Kuuntelen tätä nyt toista kertaa ja alan kallistua sille puolelle että tässä saattaa itse asiassa olla aika kelpo elementtejä useamman kuuntelun jälkeen.
Levyssä on progehtavia piirteitä jotka miellyttää omaa korvaani, Ayreon/Ambeon tyylisiäkin juttuja, itse asiassa jopa suoria vaikutteita sieltä, irkkutyylisine sävelkulkuineen kaikkineen. Ne huomaa jotka tietää.. Anetten stemmalaulu itsensä kanssa kuulostaa hemmetin hienolta parhaimmillaan.
Sinfoninen metalli on hienoimmillaan mahtavaa musiikkia, tässä on jo piirteitä sallaisesta.
Luulenpa että kelpuutan tämän levyn syvällisempään tutkiskeluun. Aikaisemmista Nightwisheista ei siihen ole ollut koska Turusen ääni yksinkertaisesti ylitti inho- ja kipurajan liian räikeästi.
Se mikä tässä mättää jo tutustumisen tässä vaiheessa on että tallaisethan EI voi toimia livenä edes kelvollisesti ilman hirmu taustanauha arsenaalia, svenskimuijan stemmalaulut ei edes sellaisten kanssa. Olisikin reilumpaa hoitaa homma 2 muijalaulajalla kuten esim. mainittu Ayreon tekee.
Mutta kovasti on vaivaa nähty levyn teossa. Osa sävellyksistä on aika latteita mutta sanoisin että vaikka haukuinkin tätä jossain muualla hieman hätäisesti niin tähän levyyn kannattaa tutustua ennakkoluulottomasti.
. Vaan olishan se hienoa jos joskus jollakin stadionilla vetäisivät livenä koko teoksen.
