E85 ja kylmänä käyntiin lähtö

[patu]

Voiko tuolla e85 seossuhteella olla eroavaisuuksia käynnistyksessä. Olen nyt ollut 8 vuotta orkkisbiopowerin omistaja ja 5vuotta jälkisoftatun omistaja. Nyt vknloppuna tankkasin molempiin samalla asemalla tankit täyteen. Kumpikaan ei enää suostu käynnistymään melkein ollenkaan lämmitysjohdot kiinni oltuna. Kylmänä -18 lähtee kuin ei vikaa olisikaan. Ensimmäisen kerran kumpikin tökkinyt käyntiin lähdettäessä tänä 5-8vuoden aikana.. Olin jotenkin hämmentynyt, kun toinen jäi odottelemaan moottorin "jäähdyttämistä"..

[AZP]

Ainakin joskus muinoin muistan lukeneeni raportteja siitä miten lohkolämmittimen käyttö tietyn aikaa ennen starttia vaikeutti etanolilla käynnistymistä kun ulkolämpötila oli hyvin kylmä. Syyksi uumoiltiin sitä että lämpö ei ollut jakautunut koneessa tasaisesti. Olikohan niin päin että koneen lämpöanturi luki lämmintä osaa koneesta ja se johti sylinterien todelliseen lämpötilaan mähden liian vaatimattomaan rikastukseen.

Täällä foorumilla siitä keskusteltiin. Täsmähaulla löytynee jutustelut.

[patu]

Joo täytyy perehtiä.. Yllätti vain yksi aamu..

[petrisa]

Ainakin joskus muinoin muistan lukeneeni raportteja siitä miten lohkolämmittimen käyttö tietyn aikaa ennen starttia vaikeutti etanolilla käynnistymistä kun ulkolämpötila oli hyvin kylmä. Syyksi uumoiltiin sitä että lämpö ei ollut jakautunut koneessa tasaisesti. Olikohan niin päin että koneen lämpöanturi luki lämmintä osaa koneesta ja se johti sylinterien todelliseen lämpötilaan mähden liian vaatimattomaan rikastukseen.

Täällä foorumilla siitä keskusteltiin. Täsmähaulla löytynee jutustelut.

Tämä onkin mielenkiintoinen juttu, kun bensalla on näissä sitä ongelmaa, että lohkolämmityksen jälkeen rikastaa liikaa. Kone tukehtuu savuttaa sekä bensa haisee ja saattaa jopa sammua. Itselläni ei tätä ongelmaa ollut etanolikäytöllä ollenkaan vaan lähti käyntiin erittäin hyvin. Siinä ei pieni ylirikastus haitannut ollenkaan vaan päinvastoin.

[AZP]

Saattoipa tuo tosiaan olla bensalla tuo ongelma, eikä viinalla. Muisti palailee pätkittäin, jos ylipäänsä palailee

[Pakari]

Ainakin joskus muinoin muistan lukeneeni raportteja siitä miten lohkolämmittimen käyttö tietyn aikaa ennen starttia vaikeutti etanolilla käynnistymistä kun ulkolämpötila oli hyvin kylmä. Syyksi uumoiltiin sitä että lämpö ei ollut jakautunut koneessa tasaisesti. Olikohan niin päin että koneen lämpöanturi luki lämmintä osaa koneesta ja se johti sylinterien todelliseen lämpötilaan mähden liian vaatimattomaan rikastukseen.

Täällä foorumilla siitä keskusteltiin. Täsmähaulla löytynee jutustelut.

Tämä onkin mielenkiintoinen juttu, kun bensalla on näissä sitä ongelmaa, että lohkolämmityksen jälkeen rikastaa liikaa. Kone tukehtuu savuttaa sekä bensa haisee ja saattaa jopa sammua. Itselläni ei tätä ongelmaa ollut etanolikäytöllä ollenkaan vaan lähti käyntiin erittäin hyvin. Siinä ei pieni ylirikastus haitannut ollenkaan vaan päinvastoin.

Tämä koskee perinteistä vesitilavastusta sekä letkulämmitintä. Säteilylämmittimellä tätä ongelmaa ei ole ja todennäköisesti tästä syystä Defakin on vaihtanut suosituksen ensimmäisten vuosimallien jälkeen säteilylämmittimeen.

