Vielä kerran...Saab 900 4d Sedan vm.1988

[VKe]

Onnea vaan uudelle museo- ille ja onnelliselle omistajalle !!

[IC1970]

Hiljaista on pidellyt, mutta tänään posti toi viralliset lippuset ja lappuset kotiin.



Soittelin samointein korjaamon Johtajalle ja hän järjesti torstaille tapaamisen katsastajan kanssa. Sitä ennen mitataan/säädetään päästöt kohdilleen, testataan jarrut yms. Josko tämä nyt menisi maaliin myös muutos-ja määräaikaiskatsastuksen osalta.

[PM99]

Kateeksi käy kun oma satku ei ole vielä museokuntoinen mutta toivottavasti sekin päivä koittaa tai että isäni -84 99 saisi kanssa museo leiman.

[IC1970]

Vaihteeksi puuhapäivä. Starttasin Saabilla kotoa klo 12.00 ja takapenkillä häkissään Helga-koira, jonka vein anoppilaan hoitoon pariksi tunniksi. Tasan klo 12.30 kaarsin sopimuksen mukaan korjaamon pihalle ja Johtaja viittilöi auton paikalleen. Hetikohta konepellin aukaisun jälkeen havaittiin yksi murtunut alipaineletku, se mikä lähtee siitä virranjakajan pelkääjän puolella olevasta kellosta ja tulee kaasarin kylkeen. Letkukelasta uusi vastaava tilalle ja homma kunnossa. Piuhat kiinni ja pakokaasut tarkastukseen. HC arvo oli kurissa ja hätyytteli katalysaattoriautojen rajaa, vaikkei tässä sellaista olekaan, eli siinä 100-120 oli lukema. Sen sijaan CO oli n.5-5.5 lukemissa. Pitkä hylsy ja 8mm avain, pikku ruuvailun jälkeen CO pysytteli 3 korvilla, joka alittaa raja-arvon 3.5 ja auto kävi edelleen hyvin, joten lukittiin tämä ja pakokaasutodistus printtaukseen.

Sen jälkeen auto rissoille ja vuorossa jarrut. Etujarrut olivat ok, samoin käyttöjarru takana. Mutta, käsijarrusta oikea puoli reagoi hyvin, vasen ei juuri ollenkaan. Auto ulos ja toisesta ovesta sisään pilarinosturille.
Tässä tuulilasinäkymä katonrajasta kun istuksin autossa ja tottelin Johtajan komentoja lattiatasosta, kovasti sai polkea pedaalia ja vedellä käsijarrusta.


Niin vaan alkoi vaijeri liikkua ja mekanismi palauttaa. Eikun takaisin rissoille ja nyt oli vasenkin puoli hereillä käsijarrua kiskoessa, jarrut tuntuivat muutenkin paljon paremmilta myös käyttöjarrun osalta.

Muuten vaikutti kaikki hyvältä, joten nokka kohti katsastuskonttoria. Maksoin muutos-ja määräaikaiskatsastuksen ja odottelemaan.
Auto pääsi työn alle ja katsastaja sai jarrujen eroiksi etu 9%, taka 15% ja käsijarru 23%. Kommentoi jarruja ja valoja tarkastaessaan, että "siistin yksilön olet löytänyt", sanoin, ettei tarvinnut kaukaa etsiä ja osoitin sormella Johtajaa

Tässä ollaan jo nosturilla sisätiloissa.



Kovasti käänneltiin ja väänneltiin, mutta huomautettavaa ei löytynyt. Pohjan nähdessään kommentoi, että massattukin on, sen verran korjasin, ettei olla massattu, vaan kotelosuojalla käsitelty. Siitä oltiin yhtä mieltä, että siistiltä näyttää. Eihän tämä kotikonstein mitään Finikoria ole, mutta ajaa asiansa !


Katsastaja poistui paperihommiin ja korjaamon pihaan kaartamisesta 2½ tunnin turneen jälkeen oli käsissä paperit hyväksytystä muutoskatsastuksesta, huomautuksitta hyväksytystä määräaikaiskatsastuksesta ja hyväksynnästä museoajoneuvoksi.


