Mertmi kirjoitti: ↑Ke Tammi 24, 2024 23:05
Nopea matikka kertoo, että rangen puolittuminen ei johdu yksistään lämmityslaitteesta. Esim. meidän Zoessa on osapuilleen 3kW PTC - vastus, joka käytännössä yksinään huolehtii lämmityksestä - 18c kylmemmässä. Näin ollen kulutuksen pitäisi nousta 3kW/h. Tuo rangen karkea puolittuminen kuitenkin on kulutuksen nousuna noin 15kWh/100km.
Muita häviöitä siellä siis on nyt mukana. Esim. akun sisäinen resistanssi jne. Harakoille siis menee energiaa, mutta siltikin ajaminen on ollut halvempaa, kuin vanhalla Saabilla.
Huom yksiköt kuitenkin. 3 kW vastus vie 30 km/h keskinopeudella kaupungissa suristellessa 10 kWh/100 km, eli jos kylmässä kulutus nousee 15 kWh/100 km, niin suurin osa noususta selittyy sillä lämmitysvastuksella. Sitten on muita talvioolosuhdetekijöitä, joista osa ei ole polttomoottoriautollakaan vieraita, eli esim lumiset ja jäiset tiet aiheuttaa enemmän ajovastuksia, kylmä ilma on tiheämpää mikä lisää hieman ilmanvastusta, sähkönkulutuksen lisäykseen pitää laskea mukaan mahdolliset penkin-, ratin- ja lasien lämmittimet, mahdollinen valojen käytön lisätarve ym. pieniä osasia sieltä ja täältä.
Tässäkin asiassa ei oikein pysty antamaan selvää peukalosääntöä että paljonko range putoaa missäkin lämpötiloissa, kun asiassa on niin monta muuttujaa. Sellaisessa tyypillisessä arkiajelussa jossa ajellaan joidenkin kilsojen tai kymmenien kilsojen pätkiä ja päivän aikana auto lämmitetään jääkylmästä käyttölämpötilaan 2-3 kertaa, niin sen lämmityksen kulutuslisä per 100 km on ihan eri luokkaa kuin ajaessa putkeen 300 km sen jälkeen kun auto on lähdössä lämmitetty kertaalleen. Ja tässä korostuu sitten se jos se lähtö tapahtuukin lämpimästä tallista, eli ohjaamon lämpötilannostoa ei tarvitse tehdä ja akkukin on lähdössä lämmin. Tai jos auto ja akku on lähdössä huolellisesti esilämmitetty auton omilla järjestelmillä latauspiuhasta tulevalla sähköllä. Ja sitten tietenkin se paljonko lämpötilaa ohjaamoon halutaan, ja lisäksi lämmityslaitteissa on automallien välillä isoja eroja, eli on lämpöpumppua ja vastusta ja erilaisia tapoja käyttää sisäilmankiertoa lämpöhukan minimoimiseksi.
Esim mun arkiajossa, ajopätkät sellasia 5-15 km suuntaansa ja niitä pätkiä tulee päivän aikana 2-5 kpl ja päiväkilsat sellasta 20-50 km, niin vale-Mussen range tosiaan puolittuu pikkupakkaskeleissäkin verrattuna kesäaikaan. Sitten taas kun ajeltiin pidempi maantiepätkä vajaan 10 asteen pakkasessa mutta auto esivalmisteltuna ennen lähtöä tallissa (valeponin esivalmistelu = sisätilojen lisäksi akku lämmitetään jos latausjohto on kiinni), niin kesään verrattuna maantierangesta putosi noin neljännes.
Sitten vaikuttaa sekin että ainakin valeponissa kuskille näytettävä akun prosenttimäärä on eri kuin auton järjestelmän tietämä prosenttimäärä, ja näyttäisi siltä että jääkylmällä akulla ladatessa prosentit nousee sataan paljon aikaisemmin (=pienemmällä akun varauksella) kuin lämpimällä, ja putoaa nollaan samoin paljon aikaisemmin (=isommalla akun varauksella) kuin lämpimällä akulla. Eli ainakin prosenttinäytön mukaan kylmällä akulla käytetään akun todellisesta kapasiteetista kapeampaa aluetta, eli akkua ei ladata niin täyteen eikä päästetä niin tyhjäksi kuin lämpimällä. Eli osa rangepudotuksesta ei tule kulutuslisästä, vaan auton softan määrittämästä, oletettavasti akun suojelemiseksi tehtävästä, käyttöauleen rajaamisesta.
Ja vielä sellainen tekijä tuohon akun lämpötilan vaikutukseen, että ainakin tekomustangissa pikalatauksessa akkua lämmitetään, AC-latauksessa lähtökohtaisesti ei, eli tuon akun käyttöalueen kannalta silläkin on vaikutusta minkälaisen letkun päähän sen auton saa lataukseen talvikeleissä.