En hirveän pitkälle päässyt päivää, kun tuli jo kylmä hiki otsaan. Nokka Nokialta kohti isän hallia ja suuttimien kimppuun...
Tän homman kun oli 18 h sitten tehnyt, niin ei tässä kauaa nokka tuhissut
Eli auto toimi ja suuttimien tiiveys tuli testattua Bräkleenillä jne. Mutta jossain kohtaa päivää tuli väläys, että mitähän sitä yöllä väsyneenä tulikaan tehtyä... Amatööri mikä amatööri, tekevälle sattuu. Nimittäin
:
Ja muutamaa minuuttia myöhemmin:
Oliko tuolla mitään merkitystä? Tuskin. Jos suuttimet ovat muutaman millin liian ylhäällä, on se joo huono juttu, mutta vaikka suihku osuisikin imusarjan seinään tms niin kai se silti viikon-kaks olis pelannu tarharallis. Ja tuskin se suutin kolostaan pois olis noussu, kun suuttimen pinta-ala on samaa luokkaa molemmissa päissä ja ylhäällä on aina 3 bar suurempi paine. Noh, niin tai näin, nyt se on korjattu. Reilu puoli tuntia tuo otti.
Samalla kun tästäkin päivästä tuli terapia-Saabin täyteinen, vaihdoin polttimot. Erittäin esimerkillinen H7:n kanta, kun ei tarvi sohia jousia sormet verillä eikä sihdata liitintä. Eli liittimestä kiepautetaan ja koko hässäkkä ulos umpiosta
Xenoniin oli taas kyhätty joku patenttikaulus. Toimiva toki, mutta en tollasta ole ennen nähnyt.
Ei varmaan tarvi kertoa, kumpi polttimo on uusi ja kumpi vanha... Ja ihan Autodocin halvin merkkipolttimo, Osram, tuli valittua. Ei mitään superhyperultra, vaan täysin perus.
Valoina nää bi-xenonit on kyllä sellaset, että en ymmärrä miks halogeenejä on edes tarjottu asiakkaille. Kaverin F-jotain 5-sarjalainen, aivan jumalaiset valot. Inkun samaa sarjaa, isän XC70 samaa sarjaa ja nyt mun SC. Valoa riittää ja lisävaloviritykset tuntuu ihan spedeltä tämmösten kanssa. Kuvassa syksyllä levitetty asfaltti ja vettäkin sataa... Ei enää muistele vajaa 300 € kuluerää tasoanturista ja polttimoista
Lähinnä tässä haikailee, että minkähänlaiset nää valot olis tehdasuusilla umpioilla... Kun nää on jo nyt näin hyvät.
Kello oli sen verran suotuisan hidas tänään, että ruuvasin vielä kilventaustat paikoilleen. Etupäässä ei mitään erikoista ollut, ei edes "kipsilevyruuveja", mutta takana Knipexit pääsivät hommiin.
Kilpiteline on viimeinen etappi ennen katsastusta, kun nippusidevirityksestä oli huomautus jo vuoden takaa. Teline on perusihana viritelmä, jossa varmaan räminää on hillitty makuualustalla, räteillä, johdon pätkillä... Ja yllätys yllätys, kaiken tuon paskan seassa maatuneella pellillä!
Miehellä, joka ei osaa edes suutinta asentaa oikein tukkiin, ei tietysti ole paljoa varaa marista, mutta onhan tää pellikattoruuvista pöllitty tiivisteprikka nyt 100 kertaa fiksumpi patentti, jolla kilpi ei rämise ja on muutaman millin irti pellistä, jolloin takana ei muhi paska, kura, suola eikä edes maatunut pelli
Putsasin pinnat ja vedin Gorilla-teipillä reiät umpeen. Poraruuvien reikiin tungin vaseliinia ja palaan noiden reikien tukkimiseen myöhemmin. Varmaan teräsharja ja Hammerite hoitaa homman kotiin, tukkimiset sitte jollain, en viä tiä millä. Mutta tolla saa luvan pärjätä talven yli.
Muuten tän käyttöönottohuolto alkaa oleen loppusuoralla. Eli talven ratapäivää odotellessa
Suuttimissa mennee viikko. Moniurakamat on edelleen vaihtamatta, mutta menee suutinten kans samalla reissulla.
RECille pitäs laittaa viä sulake.
Lämmöt nousee hitaasti eli termariki pitäs ostaa, tosin ei akuutti vika sinänsä.
Katsastukseen ja siitä seuraava vikalista sitte työn alle. Valot ja rekisterikilpi oli vanhalta listalta, eli ne on nyt hoidettu. Jos ei alustavikaa, niin nelipyöräsuuntaukseen.
Vaikka tonnin kolkkia ylistänki, ei tän kanssa vieläkään ole iskenyt kunnon ostokrapulaa. Pieniä juttuja on tässä niin paljon modernimmin, ACC toimii loogisemmin ja tän kanssa on tietty T8-kuherruskuukausi vielä käynnissä. Niin uutta ja ihmeellistä kaikki ja lopulta autona niin eri kuin taannoinen 2.2 TiD