Nämä merkinnät papereissa aiheuttivat iloa ja ylpeyttä !



Yksi Saab on pelastettu ainakin vähäksi aikaa. Ajoin auton kotitalliin kovassa pakkasessa 15.1.2021 ja nyt 17.6.2021 projekti on maalissa. Tässähän ei mitään isompaa korjattavaa ole ollut, joten projektina helppo, mutta kyllä tässä on vaivaa saanut nähdä tähän pisteeseen pääsemiseksi. Mikään ei tule ilmaiseksi.

Kuluista puheenollen, yhteenveto niistä.
- Uudet kesärenkaat 220e
- Museotarkastus valokuvineen 166e
- Muutos-ja määräaikaiskatsastus 75e
- Uudet rekisterikilvet 14e
- Alustan ruosteenestokäsittely, aineet + työ 49e
- Huolto ja korjaus 109e (moottoriöljy+suodatin, vaihteistoöljy, ilmansuodatin, raitisilmasuodatin, ohjaustehostimen nesteet, jarruneste, jäähdytysneste, tuulilasinpyyhkimet, lähivalojen polttimot, alipaineletku, kaasuttimen säätö, käsijarrun säätö)
-Yhteensä 633e

Kohtuukustannus, kun itse tekee perushommat ja on yhteistyökumppanit kunnossa sekä huolto/korjaus-että rengaspuolella. Joitain yksittäisiä euroja on mennyt kotelosuojaan yms., joilla käsittelin erikseen roiskeläppien taustat, ovien alaosat, vetaritunnelit, pyöränkotelot jne., mutta olivat enimmäkseen ns. vanhaa varastoa, tuossa nyt pääpiirteissään sentit pyöristettynä.

Nyt vedetään vähän henkeä, keskittynen tulevan käyttöauton etsintään ja Saab saa vähän levätä kuumimman jakson ylitse. En tiedä jatkosta, uusi projekti kiinnostaisi, joku muu kuin Saab, mutta ehkä se on vasta ensi kevään/kesän hommia. Tilanteen mukaan, en kuitenkaan voi olla vilkuilematta ympärilleni, se nyt on selvä.

Tänään tuli ainakin pakokaasuja säätäessä koeponnistettua moottorin lämmöt, kun kone kävi vartin helteisellä seinustalla, hyvin toimii flekti ja lämmöt pysyvät mainiosti aisoissa. Just kuten pitää. Kotimatkalla laihemmat säädöt toimivat oikein hyvin, ei ole tarvetta ainakaan toistaiseksi ruuvailla takaisin, veti terveesti ilman nykimisiä joka tilanteessa, eikä pintakaasulla ajokaan ollut ongelma, tyhjäkäyntikin tasaista. Pitkä teksti, kiitos jos jaksoitte lukea !

[Pölhökustaa]

Onnittelut museoleimasta..

[jooseppi78]

Onnea täältäkin

[Rattivaihde]

Jarrut toimivat siis ennen säätöä juuri samalla tavalla kuin omassakin konttorilla....ja siihen ne yhtäläisyydet merkin ja mallin lisäksi sitten loppuivatkin.

Onnea museostatuksesta. Itte ei tartte edes haaveilla.

[IC1970]

Kiitokset kaikille, hyvä fiilis on kyllä. Vaikka ei tuo sen kummempi ole kuin muutkaan vanhat satkut, säilynyt vaan keskivertoa paremmassa kunnossa peltiensä osalta, suurimmilta osin sen takia, että on ollut kokonaan ajamatta elostaan yli 10v ja siihen päälle vielä puoli tusinaa ajamattomia talvia.

Vikaakin on, eli keskisuulakkeet ovat poissa pelistä, sopivasti näin kuumalla, joku letkuista lienee irronnut tms., koska kojelaudassa suhisee tuuletusasetuksella epämääräisesti. Yläasennossa on hiljaista. Täytynee vasemman etukajarin ja radion reiästä kurkkia, josko paikallistaisi mikä on vikana. Tai sitten vaan ajelee ja veivaa ikkunaa auki tueksi, kuuma tuossa tulee tällä kelillä vaikka olisi kojelaudan kohdalla pelkkä reikä suoraan pihalta

Vasen vetoakselin ulompi kumi on hapero, joten se menee vaihtoon, samalla vaihdetaan ainakin laturinhihnat ja ohjaustehostimen hihna, toisessa laturinhihnassa on pieni palkeenkieli ja hihnat suhistelevat kevyesti vanhuuttaan, ovat kyllä aika koppuroita jo.

