1975 Saab 96 -projekti

[Juha96]

Tuossa pari kuvaa, miltä hitsailematon tilava kuupan takakontti näyttää 41 vuoden ja 100 tkm jälkeen.
(Kumipuskurivuosimalleissahan on sitten ahdas tavaratila, kun on haluttu takapenkkiläisille runsaammat jalkatilat)



Vetarista puhuttaessa on varmaan tässä tarkoitettu ulompia vetoniveliä? Yleensähän kai ulommat on ne, jotka tuottaa napsunaa ääriasennoissa, sisemmät taas tuottaa sellaista pientä tärinää pintakaasulla suoraan jotain tiettyä nopeutta ajettaessa?
Vaihto puolelta toiselle pitäisi tosiaan auttaa ellei nivelet ole liian loppu. Melko usein 96:ssa käytetytkin ulommat vetonivelet on ihan ok kuntoisia ainakin jos kumi on ehjä. 99:ssä on sen verran enemmän painoa, tehoa ja pyörien kääntökulmaa että niveletkin on yleensä pahemmin kuluneita.

[Kartsa]

Harvinaisen siisti takaloosteri tosiaan.

(Kumipuskurivuosimalleissahan on sitten ahdas tavaratila, kun on haluttu takapenkkiläisille runsaammat jalkatilat)

Ero ei liene suuren suuri, "uudemmassakin" mallissa noi takaisaskarien yläpäät ovat takaluukun puolella. Muistaako joku kuinka paljon penkkiä siirrettiin? Jostain on jäänyt muistiin että 7 senttiä, mutta varma en ole.

Toi tuikkuteline meni mulla joskus sellaiseen jamaan että valo ei sammunut lainkaan. Melkoinen jahtaaminen oli ennenkuin akun tyhjentäjä löytyi, iltahämärä ja nuo hattuhyllyn reijät olivat ratkaisevassa asemassa

[progress]

Tuli tänään haettua paikallisesta rengasliikkeestä kaksi uutta rengasta. Mies siellä sanoi, ettei ole tuon kokoisia renkaita myynyt koskaan ennen, vaikka oli yli 15v ollut firmassa.

Tuo puolelta toiselle vaihtaminen on vanha kikka.
Vapaakytkimen ansiosta vain vetopuolen pinnat kuluvat kuopalle. Vaihtamalla autossa puolelta toiselle kulumattomat moottorijarrutuspuolen pinnat nivelissä joutuvat vetohommiin.
Näin on aina puhuttu, omaa kokemusta ei ole.

Muistaakseni 900 saabin kanssa on tehty vastaavia juttuja. Tuo proseduuri itsessään on 96sen kohdalla itselle hieman kysymysmerkki. Tuossa pitää etupäästä pallonivelet vahtaa, niin pitää samalla tutkailla vetareita päällisin puolin.

Tuossa pari kuvaa, miltä hitsailematon tilava kuupan takakontti näyttää 41 vuoden ja 100 tkm jälkeen.

Esimerkillisessä kuosissa. Nämä on hyviä referenssikuvia.
Mietteitä:
- itsellä on kyllä hitsattu aika törkeän paljon tuota takakoppaa, kun vertaa tuohon sun autoosi.
- Selitys löytyi nyt sille repaleiselle irtonaiselle matolle joka tuli auton mukana, että se on ihan alkuperäinen osa. Pitää jokin vastaava matto nyt sitten löytää.
- Tuollaista tavaratilan valoa ei itsellä ole laisinkaan.
- Hieman jäi vielä mietityttämään, että millainen se varapyöräkotelon vaneri on alunperin. Mulla on tällä hetkellä siellä kaksi vanerilevyä, toinen on repaleinen ja yltää koko peräkotelon matkalta ja toinen on tankin päällä. Tuossa ihan takaosassa on sellaiset jousitetut hakaset, jotka on kai pitänyt alkuperäistä vaneria kiinni jotenkin.

Vetarista puhuttaessa on varmaan tässä tarkoitettu ulompia vetoniveliä? Yleensähän kai ulommat on ne, jotka tuottaa napsunaa ääriasennoissa, sisemmät taas tuottaa sellaista pientä tärinää pintakaasulla suoraan jotain tiettyä nopeutta ajettaessa?

Uloimmista varmaankin tässä puhutaan. Kääntäessä pitää juuri sitä napsumista tai oikeastaan kolinaa. Suoraa ajaessa ei sellaisia ääniä.

Vaihto puolelta toiselle pitäisi tosiaan auttaa ellei nivelet ole liian loppu. Melko usein 96:ssa käytetytkin ulommat vetonivelet on ihan ok kuntoisia ainakin jos kumi on ehjä. 99:ssä on sen verran enemmän painoa, tehoa ja pyörien kääntökulmaa että niveletkin on yleensä pahemmin kuluneita.

