"Loppuunajettu" 9-3 SC TiDS käyttöautona

[AZP]

Pitkästä aikaa Saappi pääsi vähän ranetuksen kohteeksi. Reistalun lisäännyttyä otin eilen uuteen käsittelyyn hanttarinpuolen oven lukon.

Koska periaatteeni on, että kaikki ihmisen tekemä on ihmisen korjattavissa, ja auton korjaamista ei lähtökohtaisesti tehdä vaihtamalla isoja osakokonaisuuksia, jonka sisällä jokin pikkuvika vaivaa, ajattelin siis avata tuon lukkomoduulin ja tutkia mikä siellä oikein mättää. Juotoksiin uusi tinaus ja katsoo että mekaaniset osat on ojennuksessa. Jos ei tule kuntoon, niin tilaan jenkkilästä sen uuden moduulin ja pääsen noutamaan sen ensi kuussa duunimatkan yhteydessä.

Mutta homma tyssäsi taas siihen, että en keksi mitenkään miten tuon saa puoliksikaan ehjänä auki. Kun tuo oven mekaaninen kiinnipysyminen on integroituna tuohon vehkeeseen, niin en malttaisi hajottaa tuota tieten tahtoen ainakaan ennen kuin kädessä on korvaava ehjä osa, jolla saa oven kiinni. Ja tietenkin korjausoperaation idea on saada paketti riittävän ehjänä takaisin kasaan, jotta voisi välttyä tuolta yli 100 euron kululta, joka uudesta lukkomoduulista kertyisi.

Auto seisoo nyt tallissa ovi raollaan, mutta onneksi autolle on tarvetta seuraavan kerran vasta ylihuomenna. Vinkkejä otetaan vastaan.

[Rattivaihde]

Koska periaatteeni on, että kaikki ihmisen tekemä on ihmisen korjattavissa, ja auton korjaamista ei lähtökohtaisesti tehdä vaihtamalla isoja osakokonaisuuksia

Autonvalmistajilla ei nykyään ole samaa periaatetta, ei varsinkaan GM:llä.

[AZP]

No ei ole oikeen kai kellään merkkihuollolla. Helppoa ja kannattavaahan se on ruuvailla kaikenlaisia muutaman satasen osia autoon silkkihanskat käsissä kun vika on jossain juotoksessa tai pikkupalikassa boksin sisällä.

Ihan nyt vain esimerkkinä OG-kolkin (ja monen muunkin Saabin) valovalvontareleen murtuneet juotokset, ACC:n puhaltimen säätöboksin kärähtäneet fetit, ämpäreissä olevat tiensä päähän tulevat bensapumput, SID:n pikseliviat jnpp.

[AZP]

Tänään kaivelin lukkomekanismin auki. Koteloa ei tosiaan saa ehjänä avattua, vaan siinä on jonkinlaiset muoviniitit tai sulatetut tapinpäät, jotka pitää porata auki, ja sen lisäksi väännellä parit metallikielet oikeaan asentoon, että kotelon puoliskot irtoavat toisistaan.

Sisällä oli odottaamani vähemmän elektroniikkaa ja enemmän mekaniikkaa:



Vetäisin Wellerillä piirilevyllä olevat juotokset uusiksi ja tarkastin kaiken hienomekaniikan. Kaikki näytti ehjältä, selvää syytä ajoittaiseen lukon toimimattomuuteen ei voinut ainakaan silmämääräisesti löytää tästä vehkeestä.

Pakettia kootessa huomasin että kun painoin ruuvarilla oven lukitussalvan sisään ("ovi kiinni"), se ei aina vapautunut vaikka väänsin ruuvarilla sisä- tai ulkokahvan vipua ja lukitus oli asennossa "auki". Avasin ja suljin kotelon moneen kertaan, enka keksinyt missä olisi vika joka aiheuttaa tämän ongelman. Tuossa kuvan vasemmassa reunassa olevat kaksi päällekkäistä peltiosaa keinuvat akselissaan, päällimmäinen ottaa komentoja sisä- ja ulkokahvasta, ja alempi avaa kääntyessään suljetun lukkosalvan. Noihin kahteen metalliosaan liittyy tuo nivelöity metalliosa, jonka saranana toimii valkosen ison muovilevyn vasemmassa reunassa oleva pyöreä uloke. Nivelöidyn metalliosan asento sanelee sen, totteleeko se alempi peltiosa päällimmäistä peltilevyä, eli kun vetää oven kahvasta tai sisäkahvasta, aukeaako suljettu ovi. Tähän nivelöidyn metalliosan asentoon perustuu siis se, onko ovi lukossa vai ei.

