Jos haluaa jännitystä elämään, niin ei tee mitään. Isäukon 9-3:lla on ajettu etanolilla pohjaa avaamatta jo vuosia. Kaippa siinä on jonniimoinen riski.
Perustan sitten oman näkemykseni useamman eri vuosikymmeneltä olevan Saabin moottorin avaukseen. Vanhoissa (korkeakitkamännillä olevissa) ei juuri nimeksikään ollut karstaa sisällä ja saman varsin puhtaan sisikunnan näin meidän uudemman mallin 2004- T7 -koneessa. Taasen nuo matalakitkamäntäkoneet ja juurikin 1-version T7 -moottoreissa sitä karstaa riittää jo vähän ajetuissakin hurjia määriä.
Faktapuoltahan on, että hiili on varsin kovaa tavaraa ja karstan jauhaminen jakopäässä kuluttaa ketjun ja laahaimien lisäksi myös rattaat. Olen purkanut yli 400tkm ajettuja 8-tappisia Saabin moottoreita, joissa nokka-akselin rattaat ovat kuin uusia metallurgisessa mielessä pienen pesun jälkeen. Toisaalta tuo öljysyöppön 9-3:n 165tkm ajetun moottorin jakopään rattaatkin oli kuluneet ihan hurjiksi.
Tässä linkki
2004 9-5:n nokka-akselit ja yläkerta . Ajokilometrit 200tkm.
Yritin etsiä kuvaa 9-3:n nokisesta venttiilikopan sisäpuolesta, mutta eipä näköjään ollut asentaja Mertasella kamera käsillä siinä vaiheessa ja näky on jäänyt dokumentoimatta. Sellainen oikein nokinen venakoppa ja nokka-akselien ympäristö löytynee kyllä jonkun klubitoverin kuvakollaasista?
Jokatapauksessa siis, jos asiaa aikoo arvioida etukäteen, avaa venakoppa.
Jotenkin mie yhdistäisin nämä kaksi eri asiaa toisiinsa:
Jos jakopää rallattaa jo koneen vähillä kilsoilla
kone on sisältä karstainen, eli hiiltä löytyy
jakopää kuluu
Sitten käännetään homma toisinpäin, onko siis riski että kone on karstainen?
Jos jakopää rallattaa ja venttiilikopan avauksesta näkyy mustalla hiilellä ja noella vuorattu venttiilikoppa ja jakopään rattaat
on hyvin perusteltua avata kone ja vähintäänkin puhdistaa se öljypohja