Ihmettelyketju

[VKe]

Oho, en tienny että sähköautoilulla säästää noin paljon

Marko Saarenketo säästää vuodessa energiakuluissa jopa 7000 € verrattuna polttomoottoriautoiluun. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008152904.html.

Dieselin energiakulut vuodessa: 60 000 km, kulutus 5 l/100 km. Olkoon vaikkapa 1,5 €/litra.Vuodessa siis ~4500 € dieseliin plus ~400 € käyttövoimaveroon. Yhteensä ~4900 €, eikö?

On se tuolla sähköautolla halpaa, kun 7000 € säästää. En oo tajunnutkaan ajatella asiaa noin.

[Cona]

Vertailu lienee johonkin saman tasoiseen kulkineeseen eli sis. sama varustelu ja suorituskyky. Jos haluat saman varustetason ja suorituskyvyn polttiksessa niin verotus on olennainen tekijä mm. pääomakuluissa.

[viggen]

Onpa ihme laskutapa. Yksi Teslan omistaja kertoi, että rengas kulut ovat aivan älyttömät, kun joutuu vaihtaa renkaat 2-3 kertaa useimmin, mitä diesel autoon ja sähköauton renkaat ovat paljon kalliimmat, sen painon takia. Hän oli pettynyt myös talvi ajomatkan puolittumiseen vs kesä keleihin. Aikoi vaihtaa dieselin seuraavaksi kulkineeksi.

[aero]

Noniinno, perinteisestihän auton kustannuksia laskiessa päätetään ensin lopputulos ja sitten mietitään, miten siihen päästään. Etenkin, jos autokuume on kova ja ostohousut jalassa, nousee tämä hyväksi havaittu toimintamalli aina vahvemmin esille, jotta voi säästää ostamalla.

[Rommitommi]

Oho, en tienny että sähköautoilulla säästää noin paljon

Marko Saarenketo säästää vuodessa energiakuluissa jopa 7000 € verrattuna polttomoottoriautoiluun. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008152904.html.

Dieselin energiakulut vuodessa: 60 000 km, kulutus 5 l/100 km. Olkoon vaikkapa 1,5 €/litra.Vuodessa siis ~4500 € dieseliin plus ~400 € käyttövoimaveroon. Yhteensä ~4900 €, eikö?

On se tuolla sähköautolla halpaa, kun 7000 € säästää. En oo tajunnutkaan ajatella asiaa noin.

Mikä on se ID4 kokoinen dieselmaasturi, joka menee seka-ajossa viidellä litralla? Spritmonitorin mukaan esim. Tiguan 2019 tai uudempi diesel menee keskimäärin 7,5 litralla.

Tohon kannattaa myös laskea se, että dieselin huollot maksaa 120tkm ajalla kun huollossa käydään 4-6 kertaa, noilla ajoilla ID4 huolletaan ekaa kertaa 120tkm kohdilla. Aika nopeasti tosta se 500e/kk menee rikki noilla ajoilla..

Onpa ihme laskutapa. Yksi Teslan omistaja kertoi, että rengas kulut ovat aivan älyttömät, kun joutuu vaihtaa renkaat 2-3 kertaa useimmin, mitä diesel autoon ja sähköauton renkaat ovat paljon kalliimmat, sen painon takia. Hän oli pettynyt myös talvi ajomatkan puolittumiseen vs kesä keleihin. Aikoi vaihtaa dieselin seuraavaksi kulkineeksi.

Sano sille kaverillesi, että lopettaa ne liikennevalokiihdytykset

kyllä ne renkaat toki saa Teslalla kulumaan, ja toivottavasti tuot jotain faktaa siitä, että talvikelillä matka puolittuu, omat kokemukset ei tue sitä kuten ei oikeen mikään koeajo tai tutkimuskaan, mutta Esson baarissa tämä kiertää sitkeästi, ja kai sitä vaan ihminen haluaa sitten uskoa niihin faktoihin, jotka ruokkii omia luuloja ja sitten levittävät tätä varmana tietona...

ja sen verran myös kannattaa silmiä raottaa sähköautojen suuntaan, niin huomaa Teslojen käyttävän ihan samoja renkaita kuin muutkin, esim. Ng9-5/Insignian rengasprofiili on hyvin lähellä Teslaa 19" renkailla. 19" renkaat Teslassa on sen takia, että jarrut on sen verran suuremmat, että pienemmät ei mahdu. Jos vaivaudut tutkimaan, niin sama "ongelma" löytyy esimerkiksi tehokkaammilla moottoreilla varustetuista Mersuista, sinne ei jostain syystä myöskään 16" vanne sovi...