Rekisteröintikatsastuksessa tuli huomio, ettei kumi ainakaan apukuskin puolelta ollut kunnolla paikoillaan, joten sen takia varmaan menee koko vetari vaihtoon.

[progress]

Pitkästä aikaa taas kuulumisia.

Jättipä sitten saparoinen tien päälle eilen.. tai parkkikselle.
aamulla lämmityksen jälkeen hörähti kohtuu helposti käyntiin, vaikka pakkasta oli -19C.
Pari tuntia ollessaan tuolla ajokohteen parkkiksella ja tilanne oli täysin toinen. Virta-avaimesta vääntäessä kuului vain solenoidin veto-ääni, apulaitteet toimii, mutta kone ei starttaa. Akussa on virtaa, mutta kokeilin toisellakin (ladatulla) akulla nimittäin.
Ilmeisesti on liikaa vastusta kaapelissa/liitoksissa ettei toimi, toisaalta luin että saattaa olla startti valmis. Pitää irrottaa se ja katsoa miltä näyttää, mutta sitä ennen käyn läpi kaapelit ja liitokset. Uskoisin, että pitännee koko sähköjärjestelmä (ainakin moottorin osalta) uusia kevään tullen.
Onneksi saatiin saparo hinattua kotitalliin kaverin avustuksella, varsinkin kun siinä ei vieläkään ole toimivia lukkoja ovissa (vinkkivinkki, jos jollain on hyllyssä ylimääräisiä!)

[mestari]

peräkontinmattoa valon kera löytyy kyllä, mukaan luettuna täydellinen lukkosarja käytettynä luonnollisesti kaikki. ilman takuuta panttia tahi palautusta.

[Josu]

Joskus 70-luvulla ajelin muutman vuoden 96:lla. En kylläkään yhtään tykännyt koko vapaakytkimestä. Sehän oikeastaan oli jäänne 2-t moottorista, joka ei kestänyt moottorijarrutusta. Ajelin koko parisataatuhatta vapaakytkin jäykkänä. Vaihdoin sen aikoinaan Datsuniin, joita tulikin sitten viisi peräjälkeen. 2000-luvun taitteessa istahdin 93-dieseliin ja se on alla edelleen. Oli niin kotoisen oloinen.

[ristos]

Se on niin jokaisen ajurin oma kokemus Se paras kokemus 96:sta. Oma kokemukseni vapaakytkimestä oli riemastuttava. Vapari teki mielestäni 96:lla ajamisesta juuri sen jokaisen hetken nautinnon! Edelleen, kun omaan MR autoon istahtaa, tulee nuoruuden muistot ja ajo-nautinnot mieleen, Hienoa!

[kostape]

On se vaan niin hauska ajella vapaakytkimen avulla. Vaihtaminenkin käy näppärästi kun ei ole mikään polkuauto.
Ja vanhojen tietojen mukaan bensaa säästyy, moottori saa huilia välillä, mäkien energia tulee hyväksi käytetyksi, vaihteistoa ei kuormiteta jarruttavalla momentilla, vetonivelet pääsevät vähemmällä kuormituksella, kuluvat vain toiselta puolelta. Jarrut tietenkin saattavat kulua hieman enemmän jos kuskilla ei ole silmää liikenteen seuraamiseen.
Mekaanisesti se lukitsin on aika heikko, ei se ole kai tarkoitettu jatkuvaan edestakaiseen vääntömomentin vaihteluun, vaan mäkistarttiin ja mäkipysäköintiin. Pienemmän kakstahtimoottorin peruja kun on.
Tämmöistä mieltä olen kun itse olen noin 100 tkm kakstahtisilla ajanut 1965-68. Ja sen päälle Vnelkuilla ties kuinka paljon 1972 asti, silloin ostin uuden ysiysin ja siinäkin oli vapaakytkin.

[jt]

aamulla lämmityksen jälkeen hörähti kohtuu helposti käyntiin, vaikka pakkasta oli -19C.
Pari tuntia ollessaan tuolla ajokohteen parkkiksella ja tilanne oli täysin toinen. Virta-avaimesta vääntäessä kuului vain solenoidin veto-ääni, apulaitteet toimii, mutta kone ei starttaa. Akussa on virtaa, mutta kokeilin toisellakin (ladatulla) akulla nimittäin.

Veikkaan startin jäätymistä. Melko tavallinen vaiva varsinkin viime syksyn (kylmää+kosteaa) seisseillä autoilla. Vakio taistelukohde jääratarassien kanssa, jotka seisoot vakiosti helmikuulle asti hangessa, ja sitten kesken talviunien mennään herättelemään, prkl...

