Maanantaina sitten liikkeelle vanhalla Lancerinrutkulla 400km reissu kohti anoppilaa (Hartola) josta 9-3:lla lähdettiin tonnaria Nastolasta 80km päästä hakemaan. Kokonaismassa juuri kolkissa riittikin lailliseen hinaukseen köydellä.
Kilpiä ei tonnarissa paikallaan ollut joten kävin siirtoluvan ja tarrakilvet vielä matkalla konttorilta noutamassa.
Paikan päällä ulkoa ja sisältä siistiä autoa katsomaan ja vaikea oli uskoa auton hintaa kun sitä siinä tutki joten yllätys oli vain positiivinen. Rahat kouraan ja hinaamaan, siirtokilvet tietenkin unohtui sitten kiireessä 80km päähän toisen auton takapenkille mutta siihen luottaen että siirtoluvan olemassaolo kyllä tietokoneelta nykyjärjestelmillä selviää vaikka ei tarroja olekkaan niin lähdettiin kuitenkin matkaan.
Hinaus sujui ongelmitta ja auto talliin, osia olinkin jo valmiiksi ostanut kansipahvin ja öljyt, suodattimet, glykolit sekä huuhteluaineet ja huuhteluöljyt.
Samana iltana kävin jo auton kimppuun ja purin kannen pois, tiivistehän se vaan oli väsähtänyt. Kansi oli moitteeton kuten myös sylinterit ja männät. Mitään nakutusjälkiä eikä muutakaan näkynyt. Jakoketju oli jo jonkin verran kulunut, 3 napsua oli kiristimessä vielä varaa, tasapainokoneistohan tähän oli jo vaihdettu pari vuotta aiemmin. Harkitsin jakoketjun vaihtoa siinä samalla mutta aikataulun ollessa tiukka jätin tällä kertaa väliin, helppohan se on venakoppa avaamalla joskus toistekkin vaihtaa katkaistavan ja liitettävän ketjun avulla.
Moniurahihnan totesin olevan vaihtokunnossa joten koska se piti kuitenkin irrottaa niin tilasin paikalliseen varaosaliikkeeseen seuraavaksi päiväksi uuden hihnan, venakopantiivisteen ja hihnan kiristinrullan. Ohjainrulla oli täysin moitteeton laakeroinniltaan eikä ollut rasvaakaan vuotanut joten päätin jättää sen vaihtamatta. Siinä purkaessa sitten huomasin kiristimen iskarin vuotaneen öljynsä pihalle, ja irrottaessa se sitten hajosikin kahteen kappaleeseen. Totesin sen olevan hyvin pitkälti entinen, onneksi sain PCS:n Rikun kiinni joka lupasi toimittaa kohtuulliseen 90e (-10%) hintaan uuden kiristimen iskarin seuraavaksi päiväksi.
Näin tapahtuikin, ja kasattua tuli uusilla palikoilla. Moniurahihnan kanssa tappeluun meni loppujen lopuksi eniten aikaa, koska ensin tehtiin Alfamerin "laatukirjan" ohjeiden mukainen lukitustyökalu 4mm lattaraudasta (ohjeissa vahvuus 3mm!) joka tietenkin vääntyi mutkalle paikalleen laitettuna eikä remmiä saanut kohdalleen. No, uusi yritys ja vielä paksummasta jolloin alkoi lopulta kestämään. Oman lisävaikeutensa hommaan toi se, että työskentelin yläkautta irroittamatta sisälokasuojaa jolloin sitä piti kiristimen pulttia paikalleen asettaessa vääntää luttuun tilan saamiseksi.