[petrisa]

Tämä koskee perinteistä vesitilavastusta sekä letkulämmitintä. Säteilylämmittimellä tätä ongelmaa ei ole ja todennäköisesti tästä syystä Defakin on vaihtanut suosituksen ensimmäisten vuosimallien jälkeen säteilylämmittimeen.

Ei kyllä mitään mieltä asennella säteilylämmitintä, jos perinteisen lohkolämmittimen autoon saa. Letkulämmittimiä taas on enemmänkin asennettu niihin joihin lohkolämmittimiä ei saa esim dieseleihin.

Säteilylämmitin on aika turha kapistus. Nyrkin kokoinen 300W mötikkä kiinni öljypohjassa ei juuri konetta lämmitä. Lisäksi iso osa lämmöstä haihtuu suoraan ilmaan. Kaiken lisäksi näissä bensakoneissa ei ole pohjapanssaria toisin kuin dieseleissä. Lohkolämmitin sentään on 500W ja vesitilassa koneen sisällä. Säteily lämmitin on jotenkin ymmärrettävä deselissä edellä mainituista syistä, mutta bensa malliin en näe sillä mitään järkevää syytä.

Tuota aiemmin mainittua ongelmaa ei muistaakseni juuri ole, jos ei käynnistä autoa aivan heti piuhan nokasta otettuna. Enkä taas ole kuullut, että sitä edes olisi, mikäli nyt jostain syystä on kiertovesipumpulla varustettu letkulämmitin.

Tämä liian suuri rikastus johtunee siitä, että ECU mittaa ilmeisesti konetta kylmemmäksi kuin se sylinterien osalta on. Lämmittimen ottaminen pois päältä tasoittanee lämpötilan eron hetken odottelun aikana. Kiertovesipumpullisella letkulämmittimellä tätä ongelmaa ei edes pitäisi olla.

[Henri S]

Eipä ole kyllä mitään havaintoa mistään käynnistymisongelmista moottorin esilämmityksen jälkeen tai aikana, tai ilmankaan. On käynnistetty reilusti yli kolmenkympin pakkasella lämmitettynä ja ilman eikä mitään ongelmia seosten suhteen. Jos mitään ei ole rikki ja akussa virtaa niin ei jännitä femman käynnistyminen. Nyt kun autosa on viinasofta ei siinäkään ole ollu ongelmia. Tosin kovimmat pakkaset mennään 95Ellä koska retanolin hintaetu ja vähän päälle haihtuu kovempaan kulutukseen. Vois kyllä piruuttaan testata mitenkä jyrähtää viinalla kuivemmassa kelissä

[Pakari]

Tämä koskee perinteistä vesitilavastusta sekä letkulämmitintä. Säteilylämmittimellä tätä ongelmaa ei ole ja todennäköisesti tästä syystä Defakin on vaihtanut suosituksen ensimmäisten vuosimallien jälkeen säteilylämmittimeen.

Ei kyllä mitään mieltä asennella säteilylämmitintä, jos perinteisen lohkolämmittimen autoon saa. Letkulämmittimiä taas on enemmänkin asennettu niihin joihin lohkolämmittimiä ei saa esim dieseleihin.

Säteilylämmitin on aika turha kapistus. Nyrkin kokoinen 300W mötikkä kiinni öljypohjassa ei juuri konetta lämmitä. Lisäksi iso osa lämmöstä haihtuu suoraan ilmaan. Kaiken lisäksi näissä bensakoneissa ei ole pohjapanssaria toisin kuin dieseleissä. Lohkolämmitin sentään on 500W ja vesitilassa koneen sisällä. Säteily lämmitin on jotenkin ymmärrettävä deselissä edellä mainituista syistä, mutta bensa malliin en näe sillä mitään järkevää syytä.

Lienee aika murtaa yleisiä säteilylämmittimeen liittyviä legendoja ja myyttejä.