Nivelöidyn osan asennon määrittää se keskellä kuvaa oleva iso valkoinen muovilevy, joka kääntyy saranassaan (keskellä oleva musta pyöreä muoviosa) hieman joko oven nupin mukaan (levystä nouseva haarukannäköinen osa) tai keskuslukituksen mukaan (sähkömoottorin pyörittämä ratas ja ruuvivaihde oikeassa reunassa).

Nyt vain tilanne on se, että vaikka mielestäni lukko on oikein koottu ja siellä on kaikki osat tallessa, ei tuo nivelöity metalliosa asetu oikein tuolla vasemmassa reunassa, jolloin päällimmäistä metallilevyä kääntäessä alempi metallilevy ei käänny, eikä ovi siis aukea.

Ajattelin tätä tutkiessani, että täytyy koota koko paketti autoon ja kokeilla toimiiko se siinä, että jos se on herkkä esim. sille miten päin mekanismi on, ja onko se ruuvattu oveen kiinni. Olin vielä niin fiksu, että asennettuani kaikki osat autoon, en painanut oven lukitussalpaa ruuvarilla asentoon "kiinni", koska ajattelin että pahimmassa tapauksessahan en saa ovea enää laitettua kiinni ollenkaan, koska en saa tuota salpaa takaisin asentoon "auki". Kun oli vähän niinkuin tarve lähetä autolla liikkeelle, niin ei minulla olisi ollut aikaa irrotella moduulia ovesta uusiksi, jotta saan oven kiinni. Siispä kun osat olivat ovessa kiinni, ei muuta kuin ovi kiinni, parit räpsyttelyt kaukosäätimestä ja kun lukitus oli auki niin kokeilemaan aukeaako ovi. Ei aukea. Ei sisältä eikä ulkoa. Keskuslukitus toimii kyllä oikein, nuppi liikkuu ja valot vilkkuu, mutta ovi ei aukea kahvoista.

Vasta tämän jälkeen aloin miettiä että mitäs nyt sitten tehdään. Että MILLÄ V&%¤UN ILVEELLÄ SAAN SEN LUKON NYT AVATTUA, kun ovi on pysyvästi kiinni, ovipahvi paikoillaan jne. Ei S#¤%&na mikä valopää taas korjaili Saappia!

Eli tällä kertaa otetaan vastaan ideoita siitä miten hanttarin oven saa auki, kun lukkomoduuli on paskana siten, että kahvat ei toimi

[J-P]

Kasausvinkkejä en osaa valitettavasti antaa, mutta tämän näköinen oli oma kokonaan toimimaton lukko.
Nuo kaksi juotosta aika selkeästi murtuneita:

[AZP]

Voi hyvin olla, että juotoksissa oli murtumaa itsellänikin. En tutkinut niitä suurennuslasilla. Ainakin eilen lukkoa räpeltäessä nuppi toimi juuri niin kuin pitää, eli toistaiseksi eilisen operaation jälkeen ei keskuslukituksen vika ole ilmaissut itsestään.

Kun tämän toisen vähän ikävämmän vian nyt vain saisi ratkaistua...

[AZP]

Tänään pienimuotoinen k&%¤ä otsassa talliin katsomaan mitä jumissa olevalle ovelle voisi tehdä. YV:nä on tullut jo hyviä vinkkejä, kiitoksia vaan kaikille osallistuneille. Itsellä on eilisestä asti ollut kaksi vaihtoehtoista lähestymistapaa mielessä:

1. räplää keskuslukitusta ja lukon nuppia niin kauan että nippelit siellä moduulissa tärähtää niin että lukitus aukeaa. Tässä vaihtoehdossa on se huono puoli, että voi loppua elinvuodet kesken ennen kuin mitään tapahtuu
2. moduulia eilen kädessä räplätessä ja lukituksen jumittaessa vapautin lukituksen aina painamalla moduulin päässä olevasta reijästä lukituksen peltilevyä (sitä "alempaa peltilevyä", joka vapauttaa salvan, ja johon liike ei nyt mekaniikalla välity oikein). Tähän vipstaakiin käsiksi pääseminen edellyttää ovipahvin irrottamista tai vähintäänkin raottamista oven ollessa kiinni, sokeaa käsikopelointia oven sisälle, oikeanmallista työkalua sekä kykyä käännellä sokeasti tällä oikeanlaisella työkalulla oikeaa vipstaakia oikeasta reijästä. Tässäkin kieltämättä mieleen tulee, että elinvuodet voi loppua kesken ennen kuin mitään tapahtuu, mutta oddsit lienee kuitenkin tämän vaihtoehdon puolella, joten siihen panostetaan.

