Kaikki lähti siitä kun mersun vaihdoin saabiin.
Biopower-softattu Aero tuli hankittua käyttöautoksi viime kesänä, mikään silmiä hivelevä näky tämä ei ollut kärsineen maalipintansa ansiosta ja konekin nakutti.
Ensitöiksi maalattiin konepelti (104 kiveniskupaikkaa) ja etupuskuri, ja tietysti uusi keulamerkki vanhan kulahtaneen tilalle. Ajanpuutteen ja auton tarpeen vuoksi loppuauto on vielä maalaamatta.
Marraskuussa hankin Aerolle kaverin, mahdollistaen samalla Aeron seisottamisen tallissa. Kaveriksi tuli 9-5 2.3 SE vuosimallia 98.
Siinäpä he.
Tammikuussa pudotettiin Aerosta kone alas, aikomuksena mm. vaihtaa jakopää- ja tasapainoketjut hilppeineen, laakerit alakertaan ja hoitaa se nakutus pois.
Löytyikin pikku ylläri, nelospytyn mäntä tuli tämän näköisenä ulos.
Nyt on lohko ja kansi koneistajalla ja kaikki muu lattialla levällään.
Sen verran oli naarmua sylinterissä, että taitaa olla poraus edessä ja ylikoon männät hankintalistalla. Wössnerin takomäntiä olen katsellut mut mitään en ole vielä ostanut, odottelen ensin koneistajan tuomiota lohkosta.
Jännityksellä odotan mitä tästä vielä tulee