Lähdetään vaikka aivan perusfysiikasta: 300W säteilylämmittimen tehoa ei kannata verrata letku- tai vesitilavastukseen. Tämä johtuu siitä syystä, että mitä vastuksella lämmitetään. Veden lämmittämiseen tarvitaan suurempi teho, kuin alumiinin. Säteilylämmitin lämmittää siis suoraan alumiinia, josta se johtuu erinomaisesti lohkoon.

On totta, että säteilylämmittimellä vaaditaan hieman totuttua pidempää lämmitysaikaa, mutta 2 tuntia riittää. Säteilylämmitin lämmittää nimen omaan moottorilohkoa oikeasta päästä, eli sieltä missä on öljy ja laakerit. Öljynpaine nousee nopeammin ja öljy kiertää voitelukohteisiin paremmin.

Luonnonkiertoinen letkulämmitin, eli ilman kiertovesipumppua oleva lämmittää käytännössä ainoastaan sylinterinkannen. Yleensä käyttäjälle syntyy harhakuvitelma moottorin lämpötilasta ja lämmittimen toiminnasta sen vuoksi, että vettä lämmittävät lämmittimet johtavat siihen, että auton sisälle alkaa tulla nopeammin lämmintä ilmaa.

On myös totta, että olen itse aiemmin kuulunut säteilylämmittimen arvostelijoihin, kun en ole niistä tai niiden toiminnasta tiennyt mitään. Kuitenkin tutkimus- ja mittaustulosten mukaan, Defan koulutuksissakin useampaan otteeseen istuneena, sekä omat käytännön kokemukset tukevat sitä, että säteilylämmitin on hyvä lämmitin kunhan sitä käytetään oikeissa käyttökohteissa. En minä säteilylämppäriä laittaisi rautalohkoon.. Kakkosautossa eli tuossa NG93:ssa on juurikin säteilylämmitin Defan suosituksen mukaisesti ja se toimii hyvin. Itse olen tyytyväinen säteilylämmittimeen.

[petrisa]

Lähdetään vaikka aivan perusfysiikasta: 300W säteilylämmittimen tehoa ei kannata verrata letku- tai vesitilavastukseen. Tämä johtuu siitä syystä, että mitä vastuksella lämmitetään. Veden lämmittämiseen tarvitaan suurempi teho, kuin alumiinin. Säteilylämmitin lämmittää siis suoraan alumiinia, josta se johtuu erinomaisesti lohkoon.

Et ota huomioon ollenkaan, että moottori on kokonaisuus, joka koostuu öljystä, nesteestä ja itse mootorista. Lämpö siirtyy johtumalla materiaalista toiseen. Ilmassa se siirtyy säteilemällä. Moottorin lämpenemiseen vaikuttaa tuo "kokonaisuus".

Säteily lämmitin lämmittää säteilemällä myös ilmatilaa moottoritilassa, joka menee käytännössä hukkaan. Eli siitä 300W lämmitystehosta osa "harakoille". Osa lämmöstä siirtyy vastuksen pinnasta johtumalla siihen öljypohjaan ja leviää sitä kautta edelleen johtumalla muualle, myös öljyyn ja nesteeseen. Toki myös lämmennyt moottori haihduttaa säteilemällä lämpöä moottoritilaan.

Säteilylämmitin saa kyllä öljypohjassa moottoriöljyn lämpenemään ja moottorinkin, mutta lämmitysteho on pienempi kuin lohkolämmittimen ja säteilemällä tapahtuva hukkalämpö itse lämmityselementistä on hävikkiä. Lohkolämmitin ei hukkaa lämpöä muuten kuin lämmenneen moottorin kautta moottoritilaan. Sama koskee letkulämmitintä.

Kuten mainitsin niin säteilylämmitin on tyhjää parempi, mutta sen heikkoutena vs "vesitilan lämmitin" on pienempi teho ja suurempi lämpöhäviö suoraan elementistä ilmaan. Yhdessä nämä saavat sen aikaan, ettei säteilylämmitin vedä lähellekään vertoja lohko tai letkulämmittimelle.

[Pakari]

Lähdetään vaikka aivan perusfysiikasta: 300W säteilylämmittimen tehoa ei kannata verrata letku- tai vesitilavastukseen. Tämä johtuu siitä syystä, että mitä vastuksella lämmitetään. Veden lämmittämiseen tarvitaan suurempi teho, kuin alumiinin. Säteilylämmitin lämmittää siis suoraan alumiinia, josta se johtuu erinomaisesti lohkoon.

