Foorumi – Saabclub.fi

Onko kukaan innostunut aiheesta tehon mittaus moottorista? Olen fundeerannu josko tekisi itse sellaisen laitteen joka liitetään kampiakselin päähän. Iso sähkömoottori (200kW) toimimaan jarruna, millä teholukemat saadaan mitattua. Ja sokerina pohjalla harrastetoiminta tuottaa sähköä, joka voidaan vaihtosuunnata takaisin sähköverkkoon saaden rahnaa bensalaskuihin! Tai lämmittää pihamaalla vesipyttyä uintitarkoituksiin!

Porukasta löytyisi varmasti guruja, jotka pystyisivät nappaamaan sähkömoottorin (generaattorin) ominaiskäyrän suoraa tietsikalle josta voisi tehdä loistavia päätelmiä.

Tämmösellä vehkeellä olisi todella helppo simuloida todellisuutta penkillä niin että saisi kaikenmaailman venttiilit ja trimmerit optimiasentoon ennen koneen aasentamista takaisin paikoilleen. Laitehan voisi olla Saab -kerhon jäsenille vuokrattavissa?!?!

Joka tapauksessa jollakin tasolla meinaan aloittaa suunnittelun, josko se joskus lihaksikin muuttuisi. Jos jollain on ylimääräisiä sähkömoottoreita (150-200kW) niin kertokaa ihmeessä. Eipä taida semmonen möhkäle ihan kevyt olla....

Ois halvempi kokeilla Dyno-ohjelmaa. Sitä joka lukee sytyksen katkontaa äänenä ja ohjelma PC:llä kääntää syötettyjen tietojen avulla Teho- ja vääntökäyrä kuvaajiksi. ? Oliko Superdyno ? Vilpertti muistaa paremmin.

Mutta aina kannattaa rakentaa je keksiä jotain uutta. Siis ehdottomasti kannattaa valmistaa.

Herra on hyvä ja etsii järkevänhintaisen 200kW moottorin jollei jostain romukasasta onnistu pelastamaan. Katselin juuri siemens:in ja abb:n kataloogeja ja totesin että voip olla se mitattava saappi halpa mittavälineistöön nähden..

perkijar kirjoitti:Onko kukaan innostunut aiheesta tehon mittaus moottorista? Olen fundeerannu josko tekisi itse sellaisen laitteen joka liitetään kampiakselin päähän.

Eikö kampiakselin päähän liitettävä tehodynamometri ole autohommissa aika turhanen kapistus?

perkijar kirjoitti:Iso sähkömoottori (200kW) toimimaan jarruna, millä teholukemat saadaan mitattua.

Sinänsä hyvä ajatus, mutta ei mitenkään uusi, tuota menetelmää käytetään paljon ihan oikeastikin polttomoottorilaboratorioissa ympäri maailmaa.

perkijar kirjoitti:Ja sokerina pohjalla harrastetoiminta tuottaa sähköä, joka voidaan vaihtosuunnata takaisin sähköverkkoon saaden rahnaa bensalaskuihin! Tai lämmittää pihamaalla vesipyttyä uintitarkoituksiin!

Nyt tulikin jo mahdoton ajatus

Yksikään verkkoyhtiö ei salli verkon käyttämistä kuormana tälläisissä touhuissa, saati että maksaisi siitä vielä rahaa.

Vesipyttyä voi toki lämmittää, mutta kannattaa miettiä millainen kasa lämmitysvastuksia tarvitaan hukkaamaan 200kW teho. Todellisuudessa ainoa vesipytty mitä tuolla vehkeellä lämmitetään on kuormavastuksena yleensä käytettävä suolavesipytty

perkijar kirjoitti:Porukasta löytyisi varmasti guruja, jotka pystyisivät nappaamaan sähkömoottorin (generaattorin) ominaiskäyrän suoraa tietsikalle josta voisi tehdä loistavia päätelmiä.

Ei siinä tarvita kuin pihtivirtamittari jossa on mittaussignaalin ulostulo ja pyörimisnopeuden mittaus (esimerkiksi hall-anturilla vauhtipyörältä). Yksinkertaisimmillaan datan loggaus onnistuu pc:n peliohjainportin kautta. Jos haluaa päästä helpommalla niin harrastelijakäyttöön tarkoitettuja DAQ-palikoita ohjelmistoineen saa parillasadalla eurolla (http://www.picotech.com/, maahantuoja on Aseko).

perkijar kirjoitti:Joka tapauksessa jollakin tasolla meinaan aloittaa suunnittelun, josko se joskus lihaksikin muuttuisi. Jos jollain on ylimääräisiä sähkömoottoreita (150-200kW) niin kertokaa ihmeessä. Eipä taida semmonen möhkäle ihan kevyt olla....

Kannattanee surffata vaikkapa ABB:n sivuille ja katsoa minkä kokoinen ja painoinen laite on 200kW oikosulkumoottori

Jos joku oikeasti haaveilee omasta dynamometristä niin hydraulinen dyno on oikeastaan ainoa vaihtoehto toteuttaa laite harrastetason kustannuksilla siten että sillä pystytään mittaamaan riittävät tehot riittävän tarkasti.

