En mä oo katsonu enkä ala enää katsomaankaan kuin pankkitilin saldoa, jotta rahojen saavuttua voin tehdä luovutuksen Traficomissa. Toisen p*ska on toisen aarre jne, ja mä nyt nostin tän kanssa kädet pystyyn. Saan ton pois tontilta vain 300€ persnetolla ja kun laskee, että siirrän kesätassut Focuksen alle epäkeskomuttereilla, niin sehän oli sitten jo +-0. Tosin siitä tulee pieni miinus, että pistän mönkijän mettäkärryyn korvamerkatut renkaat nyt tän alle, mutta ehkä mä siitä selviän, kun se mettäkärrykin on edelleen tekemättä.
Mut joo. Oli eilen luppoaikaa, niin keskityin Focuksen huoltamiseen. Matkalla isän hallille ekana pistin merkille, että tässähän on Africa Export -popeista huolimatta jonkin sortin DSP, jolla totta tosiaan saa kyllä keskikohdan mun istumaetäisyydellä melkolailla keskelle kojelautaa tuulilasin alareunan etäisyydelle
Taas todistaa sen, että keskikaiutin on turhike stereo-äänille.
Pääsin ekaa kertaa tutustumaan nyt autoon "teknises mieles" paremmin ja joko tää on keulamällätty tai sitten viimasuoja on ollut paikallaan viimeset 10 vuotta. En meinaan ikinä ennen ole nähnyt tuollaista kennorivistöä, ellei uutena ostettua Astraa lasketa
Eipä tuolla pohjassa mitään ihmeellisyyksiä ollut. Normiruosteet tälle ikäluokalle. Moottoriöljyjen osalta tässä on edelleen tämä öljypohja, jota ei saa tyhjäksi asti irroittamatta sitä kokonaan. Legendan mukaan tuo kerää sakat pohjalle, totuudesta en tiedä. Pitää avata seuraavalla öljynvaihdolla ihan mielenkiinnosta.
Suodatin taas on tavallaan ihan kivassa paikassa, edessä on vain tuo turbon tuloputki kahdella klemmarilla, mutta kun tossa sitten on vähän riskinä se, että kaikki maantiekura varisee letkuista suoraan suodattimen pohjalle. Joo, saa ne putsattua, mutta en siltikään tykännyt.
Vaihteistoöljyjen vaihto oli kyllä helppo homma. On meinaan proput hollilla
Laatikkoon pitäisi mennä 1,67 litraa öljyä ja jossain kahden litran nurkilla totesin, että taitaa olla täyttöreikä liian ylhäällä ollakseen myös tasoreikä samalla. Eli se on nyt sitten muutaman desin ylitäytetty. Tuskin vaikuttaa mihinkään mitään... Ainakaan siis negatiivises mieles. Tuskin toi niin hienomekaaninen laitos on, että joku puoli senttiä liian ylös nouseva öljytaso näkyis missään?
Kello oli luokkaa 17 kun kävin jakopään kimpppuun. Tässä on nyt kyllä jotain ranskalaisia juttuja, joista alan ymmärtämään, miksi joidenkin mukaan ranskalaiset kuuluvat nakkikiskalle. Ensimmäinen töktök mulle oli johtosarja, joka on pitänyt pingottaa just jakopääkopan eteen kivasti. Okei, voi olla Fordinki käsialaa, joten en siihen takerru. Seuraava töktök on tämä moniurahihnan kiristin, jota pitää käyttää jollain 36 mm tms kiintoavaimella, jollaista ei ole missään normiharrastajalla. No iso ja löysä jakoavain ajaa saman asian, mutta tohonki tartti kolmannen käden avuksi, että remmin sai pois.
Lisäksi se kiristin on kolmella puoltilla kiinni, joista kaksi on niin hv-paikassa ettei tosikaan. Avatessa yksi on yläpuolen vääntimen paikan takana (kiinni laittaes sen saa siis lukittua eli haittasi vain avatessa) ja vääntimen paikkahan on niin, että moottorin kannake paikallaan siitä ei millään väännä. Toinen sitten on kahden kireän johtonipun takana. Kolmas oli ihan inhimillinen, mutta esimerkiksi Saabeissa nuo ovat pääsääntöisesti yhdellä pultilla kiinni, ja sekin on laitettu helppoon paikkaan. Ja mä siis nykyään kritisoin Saabien huoltoystävällisyyttä, mutta tämä oli pelkkää kehua.
No tässähän oli sitten näemmä liian kapea remmikin edellisen ranettajan jäljiltä. Semmosta se on.
Remmi on selvästi vaihdettu kun ei ollut halkeamia tai muuta, mutta taas on säästetty 6,15 € (Aeromotorssin halvin keskitason tuote) itse rullassa, sillä sen laakeri rahisi ja klappasi. Ja sisällä pelkkää kuivaa putua.