Et ota huomioon ollenkaan, että moottori on kokonaisuus, joka koostuu öljystä, nesteestä ja itse mootorista. Lämpö siirtyy johtumalla materiaalista toiseen. Ilmassa se siirtyy säteilemällä. Moottorin lämpenemiseen vaikuttaa tuo "kokonaisuus".

Säteily lämmitin lämmittää säteilemällä myös ilmatilaa moottoritilassa, joka menee käytännössä hukkaan. Eli siitä 300W lämmitystehosta osa "harakoille". Osa lämmöstä siirtyy vastuksen pinnasta johtumalla siihen öljypohjaan ja leviää sitä kautta edelleen johtumalla muualle, myös öljyyn ja nesteeseen. Toki myös lämmennyt moottori haihduttaa säteilemällä lämpöä moottoritilaan.

Säteilylämmitin saa kyllä öljypohjassa moottoriöljyn lämpenemään ja moottorinkin, mutta lämmitysteho on pienempi kuin lohkolämmittimen ja säteilemällä tapahtuva hukkalämpö itse lämmityselementistä on hävikkiä. Lohkolämmitin ei hukkaa lämpöä muuten kuin lämmenneen moottorin kautta moottoritilaan. Sama koskee letkulämmitintä.

Kuten mainitsin niin säteilylämmitin on tyhjää parempi, mutta sen heikkoutena vs "vesitilan lämmitin" on pienempi teho ja suurempi lämpöhäviö suoraan elementistä ilmaan. Yhdessä nämä saavat sen aikaan, ettei säteilylämmitin vedä lähellekään vertoja lohko tai letkulämmittimelle.

Valitettavasti väitteesi letkulämmittimen paremmuudesta verrattuna säteilylämmittimeen ei pidä paikkaansa, mitä tulee esimerkiksi Defan valmistajan tekemiin tutkimus- ja mittaustuloksiin VAG konsernin Euro6 diesel-moottorissa 3 tunnin lämmityksellä. Kuten sanoin, kyllä letkulämmittimellä luodaan helposti illuusio lämpenemisestä lämmittämällä sylinterinkansi ja lämmityslaitteen kennostossa kiertää varmasti lämpimämpi vesi nopeammin. Ne alakerran kriittiset komponentit ja öljy eivät lämpene letkulämmittimellä, vaikka kuinka sitä toivoisit.

[petrisa]

Lähdetään vaikka aivan perusfysiikasta: 300W säteilylämmittimen tehoa ei kannata verrata letku- tai vesitilavastukseen. Tämä johtuu siitä syystä, että mitä vastuksella lämmitetään. Veden lämmittämiseen tarvitaan suurempi teho, kuin alumiinin. Säteilylämmitin lämmittää siis suoraan alumiinia, josta se johtuu erinomaisesti lohkoon.

Et ota huomioon ollenkaan, että moottori on kokonaisuus, joka koostuu öljystä, nesteestä ja itse mootorista. Lämpö siirtyy johtumalla materiaalista toiseen. Ilmassa se siirtyy säteilemällä. Moottorin lämpenemiseen vaikuttaa tuo "kokonaisuus".

Säteily lämmitin lämmittää säteilemällä myös ilmatilaa moottoritilassa, joka menee käytännössä hukkaan. Eli siitä 300W lämmitystehosta osa "harakoille". Osa lämmöstä siirtyy vastuksen pinnasta johtumalla siihen öljypohjaan ja leviää sitä kautta edelleen johtumalla muualle, myös öljyyn ja nesteeseen. Toki myös lämmennyt moottori haihduttaa säteilemällä lämpöä moottoritilaan.

Säteilylämmitin saa kyllä öljypohjassa moottoriöljyn lämpenemään ja moottorinkin, mutta lämmitysteho on pienempi kuin lohkolämmittimen ja säteilemällä tapahtuva hukkalämpö itse lämmityselementistä on hävikkiä. Lohkolämmitin ei hukkaa lämpöä muuten kuin lämmenneen moottorin kautta moottoritilaan. Sama koskee letkulämmitintä.