[VKe]

Ops, ID4 olikin maasturikokoa, ok. Huoltoja en ottanut tarkoituksella mukaan laskelmaan, kun sanottiin säästön tulevan energiakuluista.

Jos laskee tolla 7,5 kulutuksella, saadaan energiakuluiksi dieselveroineen 7200 €, 60 tkm kilsoille. Totta.

Eli tolla perusteella voimme sanoa että sähköllä ajaminen on ilmaista. Marko onkin ihan oikeessa säästöjen osalta.Ton taulukon mukaan kuitenkin sähköauton lataus maksaisi 60 tkm kilsoille 1800 € kotipihassa tehtynä ikiomasta töpselistä. Jos otetaan toi kulu totena.

Mutta kyllä tosta nyt säästöä saa. Mut eiks se lie lähempänä 5000 € kuin 7000 €?

[aero]

Tuosta rangen puolittumisesta: mikä on kullekin talvikeli ja millaisilla ajoprofiileilla? Jos vetelee Etelä-Suomen toissakertaisessa nollatalvessa niin eihän se paljoo tee, etenkään jos liikkuu. Jos sen sijaan talikeliksi laskee kolmenkympin pakkasen ja seisoo suhteessa paljon vaikka liikennevaloissa, niin totta pirussa jo lämmitykseen kuluu energiaa niimmaanperkeleesti suhteessa etenemiseen.

Jos sähköauton range ei heikkenisi silloin, kun ohuen seinän yli tarvii pitää 20-50°C lämpötilaeroa, olisi se huolestuttavaa, koska muuten optimikelissä energiaa hukattaisiin johonkin turhaan tai rangea rajoitettaisiin silloin keinotekoisesti. Se, millä yhtälöllä range saadaan puolittumaan, on lopulta vain matematiikkaa, joten rajaamalla talvikelin määritelmää ja keskinopeutta, päästään lopulta valittuun lopputulokseen.

Tosiaan, autoissa perinteinen tapa laskea on päättää lopputulos etukäteen ja valita parametrit sopivasti, jotta siihen päästään. Sähköintoilu (nimenomaan se intoilu) ja hypetys rajautuu yleensä energia- ja huoltokustannuksiin, jostain syystä näitä ei yleensä tarvitse maksaa eikä korjata. Polttomoottori-intoilu perustuu usein kätevään hukkalämpöön (range laskee vähemmän talvella, kun voidaan hyödyntää osa siitä hukkalämmöstä), nopean tankkaukseen, vetokykyyn (joka kieltämättä tuppaa sähkökentässä olemaan monesti vielä lapsenkengissään) sekä vajaaparametrisiin tai lähtökohdistaan eroaviin laskelmiin (kuten tänne jo parikin kertaa linkitetty Arttu Harkin video, jossa bensa vaan ilmestyy tankkiin mutta sähkö pitää tehdä). Tuo juttuhan kertoo nimenomaan lataamisen kustannukista, mutta säästömäärään on tosiaan löydetty jostain kivasti kerrointa - yksi vaikutus voi olla sillä, että joskus 2013-2014 tienoossa menovesi oli kallista ja dieselkin maksoi jopa yli 1,6€/l - jos silloin on ollut vähän hörppivämpi vehke, on helposti jäänyt muistiin korkeampi kilsahinta. Tyyppihän on sähkötellyt vuodesta 2015, mikä voisi osua jokseenkin tontille tuonkin kanssa.

[AZP]

Range laskee talvella ilman lämmittämistäkin. Kun akusto on kylmä, siitä saa vähemmän energiaa ulos. Tähän vaikuttaa siis tosi paljon se missä autoa säilytetään, joka samoin vaikuttaa siihen lämmityksen tarpeeseen. Ja samoin vaikuttaa sitten auton tekniikka, eli esim asiassa auttava akuston lämmitys jota ei kuitenkaan kaikista autoista löydy, sekä sisätilojen esilämmitys ja se miten se toteutetaan. Tämä ei sinänsä ole ihan vieras asia polttomoottoriautoilijallekaan, eli onhan varsinkin lyhyemmässä ajossa polttoaineenkulutuksessakin iso ero sen mukaan startataanko lämmittämättömällä koneella 20 asteen pakkasessa vai lähdetäänkö siihen pakkaseen lämpimästä tallista. Mutta kulutuslisän vaikutus käytännössä on tietenkin tankille kaartavan polttomoottoriautoilijan näkökulmasta eri kuin latausasemalle ajavan sähköautoilijan. Ainakin niin kauan kuin latausasemia on vähemmän kuin bensa-asemia ja neste valuu tankkiin merkittävästi nopeammin kuin sähkö akkuun.