Vakuutusasiakin on kunnossa, laitoin eilen illalla viestin POP-vakuutukseen, että mitenkäs tämä hoituu. Aikaisin aamulla tuli viesti, että saavat ilmoituksen Trafilta muutoksista automaattisesti ja nyt on autossa museoajoneuvon liikennevakuutus + S-kasko, alennuksien kera hinta on 42 euroa vuodessa. Aikaisempi "normaaliauton" vastaava vakuutus oli 147 euroa vuodessa. Satasen säästää, kun rajoittaa autonsa käytön 30 päivään vuodessa Joka tälle mainiosti kyllä riittääkin, taitaa jäädä vähän ylikin.

[aero]

samalla vaihdetaan ainakin laturinhihnat ja ohjaustehostimen hihna, toisessa laturinhihnassa on pieni palkeenkieli ja hihnat suhistelevat kevyesti vanhuuttaan, ovat kyllä aika koppuroita jo.

Samalla kannattaa tarkistaa laturin puslat, että se pysyy suorassa ja molemmat hihnat kireällä.

[ristos]

Onneksi olkoon uudelle museoajonevon omistajalle! Olet tehnyt kulttuuriteon!

On hienoa, että näitä perusautoja museoidaan. Näillähän suurin osa Saabisteista ajeli!

Kuten nyt käytännössä huomasit, ei auton museokuntoon rakentelu mitään ihmeellisyyksiä vaadi! Se vaatii vain hiukan viitseliäisyyttä ja huolellisuutta, että toteuttaa vanhan auton ”luonnetta” sitä arvostaen. Minä olen tämän urakan toistanut viisi kertaa, neljän Saabin ja kerran Volvon kanssa. Jokainen homma oli oikein kiehtova ja mukava!

[IC1970]

Kolmisen viikkoa meni tässä hiljaisella tulella, mutta tänään vähän actionia. Kävin toissapäivänä kurkkaamassa Saabia tallissa ja havaitsin, että joku Tipi-lintu oli lennähtänyt talliin jostain raosta ja jäänyt ilmeisesti vähäksi aikaa loukkuun, koskapa Saabin katto ja konepelti oli pommitettu sillä itsellään, linnunpaskalla.

Ajelin auton ulos ja pesin mainitut paikat, huuhtelin ja kuivasin muuten, sitten takaisin talliin.


Vaan kohta soi puhelin ja korjaamolta ilmoitettiin, että torstaina olisi aikaa ruuvailla Saabia. No eipä mitään, ajettiin pojan kanssa peräperää kaupunkiin ja Saab jäi pariksi päiväksi muusikkokavereidensa kanssa sinne, mistä sen talvella hain.


On muuten vasemmanpuoleinen Jazz myös museoajoneuvo, vuosimalli on 1984. Taustalla häämöttää punainen samanlainen, joka on korjaamon käyttöauto, millä haetaan osia ja kuskataan asiakkaita. Tyyli ennen kaikkea !

[IC1970]

Saab valmistuikin jo tänään, eli autoon on vaihdettu vetoakselin suojakumi vasemmalle, ulompi. Samalla vaihtuivat laturin hihnat (2) ja ohjaustehostimen hihna.


Laturin puslat olivat kunnossa, eihän niiden näille kilsoille vielä rikki pitäisi ollakaan, hihnat ovat suorassa kuten pitääkin. Suhinat vähenivät ja auto käy nätimmin, kun korppuhihnat on vaihdettu pois. Ihka aidot Continentalit tilalle ! Johtaja oli säätänyt kaasutinta vähän rikkaammalle, unohdin sanoa, mutta oli huomannut itsekin koeajolla, tyhjäkäynti oli hieman epätasainen ja vedossa oli kuollut kohta kun kakkosella kiihdytti alkuvaiheessa. Eipä ole enää, nyt on taas "ajosäädöissä".