Kuten mainitsin niin säteilylämmitin on tyhjää parempi, mutta sen heikkoutena vs "vesitilan lämmitin" on pienempi teho ja suurempi lämpöhäviö suoraan elementistä ilmaan. Yhdessä nämä saavat sen aikaan, ettei säteilylämmitin vedä lähellekään vertoja lohko tai letkulämmittimelle.

Valitettavasti väitteesi letkulämmittimen paremmuudesta verrattuna säteilylämmittimeen ei pidä paikkaansa, mitä tulee esimerkiksi Defan valmistajan tekemiin tutkimus- ja mittaustuloksiin VAG konsernin Euro6 diesel-moottorissa 3 tunnin lämmityksellä. Kuten sanoin, kyllä letkulämmittimellä luodaan helposti illuusio lämpenemisestä lämmittämällä sylinterinkansi ja lämmityslaitteen kennostossa kiertää varmasti lämpimämpi vesi nopeammin. Ne alakerran kriittiset komponentit ja öljy eivät lämpene letkulämmittimellä, vaikka kuinka sitä toivoisit.

Defan tekemillä tutkimuksilla voi pyyhkiä persettä, kun se vertaa omia tekeleitään keskenään .

Defan letkulämmittimiä katselin, kun omaan dieseliin olin hankkimassa letkulämmitintä. Defalla ne asennetaan usein ylävesiletkuun . Niissä ei ole kiertovesipumppua!
Kunnollisessa letkulämmittimessä on kiertovesipumppu, kuten esim. TT-Thermossa.
Voit uskoa ihan mitä itse haluat, jos olet ollut Defan "koulutuksissa"

Itselläni on kokemusta NG9-3 bensa koneen lohkolämmittimestä sekä vastaavan auton dieselin säteily -ja vesikiertoisesta letkulämmittimestä. Arvaapa huviksesi mikä on noiden paremmuusjärjestys. Voin sanoa että säteilylämmitin jää viimeiseksi. Kerron sinulle esimerkin tästä letkulämmittimestä.
Vuorokauden seisomisen jälkeen ulkona yli 25 asteen pakkasessa 2h lämmitys, eikä edes hehkun valo dieselissä välähdä. Arvaapa vielä miten vastaavissa olosuhteissa kävi viime talvena säteilylämmititmen kanssa, hehkuttiko sekunteja, mitä luulet? Kyllä hehkutti

En mitannut koskaan moottorin lämpöjä millään testerillä säteilylämppärin kanssa, mutta tällä letkulämmittimellä otin kerran alkutalvesta lukemaa ylös: -10 astetta ulkona, 45 min lämmitystä, koneen lämmöt yli +40 astetta. Nyt yli 20 asteen pakkasilla en ole katsonut testerillä, mutta samaa reittiä ajaen kuin viime talvena niin mittariston lämpöviisaria seuraten voin vakuuttaa eron olevan suuri lämpöjen nousun suhteen. Ja kyllä tuo hehkutuskin jo osoittaa mikä lämpötilaero koneissa on.Onhan se selvä että ero on oltavakin kun Defan säteilylämppäri 300W ja vesikiertoinen TT-Thermo 1000W. Itse en Defan letkulämppäriin sotkeudu.

Defan sivujen mukaan sen letkulämmitin on 500W (max) PTC elementillä. Ei ihme ettei lämmitä. Vastus kasvaa lämmön nousun myötä ja sitä kautta sen tehokin alenee. Varsinkin lämpö nousee vastuksessa kun vettä ei kierrätetä. Eli tämä Defan letkulämmitin on paljon huonompi kuin vakio tehoinen 500W perinteinen lohkolämppäri. Ja tällä perusteella ei pidä julistaa säteilylämppäriä letkulämmitintä paremmaksi. TT-Thermossa on vakio tehoinen vastus mutta termostaatti säädetty +70 asteeseen Hystereesi 10 astetta (kytketyy takaisin päälle 60 asteessa).

[Pakari]

Et ota huomioon ollenkaan, että moottori on kokonaisuus, joka koostuu öljystä, nesteestä ja itse mootorista. Lämpö siirtyy johtumalla materiaalista toiseen. Ilmassa se siirtyy säteilemällä. Moottorin lämpenemiseen vaikuttaa tuo "kokonaisuus".