Teinivuosien harjoittelu ei ole mennyt hukkaan: sain hellyyden ja väkipakon yhdistelmällä paikkoja raotettua ja käden sisään. Hetken haparoituani uskoisin löytäneeni jopa oikean reijän

Tätä harjoitusta jatkaessa piti ottaa avuksi aikaisemmin otettuja valokuvia. Muistikuvat siitä missä kohtaa vipu oikein onkaan ovat sen verran hatarat, koska on hieman vaikea hahmottaa irtonaisen lukkomoduulin räpellyksen perusteella sitä, miten päin asiat ovat kun ne ovat ovessa kiinni.

Jos en nyt ihan väärin muista, niin etsimäni vipstaakeli on tämä kuvassa nuolella merkitty peltilätkän uloke:


Ja jos en ihan väärin kuvien perusteella päättele, pitäisi sen löytyä punaisella ympyröidystä reijästä:



Kuvassa lukkomoduuli on ylösalaisin, eli tuo reikä löytyy moduulin alapuolelta, kun lukko on asennettuna oveen. Eli käsi sisään oveen ylhäältä alas, ja sitten pitää tehdä ahtaassa ovessa jonkinlainen 180 asteen koukero jonkinlaisen työkalun kanssa, joka työkalu tungetaan tuohon reikään ja sieltä pitäisi löytää peltivipstaakeli, joka pitäisi saada liikkumaan oikeaan suuntaan.

Vipstaakelia ei vain ole vielä löytynyt. Työasento ei ole niitä mukavimpia, joten ihan tuntia en ole vielä siellä kopeloinut. Lisäksi pohdin tässä vielä, pitääkö jompaa kumpaa oven kahvaa vetää auki samalla kun vipua painaa, että voimantarve olisi vähäisempi tai liike ei tyssää mekanismin jumittamiseen.

Jos jollain on tuollainen moduuli irtonaisena, niin olisin hyvin kiitollinen jos voisi varmistaa onko tuo reikä nyt oikea kolo, ja mistä suunnasta sitä reikää se vipstaaki pitäisi löytä ja mihin suuntaan sitä pitäisi pyrkiä vääntämään tai painamaan.

[aero]

2. moduulia eilen kädessä räplätessä ja lukituksen jumittaessa vapautin lukituksen aina painamalla moduulin päässä olevasta reijästä lukituksen peltilevyä (sitä "alempaa peltilevyä", joka vapauttaa salvan, ja johon liike ei nyt mekaniikalla välity oikein). Tähän vipstaakiin käsiksi pääseminen edellyttää ovipahvin irrottamista tai vähintäänkin raottamista oven ollessa kiinni

Jälkiviisaus on aina parasta, mutta opitaan silti (myös minä) tästä se, että lukkomekanismin käpistelyn päätteeksi varmistetaan toiminta ilman ovipahvia.

Kuvassa lukkomoduuli on ylösalaisin, eli tuo reikä löytyy moduulin alapuolelta, kun lukko on asennettuna oveen. Eli käsi sisään oveen ylhäältä alas, ja sitten pitää tehdä ahtaassa ovessa jonkinlainen 180 asteen koukero jonkinlaisen työkalun kanssa, joka työkalu tungetaan tuohon reikään ja sieltä pitäisi löytää peltivipstaakeli, joka pitäisi saada liikkumaan oikeaan suuntaan.

Minulla ei ole testiautoa tarjoamassa kokeilumahdollisuutta, joten en vanno toimivuutta. Mutta ekana tulee mieleen ottaa penkki pois edestä (säädöt voi riittää, eli ei ehkä tarvi irroittaa), takaovi auki, selkä takaovesta ulos ja naama sisään kohti vasenta takaovea, oikea käsi sisään ovipahvin alle ruuvimeisselin tai tuurnan kanssa niin, että työkalu on valmiiksi oikein päin kourassa, jolloin ei pitäisi olla tarvetta tehdä kovin ihmeellisiä käännöksiä käden osalta oven sisätiloissa.