Toisaalta jos sähköautossa on käyttäjänsä tarpeisiin runsaasti rangea, niin vaikutus rangen pienenemisestä voi olla sähköautoilijalle lähes olematon, polttomoottoriautoilijalle kulutuslisä näkyy selvemmin kukkarossa.

Mutta siis jos vertaan Turun talven nollakelejä ja kesän helteitä, niin töpselikärsällä pääsee talvella ilman kabiinin lämmittämistä luokkaa 30-35 km ja vastaavaa ajoa kesähelteillä 35-40 km. Ei iso ero kilsoissa, mutta prosenteissa on ja täyssähköautolla noihin voi siis laittaa nollat perään. Pakkasilla sitten ero kasvaa, ja se lämmitystarve lisää eroa.

Yksi kaveri kommentoi viime syksynä hankkimastaan Mersun EQC:stä että 400 km range muuttui 250 km rangeksi kun Saariselälle kunnon talvikelissä ajettiin.

Renkaiden kuluminen ei kyllä liity suoraan auton käyttövoimaan vaan kuten polttomoottoriautollakin, ajotapaan ja auton tekniikkaan. Mä ajan Mitsulla melkein pelkästään sähköllä ja nyt melkein 2v omistusajalla täytyy ihmetellä miten nuo renkaat ei tunnu kuluvan ollenkaan verrattuna vaikkapa edelliseen dieselsaabiin. Pääsyy lienee lataushybridin myötä kehittynyt ajotapa sekä Mitsun muutenkin rauhallinen tapa lähteä liikkeelle, mikä on siis suunniteltu ominaisuus. Jotkut valmistajat speksaa autonsa niin että niskat naksuu kun kaasua painaa, Mitsu lähtee paikaltaan aika rauhallisesti ja voimaa löytyy enemmän vasta kun on päästy liikkeelle. Ja toki kokonaistehot on aika maltilliset verrattuna vaikka Teslaan tai moneen muuhun sporttiseen täyssähköautoon. Mutta siis kuluu ne renkaat lujaa turboporschellakin (enkä meinaa Taycan "Turboa") kun sitä voimaa käyttää.

Sähköautoilijan energiakulujen laskeminen ei ole ihan yhtä suoraviivaista kuin polttomoottoriautoilijan. Tarjolla on paljon ilmaista sähköä, esim. itse lataan duunissa ilmaiseksi ja silloin tällöin Lidlillä. Monella sähköautoilijalla on aurinkopaneelit kotona ja lataavat silloin kun niistä jää ylijäämäsähköä, tällöinkin auto kulkee nollaenergiakuluilla. Sitten taas kun turvautuu pikalaturiin, niin siinä voidaan maksaa samassa laskussa parkkipaikasta ja sähköstä, joten vaikea edes erottaa mikä on sähkön osuus hinnasta, jos joka tapauksessa pitäisi pysäköidä maksullisesti samaan aikaan. Joka tapauksessa pahimmillaan autolla joka ei ota vastaan supernopeaa latausta, voi pikalatauspisteeltä ostettu sähkö tulla monin kerroin kalliimmaksi kuin kotona.

Ja siihen kotisähkön hintaan täytyy ihmetellä kun tuossa linkin jutussakin on taas kotisähkön hinnaksi laitettu 15 senttiä. Noin kovaa hintaa maksaa kotisähköstään ani harva. Käytännössä pitää olla todella kalliin verkon alueella ja olla joko kilpailuttamatta sähkösopimusta tai pörssihinnoiteltu sopimus ja lataus osui kalliiseen hetkeen. Tai sitten on taas jyvitetty liittymän kiinteitä maksuja kilowattitunneille, mikä antaa väärän hintainfon latauksen hinnalle. Realistisempi sähkön kokonaishinta on jossain 12-13 sentin välissä, ja monilla on hinta lähempänä 10 senttiä, kuten esimerkiksi meillä kotona.

[aero]

Range laskee talvella ilman lämmittämistäkin. Kun akusto on kylmä, siitä saa vähemmän energiaa ulos.