Säteily lämmitin lämmittää säteilemällä myös ilmatilaa moottoritilassa, joka menee käytännössä hukkaan. Eli siitä 300W lämmitystehosta osa "harakoille". Osa lämmöstä siirtyy vastuksen pinnasta johtumalla siihen öljypohjaan ja leviää sitä kautta edelleen johtumalla muualle, myös öljyyn ja nesteeseen. Toki myös lämmennyt moottori haihduttaa säteilemällä lämpöä moottoritilaan.

Säteilylämmitin saa kyllä öljypohjassa moottoriöljyn lämpenemään ja moottorinkin, mutta lämmitysteho on pienempi kuin lohkolämmittimen ja säteilemällä tapahtuva hukkalämpö itse lämmityselementistä on hävikkiä. Lohkolämmitin ei hukkaa lämpöä muuten kuin lämmenneen moottorin kautta moottoritilaan. Sama koskee letkulämmitintä.

Kuten mainitsin niin säteilylämmitin on tyhjää parempi, mutta sen heikkoutena vs "vesitilan lämmitin" on pienempi teho ja suurempi lämpöhäviö suoraan elementistä ilmaan. Yhdessä nämä saavat sen aikaan, ettei säteilylämmitin vedä lähellekään vertoja lohko tai letkulämmittimelle.

Valitettavasti väitteesi letkulämmittimen paremmuudesta verrattuna säteilylämmittimeen ei pidä paikkaansa, mitä tulee esimerkiksi Defan valmistajan tekemiin tutkimus- ja mittaustuloksiin VAG konsernin Euro6 diesel-moottorissa 3 tunnin lämmityksellä. Kuten sanoin, kyllä letkulämmittimellä luodaan helposti illuusio lämpenemisestä lämmittämällä sylinterinkansi ja lämmityslaitteen kennostossa kiertää varmasti lämpimämpi vesi nopeammin. Ne alakerran kriittiset komponentit ja öljy eivät lämpene letkulämmittimellä, vaikka kuinka sitä toivoisit.

Defan tekemillä tutkimuksilla voi pyyhkiä persettä, kun se vertaa omia tekeleitään keskenään .

Defan letkulämmittimiä katselin, kun omaan dieseliin olin hankkimassa letkulämmitintä. Defalla ne asennetaan usein ylävesiletkuun . Niissä ei ole kiertovesipumppua!
Kunnollisessa letkulämmittimessä on kiertovesipumppu, kuten esim. TT-Thermossa.
Voit uskoa ihan mitä itse haluat, jos olet ollut Defan "koulutuksissa"

Itselläni on kokemusta NG9-3 bensa koneen lohkolämmittimestä sekä vastaavan auton dieselin säteily -ja vesikiertoisesta letkulämmittimestä. Arvaapa huviksesi mikä on noiden paremmuusjärjestys. Voin sanoa että säteilylämmitin jää viimeiseksi. Kerron sinulle esimerkin tästä letkulämmittimestä.
Vuorokauden seisomisen jälkeen ulkona yli 25 asteen pakkasessa 2h lämmitys, eikä edes hehkun valo dieselissä välähdä. Arvaapa vielä miten vastaavissa olosuhteissa kävi viime talvena säteilylämmititmen kanssa, hehkuttiko sekunteja, mitä luulet? Kyllä hehkutti

En mitannut koskaan moottorin lämpöjä millään testerillä säteilylämppärin kanssa, mutta tällä letkulämmittimellä otin kerran alkutalvesta lukemaa ylös: -10 astetta ulkona, 45 min lämmitystä, koneen lämmöt yli +40 astetta. Nyt yli 20 asteen pakkasilla en ole katsonut testerillä, mutta samaa reittiä ajaen kuin viime talvena niin mittariston lämpöviisaria seuraten voin vakuuttaa eron olevan suuri lämpöjen nousun suhteen. Ja kyllä tuo hehkutuskin jo osoittaa mikä lämpötilaero koneissa on.Onhan se selvä että ero on oltavakin kun Defan säteilylämppäri 300W ja vesikiertoinen TT-Thermo 1000W. Itse en Defan letkulämppäriin sotkeudu.