Saab suljettiin taas autotallin suojaan pois auringon kuluttavasta paahteesta, kilometrilukema taulussa nyt 170534 km.

[IC1970]

Koska tässä on vielä hyvää aikaa jollekin toiselle "projektille" ennen talven tuloa, tai sitten sen pidempiaikaisen käyttiksen etsimiselle, laitoin lyhyen pohdinnan jälkeen tämän Nettiautoon tarjolle. Kuten monet tietävät, en ole varsinainen autojen "säilöjä" ja uusi puuhastelun kohde on aina hakusessa, joten ratkaisu on tämä. Jos ei mene järkevällä hinnalla, jatkaa tämä seikkailujaan omistuksessani.
En halua enempää mainostaa, mutta tämä nyt kuitenkin tiedoksi, jos jollakulla on lämmin tallipaikka ja myös sydämessään lämmin paikka tämmöiselle kaasarivehkeelle. Ei näitä tässä kunnossa enää kovin montaa tuolla kuljeksi.

[IC1970]

Aika kuhina kävi Nettiautossa, kolmessa vuorokaudessa 490 katselukertaa, 11 suosikkilistausta ja lukuisia yhteydenottoja.

Saab lähti muutama tunti sitten kohti Varsinais-Suomea ja sai uuden kodin tallista, jossa on viisi muuta museoajoneuvoa. Auto sai ansaitsemansa jatkon elämälleen, siis. Kaupasta jäi haikea, mutta oikein hyvä fiilis, harvemmin olen autoja myydessäni tavannut mukavampaa pariskuntaa !


Tämä oli mielenkiintoinen kokemus, auton läpikäynti ja museoajoneuvoksi saattaminen. Sen verran kokemus avarsi, että Nettiautossa kuvia katsellessa "pienellä laitolla museokuntoon" autoista, uskaltaa toisinaan hieman hymähdellä, ei se niin helppoa ole kuitenkaan ja vähän vaivaakin pitää nähdä. Tulee mieleen, että jos vaiva on niin pieni ja auto niin hieno, niin miksei hommaa ole tehty ? Niinpä.

Uskoisin, että joskus teen tämän vielä uudelleen jollain muulla autolla, eka kerta oli kiva harjoitella Saabin kanssa, kun kerran ovat lähinnä sydäntä. Nyt on talli tyhjä ja mieli, ei oikein mitään ideaa. Ehkä vedän syvään henkeä ja nojaan vähän etäämmälle. Jospa huomenna pesisi mustan Accordin ja siirtäisi sen talliin. Niin ei tunnu niin tyhjältä.

Koskaan ei pidä sanoa ei koskaan, mutta olisiko näitten ysisatkujen osalta ympyrä nyt sulkeutunut osaltani. Aika näyttää.

[PM99]

Joo joka kerta kun lukee vanhojen autojen myynti ilmoituksia tulee vastaan teksti "Helpolla museoon" tai " miltei suoraan museoitavissa." ja pelkistä kuvista näkee heti että auto ei ole edes hyvä kuntoinen, ruostetta, lommoja, tarvike osia, sisusta kulunut, jne. Hieman jo alkaa ottamaan päähän kun aina kirjoitellaan samaa ja kuitenkin käy usein ilmi ettei autonmyyjä tiedä edes mitä museointi vaatii. Ja tämä on melkein puolessa nettiauton ja torin ilmoituksissa huomattava seikka. Oman i8 museokatsuri on pikaisella tarkastelulla sanonut menevän läpi mutta en aijo koittaa ennenkuin auto on oikeasti niin hyvä että suoriutuu kunnialla siitä ja että omaankin vaatimustasoon kelpaa. Toivottavasti tuo satku meni hyvään kotiin hinta oli omasta mielestä kohdallaan tuli monesti käytyä ihailemassa sitä tuolla nettiautossa ja isäkin sanoi että tuon kuntoinen kävisi hänellekkin