[AZP]

Kyllä toi kopelointi onnistuu sitenkin että siirtää etupenkin taimmaiseen asentoonsa ja kömpii polvilleen siihen penkille naama peräpeiliin päin ja pyllistää tuulilasille. Vasen käsi oven ja ovipahvin välistä sisään ja ranne ja sormet taittuu sen tarvittavat 180 astetta. Se työkalun pitäminen näpeissä on tässä kohtaa vain hieman hankalaa. Hankaluutta lisää se, että oven pelti taittuu heti tuon lukkomoduulin alapuolella eteenpäin estäen tehokkaasti minkään pidemmän työkalun tökkäämisen tuohon reikään. L:n muotoiusen kuusiokoloavaimen lyhyellä päällä sinne eilen tökkelin pitkään saamatta tulosta aikaiseksi.

Suurin v&%¤tus on laantunut, kun ei meillä tuolle etuovelle pakottavaa tarvetta ole, kolmen hengen perhe kun ollaan. Rauhassa voi asiaa pohtia ja hankkia uuden tai käytetyn lukkomoduulin, josta näkee suoraan että missä kohtaa se etsittävä vipstaaki siellä reijässä oikein on ja miten sitä kannattaisi lähteä vääntämään että ovi aukeaisi.

Toistaiseksi keskuslukitus näyttäisi toimivan virheittä, eli ehkäpä kävin niin että sain tuon laittaan juotokset uusimalla korjattua, mutta vika korvaantui nyt vain toisella vialla. Ja monta kertaa v#¤%tumaisemmalla tietenkin.

Eniten kyrsii tässä kyllä tämä oma, oikein huolellinen typeryys. Jos olisin itseni kanssa naimisissa, niin menisi kyllä nopeasti lusikat jakoon.

[AZP]

Eipä ole varmaan käymäläkään tarjonnut ikinä sen luokan helpotusta, minkä tunsin tänään kun hanttarin ovi aukesi. Se ei naksahtanut itsestään, vaan vaati kirjaimellisesti verta, hikeä ja kyyneleitä. Sain eilen postissa foorumilaiselta hankitun käytetyn lukkomoduulin, jolla pääsin huolellisesti simuloimaan sitä, minkälainen työkalu pitää sokkona reikään tunkea ja mihin suuntaan sitä sitten pitää vääntää. Ehkä 10 minuuttia sitten ähelsin vasen käsi oven sisällä, kunnes...

naks ...

Ja kaikki päivien aikana päähäni kertynyt v&%¤tus valahti muutamassa sekunnissa korvista autotallin lattiallä ja hävisi sen siliän tien.

Tämän jälkeen lukon vaihtoon meni ehkä toiset 10 minuuttia, ja nyt pelittää joka vipu.

Tappioksi tästä keikasta jäi henkisten traumojen lisäksi yksi pikkuräikkäsarjan lyhyt jatkovarsi, joka hävisi oven sisälle. Koitin sillä muutama päivä sitten avata lukkoa, ja se lipsahti oven sisälle. Tänään siitä ei näkynyt jälkeäkään, vaikka koitin sokot paikat vielä magneetilla sitä pyydystää. Ovea heiluttelemallakaan en saanut kolinaa aikaiseksi, joten kai se on evaporoitunut näissä tunnekuohuissa jatkovarsitaivaaseen tai jotain.

Vaihturina oven sisältä löytyi tällainen muoviosa irtonaisena:


Se oli siellä sen näköisenä että on irronnut jostain. En tiedä mistä. Varmaankin sieltä oven sisältä jostain. Keräsin pois sieltä kosteutta keräämästä, nytkin oli nuo vaahtomuoviosat ihan märkinä.

Kuikuillessani puuhan jälkeen matkustajan penkin alle sieltä löytyi vastaavasti tämä:



Palikka olikin tutun näköinen. Auton ostaessani toinen takapenkin vapautuskahvojen suojamuoveista puuttui. Oletin sen hajonneen ja hävinneen edelliseltä omistajalta, mutta se olikin piilossa penkin alla. 21,20 € olisi säästänyt kun olisi kurkannut tuonne ennen kuin haki marmorilta uuden.

