässyt liikkumaan enkä muista että olisi mitään väljää tuntunut käsin kokeillessa, ääni vaan kuului.