Ja eka harrasteilta, tai -yö, takana. Laatikkoöljyjen vaihtoon on monen monta ohjetta, mutta lopulta se oikein taisikin löytyä kaivamalla vanha koneen raato kaapista ja avaamalla WISsistä NG9-5 esiin
Tallihan ei ole tehty näille nykytrendin mukaisille autoille. Esimerkiksi tossa kynnyksellä oli kaksi lankkua helpottamassa nousua
Nyt se toinen on tuolla
Vahinko ei ollut suuri. Yksi sisälokarin kiinnike uusiksi kiinni ja matka jatkuu.
Nosturilla pääsi näkemään senkin, että suola ja aika tekee kyllä tehtävänsä. Eli ruosteeton tämä ei ole, vaikka päälle päin katsellessa se onkin ruosteeton. Noh, tällä tullaan ajaan sen verran, että tuskin koskaan ruostuu puhki saakka. Ja ennenkö joku mukamas hauska tietää kertoa kuinka Opelit ruostuvat blaablaablaa, niin kyllä nois kymmenenkesäsis Saabeiski on ihan samanlaisia yksilöitä. Ei siis mitään massasta poikkeavaa ole tässäkään.
Pohjamuoviki on ranetettu jollain taikateipillä saranoiduksi. Ja pienillä ruuveilla muovia muovissa. Ja yks nippuside. No, jos noi viritelmät tua toimii, niin mitäpä niitä muuttamaan. Olkoot noin
Minäki jatkoin ranetusta. Pitäs muistaa tilata korkki pissapojan säiliöön, mut kai toikin paremman puutteessa menee. Säästää ainaki pari euroa
Itse öljynvaihtohan vaati taas hieman askartelua. Asentamalla letkutetun suppilon sai minimoitua letkun sujuttelun täyttöreiälle ja sitä myöten vähemmän kuraa, paskaa ja hiekanmurusia sinne öljyn sekaan. Kertakäyttöhanska tietysti otettiin pois aina täytön ajaksi.
Tähän saakka olen jaksanut hifistellä lantraamalla aina sillä määrällä mitä öljypohjasta tulee öljyä ulos (täs inan vajaa 3 litraa ellen väärin muista viime yön tapahtumia), mutta nyt päästin öljyt pois, viis litraa uutta, ne pois, viis litraa taas uutta, pois ja lopuks sitte se WISsin ohjeen mukainen perustäyttö putken yläreunaan + 0,4 l. Lämpöjen piti olla 70-80 astetta ennen viimeistä tarkistusta, joten ajoin autolla n. 32 km ulkolämpötilan ollessa +14 astetta, joten oli mitä oli, mut sen mukaan taso säädettiin ja saa olla. Eli n. 13 litraa tuli käytettyä öljyä tähän lantrailuun tällä kertaa.
Öljyt oli edelleen punertavat, mutta selvästi tummuneet. Semmosen huomion käytöksessä huomasi, että aikaisemmin välillä kun heitti D:n silmään niin auto mietti sekunnin-puoltoista ennenkö lähti liikkelle. Pakilla lähti heti. Ja siis ihan pehmeesti, ei mitään kenguruloikkia ryskyen ja paukkuen. Nyt en vielä saanut toistettua D:n viivettä, vaan lähtee rullaan jo suunnilleen ennenkö keppi on D:llä saakka. Eli huolletaan näitä vehkeitä, niin ne toimii...
Samalla tuli se kampuran asentoanturikin vaihdettua. Helpos paikas, kun ensin keksi miten liitin avataan.
Ihan torxilla sen avasin, vaikka se ei torx ollut. Joku kulmikkaampi. Mut samapa tuo...
Pitää seurata uusiutuuko vikakoodit vai ei. Ja ne taikatahnatki on ollu tankis nyt reilu 600 km, et kai senki lopputulema pitäs näkyä jos on näkyäkseen.
Parin tunnin hommaa menin tekemään, mutta niin siinä kävi, että kello näytti 00:46 kun homma oli paketis ja lähdin siistiytymään. Nippa nappa kolmeks kotona... Mut mikäs siinä yössä ajellessa.
Kuuden tunnin paastoamisen jälkeen kävin Kankaanpään Myrkkypaussilta hakemas grillimakkaran. Ihan jees, mut en ole ennen nähnyt et makkaraa dipataan rasvakeittimeenki. Tosi kiva sellanen rasvassa uitettu rasvapötkö, kun yleensä grillimakkara tarkottaa sitä, et on kiva koppura kuori, jolla ei käsi sotke kuin korkeintaan noen takia.
Ajattelin samalla sit koukata torin kautta ja vedellä ysikymppikäännöksiä mulkosilmävalojen saattamana, mut ei siä kyl mitään elämää ollut kauniina kesäyönä. Heseki pimeenä ja pääraitin varrella yks jonne parkis.
Mun nuoruudessa torilla käytiin autolla keskiviikkoisin, perjantaisin ja lauantaisin

Nykyään ei sit vissiin käydä ollenkaan, edes kesällä.
Tää oli eka reissu kun ajoin tällä autolla "kunnolla" ja ekat fiilikset on lähinnä, et miten ihmeessä näin loistavan auton jälkeen K Astra on onnistuttu ryssimään niin pahasti

Pieniähän nää, mutta:
-Auto ei luule päivällä olevan yö, vaikka taivas onkin kirkas
-Parkkitutkis on inhimillinen ääni
-Parkkitutkat eivät ole ADHD:ta sairastavat
-Auto kulkee suorempaan ja on hiljaisempi, vaikka alla on loppuunajetut kiinakumit
Noista AFL-valoista taas eka fiilis on, et mulkoilu on kaupunkipyöritykses tosi hyvä, mut maantiellä ne sais kääntyä enemmänkin. Valotehoa on niin paljon, että lisäpitkiä ei normiajeluun kaipaa. Kantama ei ole kilometriä, mut se pari sataa metriä mitä valaistuu niin valaistuu leveästi ja tehokkaasti ilman laikkuja. Oikea puoli on selvästi himmeämpi kuin vasen ja silmämääräisesti väittäisin, että joku jonne on tökänny jotkut 6000 kelvinin tuikut paikalleen. Et ostamalla uudet laadukkaat 4300 kelvinin tuikut valoteho noussee entisestään sekä uusien polttimoiden että kelvinen takia.
Montaa pitkien automaattivaihtoa ei tullut, mutta kaikki menivät melko mallikkaasti. Lisäkilometrit tuovat lisäkokemusta. Lähestyessä Nokiaa taivaanranta alkoi jo sen verran kirkastua, että automatiikka halusi ajaa lyhyillä, vaikka mun mielestä edelleen oli kyllä pimeää. Mut viikseä tökkäämällähän se automatiikka putoaa pois, ei suuri vaiva.
Täs on tietty uutuudenviehätystä mukana ja kyllästymistä K Astraan, mutta eiliseen saakka olen tosissani pohtinu ostavani toisen K Astran vielä, mutta enköhän mä kattele vähän käytetyn A Insignian kivoilla varusteilla. Tai pari vuotta kun kuluu vielä, niin vois kunnolla tutustua B Insigniaanki

Ja en mä usko, että vika on Astrassa, vaan ihan siinä C-segmentissä.