Joo niin laskee, mutta sen lisäksi energiantarve voi käytöstä riippuen moninkertaistua. Ja jos energiantarve moninkertaistuu, tippuu range aika rankasti. Polttokoneella tuota ei ihan helpolla tapahdu, kun aika pitkälle päästään sillä että tuupataan vähemmän energiaa taivaan tuuliin.

Mutta siis jos vertaan Turun talven nollakelejä ja kesän helteitä, niin töpselikärsällä pääsee talvella ilman kabiinin lämmittämistä luokkaa 30-35 km ja vastaavaa ajoa kesähelteillä 35-40 km. Ei iso ero kilsoissa, mutta prosenteissa on ja täyssähköautolla noihin voi siis laittaa nollat perään. Pakkasilla sitten ero kasvaa, ja se lämmitystarve lisää eroa.

Maksimista minimiin on sulla siis 25% pudotus; on se paljon, mutta silti vielä itsensä verran etäällä siitä että range puolittuisi.

Mites muuten, kun mitsussa kuitenkin on dinosauruslaturi, niin onko siinä miten pyritty optimoimaan kylmien kelien sähkökykyä?

Yksi kaveri kommentoi viime syksynä hankkimastaan Mersun EQC:stä että 400 km range muuttui 250 km rangeksi kun Saariselälle kunnon talvikelissä ajettiin.

Mutta siinä onkin jo kunnon talvikeli , se on jo vähän tarkempi speksi kuin pelkkä talvikeli. Oletettavasti parikymppiä pakkasta ja vähän luntakin päässyt maahan asti.

Mutta siis kuluu ne renkaat lujaa turboporschellakin (enkä meinaa Taycan "Turboa") kun sitä voimaa käyttää.

140-heppaisen, 2-litraisen ja 1700-kiloisen A4-diisseliaudin orggiskumit kesti mulla aikoinaan 18tkm, tilalle tulleet Michelinit 22tkm. Eikä todellakaan johtunut siitä että auto olisi tehokas tai räväkkä, mutta kun raskasta keulaa kääntää eturenkaiden varassa ja epäkantahämäläiseen tapaan pysyy tien oikeassa laidassa, joutuu gummi rasitukselle kohtuu hyvin - etenkin kun työsuhdeauton kohdalla ne voi vaan vaihtaa uusiin näyttämättä omaa pankkikorttia. Toisaalta, yli 300-heppainen Bemari ei syönyt renkaita juuri lainkaan, kun lehmänluonteinen neliveto ei revi, auto on tasapainoinen ja ne renkaat piti maksaa itte. Kyllä minä kehtaan väittää, että jos pyöränkulmat on tontillaan, niin suurin vaikuttaja renkaiden kulumistahtiin löytyy ratin ja penkin välistä.

[viggen]

Mutta siis jos vertaan Turun talven nollakelejä ja kesän helteitä, niin töpselikärsällä pääsee talvella ilman kabiinin lämmittämistä luokkaa 30-35 km ja vastaavaa ajoa kesähelteillä 35-40 km. Ei iso ero kilsoissa, mutta prosenteissa on ja täyssähköautolla noihin voi siis laittaa nollat perään. Pakkasilla sitten ero kasvaa, ja se lämmitystarve lisää eroa.

Tarkoitatko, että et laita lämmitystä päälle autossa talviaikaan? En ole tuollaista itse kokeillut, enkä kokeile. Haluan auton olevan niin lämmin kuin mahdollista ennen ajoon lähtöä istuin- ja rattilämpö päällä. Kostea ja kylmä auto, aika epämukavaa matkustamista. Pitempiä matkoja ajaessa ei halua istua lakki ja takki päällä.

[AZP]

^joo, en laita lämmitystä päälle kalenterin enkä edes ulkolämpötilan mukaan. Laitan lämmitystä sen mukaan miten itse koen tai matkustajat kokee lämmityksen tarpeen autossa. Siihen vaikuttaa moni muu asia kuin kalenteri tai ulkolämpötila. Ekana tulee mieleen auton sisälämpötila liikkeelle lähtiessä, esim töistä lähden kuivalla +18-asteisella autolla, kotoa kovillakin pakkasilla tallissa yleensä vähän plussalla, kun taas jos auto on seissyt ulkona niin lämpötila on sitten mitä se on. Ja tähän vaikuttaa lisänä vielä auton sisätilojen esilämmitys.