Käärmeissäni avasin sen toimimattoman lukkomoduulin. En edelleenkään ymmärrä miten tuon välitysmekanismin tulisi toimia, tai missä meni kokoonpanossa vikaan, että päädyttiin aukeamattomaan oveen. Pitäisi saada toinen avaamaton moduuli käsiin, niin avaamalla sen varovaisesti voisi tarkistaa missä asennossa tuo nivelletty palikka tuolla oikein kuuluu olla. Jonain päivänä kun on ylimääräistä aikaa, selvitän vielä tämän mysteerin.

Lukon sähkövika kyllä näytti tulleen kuntoon tinausten uudelleenjuottamisella. Viikon aikana ei kertaakaan jäänyt nuppi nousematta tai laskeutumatta. Eli ehjäsin tunnetun vian, mutta sain aikaiseksi toisen, joka on vielä tuntematon.

Eli palataan nyt arkeen taas näiden seikkailujen jälkeen. Seuraavana vuorossa talvirenkaiden vaihto, sääennusteiden perusteella varmaan seuraavan viikon aikana.

[AZP]

Nyt on uudet talvinakit alla. Vaihdon jälkeen koeajolle ja hakemaan tankki täyteen, samalla alkoikin syksyn ekat hiutaleet hiljalleen laskeutua taivaalta. Sopiva ajoitus siis. Nastat ropisee, mutta ei nyt ihan niin pahasti kuin mitä ajattelin näillä reilusti nastoitetuilla. Autossahan on nyt 760 kappaletta nastoja alla, joten kai siitä vähän pitää ääntäkin lähteä.

Toisesta takakesärenkaasta löytyi sitten ruuvi. Oli kuitenkin niin tiiviisti paikoillaan että ei olleet paineet vajonneet. Korjasin matopaikalla. Viimeksi kun joskus 3-4 vuotta sitten löysin vuodon kesärenkaista talvirenkaita vaihtaessa iskin kesäkumit vain varastoon ajatellen että paikataan sitten talven aikana. Jokainen voi arvata etenikö tuo projekti talven aikana

Tuli huvikseen vertailtua talvi- ja kesärenkaiden mittasuhteita. Kesärenkaat on kokoa 205/55R17 ja talvirenkaat 205/55R16. Käytännössä vanteen tuumakokoa lukuunottamatta mitat ovat siis samat. Vanteetkin ovat molemmat 7" leveät. Kulutuspintojen leveyksissä on silti yllättävän paljon eroa:




Asfalttiin efektiivisesti tarttuva osa on talvirenkaissa parisenkymmentä milliä kapeampi. Renkaiden rungot on kuitenkin melko samankokoiset, eli kun ne laittoi betonilattialle lappeelleen vierekkäin ja renkaiden päälle vatupassin, niin suorassa oli ja passi koski renkaiden sivuihin. Talvicontinentalit vain kapenevat kohti kulutuspintaa selvästi enemmän kuin kesäkumhot.

Kumhoista puheen ollen niiden kulutuskestävyys on melkoinen pettymys. Ensinnäkin uusissa renkaissa oli pintaa vain 7 mm. Toiseksi kahden kesän jälkeen tämän kesän takana olleet renkaat on kuluneet 4,5 milliin ja edessä olleet noin viiteen milliin. Jokainen rengas on ollut yhden kesän edessä ja takana. Tällä vauhdilla siis näillä ajetaan ehkä vain yksi kesä enää. Kilsoja on näinä kesinä renkaille tullut kirjanpidon mukaan 5240+5120 eli yhteensä reilu kymppitonni. Edellisen Saabin Falkeneilla ehdin ajaa neljänä kesänä yhteensä 16500 km ja ne lähti auton seuraavan omistajan mukaan suunnilleen samoilla milleillä kuin mitä Kumhoissa on nyt.

Tätä pohtiessani mietin että kaupunkiajo kyllä varmaan syö renkaita paljon enemmän kuin maantierallatus. Minä kun ajelen pääasiassa kaupunkialueilla, niin jarrutuksia, kiihdytyksiä ja käännöksiä tulee koko ajan, eli renkaat joutuu koko ajan töihin. Vaikka en siis erityisesti urheile, vaan ihan normaalia ajoa. Ne kavereiden autoissa olevat 40 tkm kestävät renkaat kestää varmaan maantieajossa, mutta kaupungissa kuluvat varmaankin paljon nopeammin.