Anteeksi kauheasti jos murskasin unelmia

Jussi kirjoitti:

perkijar kirjoitti:Porukasta löytyisi varmasti guruja, jotka pystyisivät nappaamaan sähkömoottorin (generaattorin) ominaiskäyrän suoraa tietsikalle josta voisi tehdä loistavia päätelmiä.

Ei siinä tarvita kuin pihtivirtamittari jossa on mittaussignaalin ulostulo ja pyörimisnopeuden mittaus (esimerkiksi hall-anturilla vauhtipyörältä). Yksinkertaisimmillaan datan loggaus onnistuu pc:n peliohjainportin kautta. Jos haluaa päästä helpommalla niin harrastelijakäyttöön tarkoitettuja DAQ-palikoita ohjelmistoineen saa parillasadalla eurolla (http://www.picotech.com/, maahantuoja on Aseko).

Njaa, ite en ainakaan vähättelisi kun en tosta edellisestä ymmärtänyt kuin: "Ei siinä tarvita kuin jossa on ja mittaus (esimerkiksi). Yksinkertaisimmillaan onnistuu pc:n kautta. Jos haluaa päästä helpommalla niin harrastelijakäyttöön tarkoitettuja ohjelmistoineen saa parillasadalla eurolla."

Mut ois se sillä tavalla parempi ettei tartte mennä "oikeeseen kokeeseen" häpeemään sitä omaa sataa hevosta. Ois meinaa hyvä jos ois omassa tallissa tollaset vermeet millä sais mitattua noita tehoja.

miten tommonen hydraulinen laite oikein olis toteutettavissa, jos se on niinku helpompi... hmm... sitä on pähkäilty tässä vaikka kuinka kauan jos semmosen mallia "mun autossa on enemmän tehoa, kun sun autossa" - mallin rakentelis.. loppus ne puheet kylillä...

turkkaki kirjoitti:miten tommonen hydraulinen laite oikein olis toteutettavissa, jos se on niinku helpompi... hmm... sitä on pähkäilty tässä vaikka kuinka kauan jos semmosen mallia "mun autossa on enemmän tehoa, kun sun autossa" - mallin rakentelis.. loppus ne puheet kylillä...

Yksinkertaisimmillaan se on rullat, jotka pyörittävät hydraulipumppua ja hydraulipumpulla on kuormana kuristin.

Momentti on suoraan verrannollinen paineeseen ja pumpun kierrostilavuuteen (tai teho on suoraan verrannollinen paineeseen ja tilavuusvirtaan mitä nyt halutaankin laskea), joten kun tiedetään kierrostilavuus niin momentti saadaan laskettua paineesta ja teho pyörimisnopeuden avulla.

Yksinkertaisimmillaan mittaus onnistuu ihan tavallisella hyvälaatuisella painemittarilla (hintaluokka muutama kymppi) ja jollain halvalla pyörimisnopeusmittarilla ja kynällä ja paperilla "loggaamalla". Helppoahan mittaus ei sillä tavalla ole mutta paljon tarkempaa kuin persdyno.

Jos jollain oikeasti on intoa, aikaa ja muutenkin resursseja lähteä tekemään omaa dynoa niin minulta löytyy apuja hydrauliikkassa ja mittausjärjestelyissä.

Jussi kirjoitti:
Eikö kampiakselin päähän liitettävä tehodynamometri ole autohommissa aika turhanen kapistus?

No jos rakentaa viripannun niin moisessa penkissä koneen voisi sisäänajaa, säätää ja todeta mahdolliset ongelmat ennen autoon asentamista. Näin isot pojat tekee.

Helpompi kokeilla eri palikoiden vaikutusta moottorin käytökseen kuin että autossa paikallaan olevaan moottoriin vaihtelis turboa, pakoputkea, pakosarjaa, imuputkea, imusarjaa, kantta ym. ym.

Joten täältä ajatukselle kannatusta! Toteutus taas..

Ruosteruisku kirjoitti:Ois halvempi kokeilla Dyno-ohjelmaa. Sitä joka lukee sytyksen katkontaa äänenä ja ohjelma PC:llä kääntää syötettyjen tietojen avulla Teho- ja vääntökäyrä kuvaajiksi. ? Oliko Superdyno ? Vilpertti muistaa paremmin.

Tarkoitat varmaan StreetDynoa

Tuolla saa varmaan keskenään vertailukelpoisia tuloksia jos olosuhteet pysyvät samana?

Uudessa TM:ssa on juttua virtuaalitehonmittauksesta.

ElmOScan -ohjelmisto puntarissa Racelocic VBox:n kanssa.

Sama pää kesät talvet ja kovalla tuulella viheltää. Streetdynohan se oli. Spaden ja vilpertin kanssa jäi kokeilut kesken kun tuli lumi maahan syksyllä. Ehkäpä juhannuksena jatketaan? Ainakin jos kattelee ikkunasta ulos. Viikossa tullut 10 cm lunta. Mutta eikös vappuna ole aina lumi maassa, eikö?