Seuraava asia mikä vaikuttaa on ajomatkan pituus suhteessa tuohon lähtösisälämpötilaan ja ulkolämpötilaan. Töistä sillä lämpimällä autolla lähtiessä kotiin on matkaa 4 km eli n. 10 minuuttia. Jos ulkona on vaikka nollassa ja mulla kuitenkin takki päällä, niin tuolla matkalla ei tarvita lämmitystä, kun auto ei ehdi jäähtyä käytännössä yhtään.

Pidemmillä matkoilla sitten taas ihan eri asia. En minäkään halua istua toppatakki päällä parin tunnin ajomatkaa. Lyhyemmillä matkoilla taas en halua olla riisumassa takkia aina autoon mennessä ja kaivamassa sitä taas päälle kun lähtee autosta pois. Varsinkin kun autoon palatessa se onkin taas kylmä, joten ajoon lähdettäisiin takki päällä ja muutaman kilsan päästä pitää alkaa vähentämään vaatetta kun tulee kuuma, kunnes taas muutaman kilsan päästä ollaankin perillä ja kaivetaan takki taas esiin.

Ja sitten tuo vaatetus ym. henkilökohtaiset seikat laajemmin. Esimerkiksi talvisin käyn noin viikottain landella metsähommissa ja vastaavissa puuhissa. Puen kotona päälle kerraston, väliasun ulkolämpötilan mukaisesti ja työvaatteet. Kun lähden matkaan niin harvoin tulee pakkasillakaan kaipuuta lämmitykselle, kun vaatetta voi olla eskimolla. Sen sijaan huurteenpoisto voi lämpöä vaatia, niin sitä laitetaan sitten taas tarpeen mukaan.

Takaisinpäin kun lähden niin mulla on rääkin jälkeen kuuma ja on hiki. Missään nimessä en itse kaipaa lämpöä, mutta lasit vetää huuruun koska hikoilen kuin sika. Siis taas lämpöä tarpeen mukaan oikeisiin paikkoihin. Samaa kaavaa toteutin Saabin kanssa, eli mökiltä lähtiessä en todellakaan pistänyt lämmitystä täysille, vaan päin vastoin huurteenpoisto kuntoon ja ohjaamon lämpötila melko alas, jotta itsellä on mukavaa.

Pointti on siis se, että talvella käytetään lämmitystä kun sitä tarvitaan. Ja tarve riippuu todella monesta asiasta, eikä vähiten ihan henkilökohtaisesta mieltymyksestä. Itse en kovin herkästi palele ja viihdyn yleisesti viileässä, vaimo taas värisee kun kotona sisälämpötila laskee alle 22 asteen (tosin valitus kuumuudesta alkaa kun lämpötila nousee tuosta muutaman asteen ).

Sähköautossa täysin pölhöä lämmittää ihan vain siksi kun kalenterissa lukee talvi tai koska ulkolämpötila on x tai y astetta, koska kaikki tuotettu lämpöenergia maksetaan ladattuna sähkönä, tai hybridissä kalleimmalla mahdollisella tavalla, eli polttoamalla bensaa moottorissa, jonka hukkalämpö (eikä siis varsinainen käyttötarkoitus) muuttuu tässä kohtaa käyttämisen syyksi. Ja kun tuossa metodissa on vielä omat kohtuupitkät viiveensä, ei ole mitään järkeä käyttää polttomoottoria lämmitystarkoituksessa itselleni hyvin tyypillisillä 1-4 km matkoilla, kun lämmintä alkaa saamaan vasta siinä kohtaa kun tullaan perille.

Tuo olisi siis yhtä pölhöä kuin se että talvella menee eristämättömään pihavarastoon viideksi minuutiksi kaivamaan jotain kamoja, niin pistää siksi aikaa 5 kW puhaltimen tohottamaan lämpöä sinne vajaan. Polttomoottoriautolla tämä ei ole oikeastaan yhtään pölhöä, koska lämmitys tapahtuu hukkalämmöllä, paitsi silloin kun apuna on Eberi tai vastaava.

Nämä on näitä asioita joita joutuu sähköautoilija pohtimaan outside the box, eli pitää vähän ravistella niitä totuttuja toimintatapoja ja myöntää että ehkä se aikaisemmin totuttu tapa toimia ei ole optimaalinen enää uuden tekniikan aikana. Ihan mitsumiestenkin keskuudessa väännetään peistä siitä pitääkö autossa olla aina lämmitys päällä tasan samalla lämpötilapyynnillä vai onko noloa vai järkevää (vai kenties molempia?) säätää lämpöä ihan sen mukaan miltä jokaisesta itse tuntuu ja mahdollisesti optimoida sähkörangea tinkimällä lämmöistä. Mulle tämä menee siihen kategoriaan, että ei kiinnosta miten muut toimii ja jos joku kokee mun tavan toimia jotenkin omaa moraaliaan loukkaavana, niin omapa on ongelmansa.