Muuten onkin Saabin kanssa oikein hyvä fiilis. Viikonloppuna tuli auto pestyä ja vahattua oikein kahteen kertaan Sonaxin tuotteilla. Pissapojan täytin eilen, kun alkoi SID mutkassa soittelemaan säveliään. Tänään sitten alle tuliterät renkaat vahatuilla vanteilla. Kun tuo ajoittainen lukko-ongelmakin on korjattu (ja oven saa jopa auki ), ja autossa taas kaikki pikkujututkin toimii moitteetta, niin olohan on kuin uudella ajaisi.

Kunnes katson mittaristoon, jossa lukee 314564

[Saabinsti]

^Voisiko osasyynä Kumhojen huonouteen olla sivun kahdeksan tapahtumat?

[AZP]

Sivun kahdeksan tapahtumien jälkeiset havainnot ovat toinen todiste Kumhojen huonoudesta. Itse tapahtumat eivät kuitenkaan ole syy huonouteen. Syy löytynee ihan Koreasta saakka.

Tuon ratapäivän aikana pintakuvion syvyydestä ei sulanut pois mitään kokonaisia millejä. Ihan mielenkiinnosta tuolloin mittasin pinnat ennen ja jälkeen rata-ajelun, ja kuvion syvyys oli lähes sama. Kuten kuitenkin sivun kahdeksan kuvituksesta huomataan, osa renkaiden kumista jäi Alastaron asfalttiin. Se ei kuitenkaan lähtenyt pinnasta tasaisesti, vaan lähinnä eturenkaista ja tietyistä kohdista, kuten kuvasta näkyy.

Mitä kulutuspinnan kulumiseen tulee, niin kesä 2015 oli yhtä kuluttava kuin kesä 2016. Viime vuonna en kuitenkaan käynyt kertaakaan radalla.

Olen tässä kyllä myös ihmetellyt sitä, miten renkaat kuluivat tänä kesänä eri tavalla kuin kesällä 2015. Ekana kesänä etukumeista lähti pintaa 1,5 mm, toisena vain 0,5 mm. Takarenkaista lähti ekana kesänä 0,5 mm mutta nyt 1-1,5 mm. Mittauksethan ei nyt ole mitenkään 0,1 mm tarkkoja, mutta selvää on että tänä kesänä takarenkaat kuluivat enemmän kuin eturenkaat, viime vuoden kesällä toisinpäin. Pyöränkulmatkin on keväällä katsottu, että ei se siitä pitäisi kiinni olla.

Tänään oli Turun seudulla ekat talvikelit, peltikin rytisi kai useammassa kadunkulmassa. Ajelin reilut 30 km kaupunkiympäristössä, luonnollisesti varovaisesti kun on uudet nastat alla ja kelinkin puolesta oli hyvä olla kieli keskellä suuta. Duunipaikan parkkis oli pelkkää mustaa jäätä töistä lähtiessä. Kertaakaan ei ABS rutissut tai ESP vilkutellut valoaan. Varovaisesti kun ajoi niin pitoa tuntui olevan kuin kesäkelillä. Kyllä se saksalainen taitaa nastarenkaan osata valmistaa

[KN/Lieto]

Osaa se valmistaa. Mulla molemmissa Saabeissa Continentalin nastarenkaat, eikä ole sanomista. Toiset on jo liiankin vanhat, mutta laitoin vielä täksi talveksi. Kuluu tasaisesti, kestää, kaikki nastat paikallaan eikä pidä pahaa ääntä. Jopa pitävätkin! Miinus on pyörimissuunnan puuttuminen, täytyy muistaa itse merkata. Ajattelisin vaikuttavan nastojen pysymiseen? Ensi kesänä täytyy vaihtaa uusiin, tuskin tarvii merkkiä vaihtaa. Nyt syksyllä hain kaksi sarjas Gislavedejä, mutta ne ei tulleet omaan käyttöön. Samasta firmasta nekin tulee.

[AZP]

Joo, saman huomasin itsekin, että harvinaislaatuisesti on nastarenkaissa merkitty ulko- ja sisäpuoli, eikä pyörimissuuntaa. Ja ainakin vanha oppi sanoo, että nastojen pyörimissuuntaa ei parane vaihtaa, jos haluaa niistä kiinni pitää..