Näiden operaatioiden jälkeen oltiinkin jo keskiviikkopäivässä osien odottelun vuoksi, mutta niinhän se vain nätisti lähti käymään ja toimi heti ilman pienintäkään ongelmaa, vuotoa tai häiriötä. Ensimmäisellä koeajolenkillä toisen takapyörän käsijarru yritti hieman jumitella, mutta aukesi sitten itsestään ennenkuin ehdin alkaa sitä herättelemään. Alle mukana tulleet mustat peltivanteet melko loppuun ajetuilla kesärenkailla vielä, konttorilta liikennekäyttöön otto ja uudet kilvet niin valmista tuli. Ainoat pikkujutut lisänä oli imuilman lämpöanturin johdon katkeaminen liittimen juuresta jonka korjasin leikkaamalla hieman muovia liittimestä pois että mahtui tinaamaan johdon takaisin yhteen, sekä etuvilkun klipsun hajonneen kiinnitysreiän viereen uuden poraaminen.
Öljyt vaihdoin kahteen kertaan nesteiden sekoittumisen vuoksi, jäähdytinjärjestelmässä käytin pesuainetta veden seassa myös. Ensimmäisen koelenkin jälkeen tuli siis vaihdettua kaikki nesteet vielä kerran sekä öljynsuodatin. Paisuntasäiliötä en saanut vedellä huuhtomalla sisältä aivan puhtaaksi mutta kyllä tuo nyt välttää.
Termostaatin olisin laittanut uuden mutta tarvikeliikkeellä ei ollut tarjota kuin 82 asteista joten pitänee uusi noutaa vaikka merkkitiskiltä, alussa meinasi roikkua kovastikkin lämpöviisari mutta ilmeisesti joku jumitus sieltä termarista aukesi kun nyt roikkuu "normaalisti" EDU3-tonnarin tyylisesti enää. Pitäisi siis ruuvit sieltä mittariston takaa kiristää ja samalla katsoa onko toisen vilkun merkkivalon polttimo palanut kun ei toimi vaikka rele kyllä naksuu ja itse vilkut toimii.
Akku, vaikkakin melko uusi 72Ah, oli mennyt pilalle talvella seisomaan jäännin takia koska oli päässyt tyhjänä jäätymään. Varausta se ei oikein enää ottanut vastaan joten kävin tarvikeliikkeestä uuden 62Ah akun 55 eurolla, merkki oli tuntematon mutta halpa hinta ja 2v takuu saivat tekemään ostopäätöksen kokeilumielessä.
Joitakin kuvia löytyy tuolta talvivanteilla (isoja 1-2M, en jaksanut pienentää): http://www.ee.oulu.fi/~jcarlson/tonnari/
Jatkoa tälle tapaukselle saattaa jossain määrin vielä tulla, lähinnä ajatuksissa oli maskin vaihto vakioon ilman verkkoa, sekä kesävanteiden ja -renkaiden hommaus. Kuten ehkä huomaakin niin sisäverhoilua on punaisella plyyshillä päällystetty ihan taitavasti, ja alkuihmettelyn jälkeen ei vaikuta yhtään pahalta joten saa olla tuollainen.. Vaihdekepin nupin ja pussin voisi nahkaisiin vaihtaa kylläkin. Ulkokuori kaipaisi alkuunsa lähinnä orkkista takaspoikkaa ja etu- ja takapuskurien mustien osien korinväriin maalausta. Lisäksi loppu maalipinta myllytystä himmentymän ja sävyerojen vuoksi.
Softa on ihan perus Maptun stage1, joten varmaan joitakin viilauksia taidan siihen tehdä jo potunkin olemassaolon vuoksi, myöskin hieman isommat suuttimet voisi olla tarpeen (465cc esim). Noita mainittuja puutelistalla olevia osia saa tarjota jos löytyy.
Tuutko suraavaks hakee samasta paikasta ton mun 9-5:n 
Rempatessa katselin vain, että hyvinhän tuo hukkaportin kellossa on ja muutkin vaikuttivat pikavilkaisulla ok:lta, isommilla ahdoilla kuuluvan vihellyksenkin pistin mahdollisesti vuotavan bypassin tms. ahtovuodon piikkiin vaikka W-letkustahan sekin pihisi.