Defan sivujen mukaan sen letkulämmitin on 500W (max) PTC elementillä. Ei ihme ettei lämmitä. Vastus kasvaa lämmön nousun myötä ja sitä kautta sen tehokin alenee. Varsinkin lämpö nousee vastuksessa kun vettä ei kierrätetä. Eli tämä Defan letkulämmitin on paljon huonompi kuin vakio tehoinen 500W perinteinen lohkolämppäri. Ja tällä perusteella ei pidä julistaa säteilylämppäriä letkulämmitintä paremmaksi. TT-Thermossa on vakio tehoinen vastus mutta termostaatti säädetty +70 asteeseen Hystereesi 10 astetta (kytketyy takaisin päälle 60 asteessa).

Voit mutuilla ihan miten paljon vaan ja käyttää sitä WC-paperina jos tahdot - itse pysyn ihan Serlassa tai Soft embossa. Itse uskon asiantuntijaa ja valmistajaa, sekä virallista koulutusta ja tutkittua tietoa ennemmin, kuin sinun kirjoittelua nettifoorumilla, joka vetää hehkun merkkivalosta johtopäätöksiä. Kuvastaa muuten hyvin sen, ettet ymmärrä edelleenkään säteilylämmittimen toimintaperiaatetta tai sen ideaa. En jaksa hakata päätä seinään, vaan saat jatkaa mutuiluasi kaikessa rauhassa.

[AZP]

Hyvää keskustelua, varsinkin pyllypaperivertailu

Nyt en tiedä olenko missannut foorumin uudet säännöt tai jotain, mutta onko nykyinen linjaus sellainen että joka viestiin lainataan koko edeltävä viestiketju? Muistan että joskus joku kiukkuinen moderaattori ärisi moisesta

[petrisa]

Kyllä se dieselin esihehkutus ja siitä kertova merkkivalo mittaristossakin jotain kertoo koneen lämpötilasta. WIS sanoo, että on kolme hehkutusta; esihehkutus, käynnistyshehktus ja jälkihehkutus. Tuosta esihehkutuksesta ja sen toiminnasta kertoo mittaristossa oleva merkkivalo. WIS myös kertoo, että esihehkutusta ei suoriteta, jos kone on lämmin.

Miksi sitten yli 20 pakkasessa käyttämällä 2h säteilylämmitintä auto selvästi teki esihehkutuksen ja nyt samassa olosuhteissa ja samalla lämmitysajalla letkulämmittimellä ei sitä tee, jos kerran säteilylämmitin on letkulämmittimen veroinen ja jopa parempi?

Miksi taas samoissa olosuhteissa, aivan samalla matkalla, samoilla ajonopeuksilla letkulämmittimen käytöllä kone lämpiää nopeammin kuin ennen käyttämällä säteilylämmitintä? Valehteleeko ja näyttääkö mittariston koneen lämpötilamittari ihan mitä sattuu vai eikö ole mitään tekemistä asialla sillä kuinka lämmin kone oli lähtöhetkellä?

Lisäksi, meitä on kai paljon täysin tyhmiä auton omistajia (runsaasti minun lisäkseni), jotka ovat luopuneet säteilylämmittimestä ja vaihtaneet sen letkulämmittimeen (kun Webasto tai Eberi temppuilee), jotta on ainakin jokin lämmitin. Olisipa kaikki yhtä viisaita kuin.....

Se on vain jännä juttu, että joku jolla ei ilmeisesti itse edes ole omakohtaista kokemusta samoissa autoissa noista kaikista kolmesta lämmittimestä; lohko, säteily, letku tietää varmasti niiden toimivuuden ja erot. Silläkään ei ole merkitystä että sähköinen teho on vain kolmasosa. Kunhan vain markkinamiehet ovat vakuuttaneet oman laitteensa toimivuuden ja lyövät pöytään "jotain tuloksia" .

Kyllä nyt harmittaa niin vietävästi, että minä ääliö menin heittämään säteilylämmittimen ja vielä Defan mäkeen ja laitoin onnettoman letkulämppärin. Vaan en ole ainut.