Jakopään tuntematon vaihtoajankohta vei siinä määrin yöuneni, että hain Motonetista muutaman kympin yli "markkinahinnan" olevan jakopääsatsin, mutta hehän eivät tunnetusti myy muutaman euron rullaa, ellei kylkeen ota 70 € kiristinpakettia hihnoineen. Eli tyydyin kaapimaan rasvaputut pois ja pistin vaseliinia tilalle. En tiedä onko toi tollasille nopeuksille speksattu, mutta jos se nyt viikon kestäis, niin se riittää mulle. Metelistä päätellen en olis luottanut siihen ilman uusia rasvoja, ja nyt se on kyllä ollutkin hiljaa ainakin 140 km siirtymän verran.
Jakopäähän oli taas tätä taattua mallia, että pistä yhtä väärin paikalleen kuin se on ollutkin ja näillä konsteilla on tullut tehtyä jo niin monta jakopäätä, että lopetan tämän tavan käyttämisen vasta kun ensimmäinen menee siinä määrin väärin, että teen sen toiseen kertaan ajoitustyökalujen kanssa
Nyt saan nukuttua jakopään kanssa ja aloin pohtimaan, että olisiko tässä tosiaan voinut olla 266 tkm ajetut kamat tehtaan jäljiltä?
Remmissä on niin orkkikset logot kuin voi olla.
Remmi on Gatesia, rullat taas INAa. Eikai tommosia sekasettejä kaupasta saa, mutta tehdas tilaa mistä halvimmalla saa?
Vesipumppu oli yhtä hapan ulkonäöltään kuin muukin jakopään puolella ja huomatkaa myös valmistusajankohta tässä 2014 rekisteröidyssä autossa: 12/2013
Tässä kohtaa auto jo kävi ja kello taisi olla luokkaa 22:30. Eli jakopääremppa kesti sen reilu viisi tuntia, josta ainakin yksi työkalujen etsimiseen. Esimerkiksi momenttiavaimen 3/8 " -> 1/2 " -adapterin haku kesti puoli tuntia. Semmosta se välillä on. Eli toisella kertaa pusertais varmaan kolmeen tuntiin, jos työkalut on hollilla ja yleisihmettelyyn käyttää vähemmän aikaa? Ihan tuntipalkoille pääsi mun mielestä...
Mutta sitten se ranskiksien osuus. Eli vedet paisariin ja rauhalliselle ilmausajolle. Niinhän ne kaikki on ilmattu aina. Aja vaan, lisää vettä tarvittaessa. Aika pian kuitenki hokasin, että ei tuu edes lämmintä ilmaa puhaltimesta vaikka lämmöt on mittarin mukaan 90 asteessa ja flekti huutaa täysillä. Aloin miettimään modernia konetta, että pitäiskö se ilmata sitten testerillä. Sattui olemaan kaverin Autocom mukana ja ei sillä sellaista toimintoa löytynyt, mutta löytyi vikakoodin liian kuumasta moottorin lämpötilasta, joka siis liittynee siihen flektin huutamiseen. On aika fiksu auto, huudattaa vain flektiä ja pitää lämpömittarin normaalissa asennossa, mutta ei viitti kertoa sitä sitten mittaristossa millään tavalla kuljettajalle?
No sitten aloin etsimään, että olisko täs kuitenki joku juntti ilmausnippa ja sellainen löytyi. Näytti ihan renkaan venttiilinhatulta, joten ajattelin sen olevan vain suoja ja alla on joku venttiili, josta ruuvarilla päästetään ilmat ulos. No ei, sehän oli tulppa. Ja auto oli pihalla nurmettuneella sorapinnalla, joten se tulppahan lähti sieltä ja 100 asteiset vedet käsille (ei tullut palovammoja).
No sitten alkoi operaatio tulpan etsintä. Löytyi termostaattikotelon päältä, josta koitin saada sen rautalangalla, kun muoviin ei esimerkiksi magneetti tartu. No se tippui sitten johonkin ihan mystiseen paikkaan ja sitä etsittiin nurmikolta ja konehuoneesta.
Jonkin ajan kuluttua se sitten paikallistui öljynsuodatinkotelon ja lohkon väliin, josta sitä sitten saikin hetken ronkkia rautalangalla.
Aikaa kului, ilmaamiset jatkui (hanskat ja sen päälle nitriilihanskat on hyvä tämmöseen kuuman nesteen valutteluun) ja lopulta auto oli nipussa melko tarkalleen puolilta öin. Nyt aamulla vielä tsekkasin, niin puolisen litraa ilmaa oli poistunut ja nipastakaan ei enää tullut. Eli kai sen nyt on hyvä. Ja toisella kertaa tiedän aloittaa kylmällä koneella ilmausnipan availut.
Ei tuosta nyt pahaa kammoa jäänyt, mutta tämmöset huomiot:
-Typerä moniurahihnan kiristin
-Typerä ilmaussysteemi
-Typerä korvattomuus eli kone piti pönkittää öljypohjasta, kun en keksinyt mihin kannatinpalkin saisi kiinni
Eli summasummarum: seuraavaksi ostan sen litrasen Ecoboostin, niin saa haukkua Fordia eikä ranskalaisia
Tilasin loput huoltokamat Aeromotorssilta ja nyt kun tota maalipintaan oon katsellut aikani, niin saatan jopa alentua myllyttämään kunnon hologrammit tähän. Kyllä se noi pintanaarmut voittaa...