No niin, kun en voi juuri nyt olla auton kimpussa niin päivitellään sitten siitä tänne kuulumisia. Päätin jossakin kohtaa jättää toissijaiset asiat asentamatta autoon ja panostaa ensisijaisesti katsastuskunnon saavuttamiseen. Yhtenä iltana halusin kuitenkin tehdä jotain "hauskaa", ja laitoin takaroiskeläpät autoon. Kuva ei teen niiden rumuudelle oikeutta, ne ovat aivan hirveät! Mutta tuollaiset siinä kuuluu kuuluu olla.
Tai no ei aivan, nyt kun sen kerron niin voitte sitten tavattaessa osoittaa sormella. Noi roiskeläpät ovat muodoltaan täysin oikeat ja menevät oikein paikalleen, mutta ne ovat vuosimalleihin 84-86. Puskurin alalaitaan tulevissa kiinnikkeissä on hienoinen ero ja kumissa on yksi vaakaura liian vähän.
Miten noloa on tietää tällaista? Eräs tuttu aikanaan luonnehti liian yksityiskohtaista tietämystä seuraavasti: "Se on sama kun menisi suippokorvat päässä Star Trek -kokoukseen." Siitä lähtien tällainen on ollut suippokorvailua. Tässä näkyvät ne urat, joita kuuluisi olla seitsemän:
Jatketaan herkuttelua toissijaisuuksilla. Vuonna 2002 sain haltuuni avaamattomassa paketissa "Lancia 600":n kumimatosarjan.
Noita ovat varsinkin Integrale-miehet jaaganneet multa vuosien varrella useaan kertaan mutta olen tiennyt sen oikean vielä tulevan talliini ja säästänyt niitä sitä varten. Puurtamisen keskellä palkitsin itseäni myös laittamalla matot autoon.
Kuvassa näkyy myös lopullinen kaiutinasennus. Tätä aihettahan pähkin tässä ketjussa aiemmin paljon. Sopivan kokoiset pinta-asennuskajarit etupenkkien alle velcro-nauhalla kiinni lattiamattoon on nyt ratkaisu. Kai sieltä jotakin kuuluu. Johtosarjan mukana menee nyt myös hattuhyllylle piuhat, jotta voi halutessaan sinne pinta-asentaa jotain.
Vielä lisää herkuttelua uusilla osilla.
Pitää vain raaskia repiä pakkaus auki ennen kuin tuon saa takalasia pyyhkimään. Pyyhkijän varren kanssa ei ollut yhtä autuaasti. Tässä on valmistumassa sellainen kolmesta huonosta yhdistettynä. Auton alkuperäisestä ei täsä kisassa päässsyt ikävä kyllä jatkoon mitään.
Itse kehuen tuli hyvä.
Takaluukun sähköistykset ovat paikallaan ja näyttävät tältä:
Poikkeuksellisesti tällä alueella johdoissa on ylenmäärin mittaa. Purkuvaiheen dokumentointiin perustuen näkemykseni on, että ne asettuvat kivasti pellin ja verhoilupaneelin väliin.
Vanteista oli vastikään täällä keskustelua. Tuossa ne ovat.
Jännänä yksityiskohtana vanteiden keskiosa on kullertava. Onko tuollaisella, ehkä keltapassivoinnilla, jotakin suurta merkitystä kevymiinivanteen kannalta?
Jos sitten vähän isompiin asioihin. Kaikki ovat kuulleet tarinoita miten hiekkapuhallus venyttää peltiä. Maalari vielä varoitteli vuosi sitten aiheesta erikseen. Peltiseppä taas kuvainnollisesti toiselta olkapäältä yllytti ettei varovasti ja matalalla paineella puhaltaessa pelti veny mihinkään. Ja hyvin homma menikin. Kunnes sain likaisen konepeiton maalaamon armottomiin valoihin.
Olen saanut kohtuullisen määrän kuittailua aiheesta maalarilta, joka sai leipoa tuota aika antaumuksella. Ilme oli näkemisen arvoinen, kun pelti oli lopulta maalattu ja muistin että onhan mulla tuohon toinenkin konepeitto. Tästä niputtaminen jatkuu seuraavalla kerralla:
Vein sunnuntaina illalla viimeisen maalattavan osan, etupuskurin, maalarille. Maanantaina töiden jälkeen soitti tulevansa käymään. Sillä oli mukanaan valmiiksi maalattu puskuri!!! Ihme ukko. Kuulemma maalaaminen pohjatöineen on nopeaa kun on muodossaan oleva lähtökohta.
Muuten sitten ei. 