Joku näppärä voi hytikka penkkisysteemiin värkätä jonkun ekseli-taulukko muunnokset. Niin ei tarvis paperia tuhlata lasku hommiin.
Pistetäämpä mietintään hatun alle hydraulinen penkityshomma.

hmm... tätähän täytyy miettiä..

tilavuusvirta tarkoittanee nyt pumpun läpi kulkevan nesteen määrää..

onko tuo vakio hydraulipumpuilla...
eli siis onko pumpun tuotto suoraan verrannollinen pumpun kierrosnopeuteen.

ja kierrostilavuus lienee sitten yhden kierroksen aikana pumpun läpi kulkevan nesteen määrää (m3)

tällöinhän:
kierrosnopeus(1/s) * kierrostilavuus(m3) = tilavuusvirta,
joka ilmeisesti on "jotain"m3/s = tuotto.(ko?)

okei ja kun soppaan lisätään paine, niin saadaan hydraulinen teho:
tilavuusvirta (m3/s) * paine [(Pa)=(N/m2) = teho (Nm/s)

voima taas olisi:
kierrostilavuus(m3) * paine (N/m2) = momentti (Nm)

käykös se nyt näin vain vaihtaa hydrauliikasta mekaniikkaan??
voikos se nyt olla noin yksinkertaista...

hmm... mahtaa kuitenkin olla tarkkaa sen kuristimen kanssa, että päästään oikealle kierrosalueelle, ja sopiville paineille... ???

muokattu tässä pariinkin otteeseen, kun luen kirjallisuutta samalla..

heh... joo no arvasinhan että tämä ei voi olla näin helppoa..

pitäis ensi saada hydraulipumppu jonka ottoteho olisi luokkaa max 300hp.. hehheh tarkottaa pumppua joka teollisuudessa vaatisi kaverikseen 220kW:n sähkömoottorin... jotenki tuntuu siltä, ettei se nyt ihan näin mene...

turkkaki kirjoitti:tilavuusvirta tarkoittanee nyt pumpun läpi kulkevan nesteen määrää..

Jep

turkkaki kirjoitti:onko tuo vakio hydraulipumpuilla...
eli siis onko pumpun tuotto suoraan verrannollinen pumpun kierrosnopeuteen.

Syrjäytyspumpuilla on...

Tietenkin hyötysuhteet on myös verrannollisia pyörimisnopeuteen, paineeseen, viskositeettiin jne.

turkkaki kirjoitti:ja kierrostilavuus lienee sitten yhden kierroksen aikana pumpun läpi kulkevan nesteen määrää (m3)

Jep, yleensä puhutaan cm3/r

turkkaki kirjoitti:kierrosnopeus(1/s) * kierrostilavuus(m3) = tilavuusvirta, joka ilmeisesti on "jotain"m3/s = tuotto.(ko?)

Tuotto [l/min] = pyörimisnopeus [rpm] * kierrostilavuus [cm3/r] *1000

turkkaki kirjoitti:okei ja kun soppaan lisätään paine, niin saadaan hydraulinen teho: tilavuusvirta (m3/s) * paine [(Pa)=(N/m2) = teho (Nm/s)

Tilavuusvirta [l/min]/60000 * Paine [bar]*1e5 = Teho [W]

turkkaki kirjoitti:voima taas olisi: kierrostilavuus(m3) * paine (N/m2) = momentti (Nm)

Momentti on:

Radiaanitilavuus [cm3/rad]/1e6 * Paine [bar] *1e5 = Momentti [Nm]

Radiaanitilavuus [cm3/rad] = Kierrostilavuus [cm3/r] / (2*pi)



Noin yksinkertaista se on, hyötysuhteet puuttuvat vielä, mutta ei sillä niin väliä

Korjailin yksiköt yleisempään muotoon... hydrauliikka ei ole vielä SI-järjestelmässä (eikä toivottavasti tule koskaan olemaankaan).

nopeesti vaan tuossa laskeskelin yhdellä esimerkkipumpulla, että tilavuusvirran maksimit tulee vastaan alta 50hp:n, ja eikös tuossa tule vastaan näinollen myös pumpun maksimiteho... eli siis pitäis saada puoli-ilmaseksi jostain ihan järjettömän tehokas hydraulipumppu.

helpompi vaan meidän kaikkien muiden on muuttaa noi "humpuukiyksiköt" suoraan SI-järjestelmään, kun nuo on muuten niin tavattoman paskamaisia pyöritellä. ja siksi yleensäkin laitoin nuo yksiköt siihen, että näin ite, että laskuista tulee jotain järkevää.

ja ot... miten jenkit pärjää niiden yksiköidensä kanssa, kun suhdeluvut on mitä sattuu... ihmekään jos tulee laskuvirheitä, kun yrittää muuttaa neliöjalkaa neliömailiksi... ei voi ymmärtää