^Tuu käymään niin näät livenä
. Ja kun kaipasit jotain laittelukuvia, niin saat niitäkin!
Jotta elämä ei olisi aina liian iloista, niin välillä pitää vähän korjatakin. Lahdesta kotiin ajaessa muistui mieleen (kas kummaa) että pissapoika ei toimi. Tämähän pitäisi lenkittää leimalle 19.5. mennessä, eikä nyt oikeen kehtais vaikka viime vuonna läpi menikin, joten päätin eilen ottaa homman työn alle.
Ensimmäisenä kaivoin esiin nestesäiliön, jonka kyljessä pumppu on. Tämähän on oikeassa etuposkessa etupyörän edessä ja etukontin verhoilussa on luukku, josta tonkan pääsee täyttämään. Onneksi pumppu on sitten säiliön takana niin, että sitä ei meinaa edes löytää tuosta täyttöluukusta, joten ei muuta kuin purkamaan verhoilua. Etukontin verhoilu on ainakin kolmessa palassa ja tähän riittää oikean etupalan irrotus, joten sitä irroittelemaan. Koska homma olisi muuten ihan vaan tylsää ruuvausta, on italialainen estetikko, joka viitsii jättää ruuvinkantoja jopa kabiiniin näkyville, päättänyt ruuvata verhoilupalat toisiinsa kiinni sieltä alapuolelta. Pientä akrobatiaa harjoitellen taiteilin sinne sopivan meisselin, mutteria varten 10mm räikkälenkin ja irroittelin nekin ruuvit. Nyppäsin täyden säiliön irti, paikallistin pumpun piilosta ja kokeilin irtoakusta tarjota sille sähköä. Matalasta jänniteestä huolimatta pumppu surisee ja vesi pääsee perille, eli pumppu toimii. Tässä kohtaa tajusin ottaa edes yhden kuvan säiliöstä:
Seuraavaksi sähkökaaviosta paikantamaan johdon reititys. Harmaa-puna -johto kulkee oikeasta etuposkesta vasempaan etuposkeen sähkökeskukselle, josta se jatkaa samanvärisenä viiksipaketile. Akku irti, sähkökeskus kouraan ja tarkastamaan johdotus. Täältäkin syöttämällä pumppu surisee ja vesi päätyy lasille, toimii.
Jatketaan siis kabiinin puolelle. Purin muovit irti rattitolpasta Viiksipaketin johto tulee kojetaulun alta ja siinä on liitin kätevästi hollilla. Tästä kohtaa ihan vastusmittarilal totesin vian olevan viiksipaketissa, joten irrotin sen kiinnitysmutterit ja totesin, että pitää ottaa ratti irti. Joten ei muuta kuin keskeltä töötti kouraan ja ihastelemaan löydöstä:
No kiva, erikoismutteri. Eli tässä kohtaa on kaksi vaihtoehtoa:
A) uhraan hylsyn ja teen erikosityökalun
B) etsin sulkeutuvan, lukkiutumattoman painonapin ja teen väliaikaisen varanapin.
Onneksi vaimo kertoi olevansa lähdössä kauppaan, joten totesin lähteväni mukaan. Koska oli hyvä keli, niin ekana suunnattiin jäätelökioskille Riksun keskustassa, hyvää oli kesän eka kioskijäde. Seuraavaksi Puuiloon, josta kouraan painonappi, 25 ja 26mm hylsyt sekä sähköteippiä, ihan vaan varmuuden vuoksi. Kotona verstaalta Bilteman isot putkipihdit (nää saa kiristettyä myös leuat "auki" että pysyvät kiinni työpalassa vaikkei pihtejä purista), joista syntyi kätevästi väliaikainen työstöteline ja rälläkkä kouraan. Räll räll ja ränk ränk ja kah, mulla on erikoistyökalu:
Eihän se nyt ihan industrial-tasoa ole, joten tiukka etunoja ruoria kohti, räikästä vakaata ja vahvaa kääntöä ja hops, mutteri aukeaa. Ratti ei kuitenkaan booreillaan liiku, joten öljyä väliin ja kotvaksi nukkumaan.
Tänään töiden jälkeen jatkamaan. Ratti ei vieläkään liiku suosilla, joten lisää öljyä väliin ja miettimään inhimillistä tapaa tehdä väliaikainen painike, jotta saa rauhassa kesän mittaan ruikkia öljyä booreille.
Mietin kotvan nappulan kanssa että missä se olisi kohtuullinen ja vähiten huono paikka on rattitolpan vieressä, mittariston alla. Kouraan pahvia ja sakset ja etsimään sopivaa mallia:
Close enough, joten leimataan käyväksi. Seuraavaksi läppäri kouraan ja mallintamaan palasta ruudun puolelle mittojen mukaan:
Koska hyllyssä oli sopiva jämäpala 3mm koivuvaneria, niin lätty levylautaselle ja valo palamaan:
Pari minuuttia myöhemmin mulla on palapeli (jossa nuo suorat kapeat pätkät väärän mittaisia koska olin tymä, joten leikkasin hetken päästä sopivammat):
Liimatuubi kouraan ja mulla on miniatyyri-openair-subbarikotelo:
Nappula paikoilleen tellinkiin, johdot piiloon ja tellinki sijoilleen:
Juuri sopiva - tarpeeksi ruma että osuu omaan silmään ja musituttaa tarpeesta renkuttaa ruori irti ja korjata viiksipaketti oikeasti, mutta tarpeeksi vähän ruma ettei nyt ihan kauheesti tartte hävetä. Ja toimii, joten kelpaa katsastuksessa ja silloin kun sitä itse kaipaa. Jos ratti vastustaa liikaa ja innostun, niin saatan hakea ruskean nahan väristä maalia ja maalata tuon. Ja jos joku sattumalta tarvii vastaavaa, niin korjasin ne tukipalikoiden mitat joten jatkossa saa kerralla kunnollisen palapelin.
Salaisen agentin työ on vaivalloisempaa kuin trigonometristen yhtälöiden soveltaminen käytännön höpsismiin.
-Agentti Tuplanolla
Mut onko konehuonees jotkut apuvirtapisteet helpos paikas, jos tarvii joskus ulkopuolista jelppiä? Ja toisaalta et saa ladattua ilman Ctekin kiinteän töpselin asennusta.
Oli se nätti!! Hyvässä seurassa oli, 
in vieressä 
Olis se ollu kiva nähdä tää livenä, mutta joskus toiste sitte 