Itse viimeksi toissa viikolla tapellut muutamankin kerran talviunilta herätetyn '89 satkun kanssa. Aina kun pakkasta yli 9 astetta, ei startannut. Lämmitystolpasta virtaa halogeenikohdevalaisimelle, polttimo 9 millin päähän starttimoottorin kyljestä, 9 minuuttia valohoitoa ja eikun tulille laakista.

Toinen vaihtoehto on lämpöpuhallin pellin alle, suuntaus kohti starttia. Lähtötilanteesta riippuen puolesta tunnista eteenpäin lämmitysaikaa. Parin tunnin hönkä (1200W) vastaa jo vajaan tunnin lohkolämmitinkäyttöä, paitsi että lohkolämmitin ei jaksa sulattaa starttia parissakaan tunnissa.

Kenttäolosuhteissa ropaanikäyttönen kuumailmapuhallin voi olla kova sana täsmälämmityksessä.

Näissä kaikissa kikoissa tietty muistettava paloturvallisuus!


terv. jt

[Juha96]

Itsellä on toisinaan Corsassa esiintynyt tuota startin jäätymistakertelua, kun kosteiden kelien tai parkkihallissa tai pesussa käynnin jälkeen tulee kunnon pakkanen.

Mitään lämpöpuhaltimia tms. en ole tarvinnut, vaan yksinkertaisesti käännän avainta startille niin monta kertaa, että lopulta startti nappaa kiinni. En ole kertoja laskenut, mutta pari-kolmekymmentäkin kertaa on varmaan joskus tarvittu. Aina kuitenkin lopulta lähtee.

Ysikutosessa ja Corsassa yhteinen ominaisuus on se, että kummassakaan ei ole virtalukossa uudelleenkäynnistyksen estävää salpaa, joten avaimen kääntely käy kätevästi. Jossain vanhassa rattilukkoa jumittelevassa tonnarissa homma kävisi varmaan eri tavalla hermoille.

Pysyvästi tuosta ongelmasta päässee kun käyttää startin irti ja putsailee mahdollisesti tönkkääntyneet ja kosteutta keräävät vanhat rasvat pois. Tai ellei auta, vaihtaa toisen startin.

[progress]

Taas lisää tyhmiä kysymyksiä:
Moottori+laatikko pitäisi saada irti..
Olen irrottanut ne kaksi mutteria jotka pitävät moottorin tyynyillä, pakoputket irti, letkut ja kaapelit irti jne
Kysymys kuuluukin: Miten/mistä laatikon vaihteenvalitsin irrotetaan? Entä miten vetarit saa irti? Jossain luki jotain ääripäihin kääntämisestä, ja sitten pitäisi ilmeisesti vielä jotain ottaa jostain auki, että saa muljautettua nivelen pois paikaltaan..

[mestari]

vaihteenvalitsin irroitetaan siten että irroita se 8mmkannalla oleva mutsku ja kiristä se toiseen päähän kartiosokkaa.
ohjeet vetarien irroittamiseksi pitänevät paikkaansa

[jt]

Josko auki ottaminen koskee pyörien napamuttereita, niin 33 millin hylsyn löytämiseen voi mennä hetki. Usein tiukassa olevat mutterit kannattaa löysätä auton ollessa vielä maassa, pyörä kun tuppaa muuten pyörimään mukana aukaisuvaiheessa. Apumiehellä tarttee meinaan olla pattia reiressä, jos meinaa tehostamatonta jarrua painamalla pyörinnän pysäyttää.

Ittellä sevverta monta vuotta kun viimeksi pitänyt vetarin gummia vaihtaa, ettei muista tarkemmin / enempiä. Tällä hetkellä toki lootanvaihto menossa, mutta vasta alkuvaiheessaan.
http://saab95net.kuvat.fi/kuvat/saab95. ... y+replica/
Empiiristä tietoa karttuu lisää näillä näkymin vasta heinäkuun puolella.

Niin, ja sininen pipliakin on tuolla työmaalla...


terv. jt

[progress]

Kiitoksia Mestarille ja JT:lle.

Mukava katsella projektikuvia, kun on hyvät kuvatekstit ja selitykset. Kiitoksia niistä myös!

[jt]

Jonkinverran edennyt lootanvaihtorojetti - loota on sentään jo pihalla.
http://saab95net.kuvat.fi/kuvat/saab95. ... CN3294.JPG
Kuvateksteissä omia kokemuksia, kikkoja ja päätelmiä, sitoumuksetta.

Aikaisempaan keskusteluun viitaten - vetarin T-kappale pitää (piplian mukaan) olla pystyssä kun lootaa siirretään loitommaksi vetarin päästä. Ja vänkärin puoli neuvotaan irrottamaan ensin.

Laakerikuppien sisällön viljelemisestä pitkin konehuoneen laattiaa ei ole mainintaa


terv. jt