Mites muuten, kun mitsussa kuitenkin on dinosauruslaturi, niin onko siinä miten pyritty optimoimaan kylmien kelien sähkökykyä?

Nyt en ihan ymmärtänyt kysymystä, voitko tarkentaa niin vastaan mielelläni?

Mutta siinä onkin jo kunnon talvikeli , se on jo vähän tarkempi speksi kuin pelkkä talvikeli. Oletettavasti parikymppiä pakkasta ja vähän luntakin päässyt maahan asti.

Joku 10-15 siellä oli kai pakkasta ollut. Ja lämmitystä oli käytetty ihan normaalisti, tosin loppumatkasta kai vähän alennettu pyyntiä kun alkoi mietityttämään pääsevätkö mökille saakka.

Mitsussakin siis pudotus nollakeliin pudottaa sitä rangea ilman lämmitystä jotain 20 %, sitten kun ollaan siellä 10-15 asteen pakkasessa ja käytetään lämmitystä, niin kyllä se alkaa helposti jo olemaan puolet pienempi. Riippuu monesta seikasta kuitenkin, esim esilämmityksellä säästää paljon energiaa, kun auto pusketaan lämpimäksi pääosin verkko- eikä akkuvirralla.

[JP_Vette]

Talvikeli mielletään aina vain pakkaseks, mutta on siinä sitte muutaki: se lumipöperö vastustaa ihan sikana sitä kulkemista! Astra K:lla sitä tuli joskus hämmästeltyä ja mitattua, kun kilometrejä tuli paljo. Joku ihan kevyt sohjopöperö, jota se auran sohjoterä ei saa uran pohjalta pois tai ihan vain suolan jäljiltä sulanut lumi sohjovaiheessa jota renkaat vielä jauhaa, siitä sentin-parin pakkaslumikerroksesta puhumattakaan, niin Astrassa nousi kulutus sieltä vajaan kuuden litran lukemasta seiskalla alkavaan.

Kerran ajoin juuri sellases lumisatees lähes tankillisen, että sitä ihan ohutta lunta ja sohjoa (hoitoluokasta riippuen) oli jatkuvasti pyörän edes tallottavana ja sen jälkeen innostuin sitä tarkkaileen enemmänki. Eli jos aina puhutaan kuinka lämmitys tuo eroa kesäkeliin, niin kyllähän se auton liikutuski on sitte viä yks +25 % energiankulutusta päälle. Toki harvoin sellasta osuu koko ajolenkille, jolloin se kulutusnousu ei näy omas seurannas.

[AZP]

Ihan jo pelkkä kesäsade lisää kulutusta. Ei silleen että sitä polttomoottoriautolla huomais, eikä välttämättä täyssähkölläkään, mutta kun töpselihybridillä ajaa riittävän monta kertaa samaa reittiä tietäen että akku riittää sopivasti perille, niin huomaa eron kun akku loppuukin muutama kilsa ennen kotia aina jos taivaalta tulee vettä.

[mestari]

kelläs sitä on pikasella kauppareissulla sit aikaa varttua latauspistokkeelle pääsyä ja sit varttua latinkia et pääsee kotiin

[aero]

Mites muuten, kun mitsussa kuitenkin on dinosauruslaturi, niin onko siinä miten pyritty optimoimaan kylmien kelien sähkökykyä?

Nyt en ihan ymmärtänyt kysymystä, voitko tarkentaa niin vastaan mielelläni?

Kun, kuten todettu, siihen kantomatkaan vaikuttaa moni asia ja osaan näistä voi auton valmistaja jo vaikuttaa autoa valmistaessaan - kuten mm. lämppärin toimintaan (jos ei sittenkään pusketa täysillä lämpöä ilmaan vaan esim. penkkiin ja rattiin, jolloin se päätyy tehokkaammin ihmismassaan), akun lämmönhallintaan, nopeuspolkimeen reagointiin jne - ja sähköautoissa trendi ainakin minun ymmärtääkseni on hyödyntää mahdollisimman hyvin näitä pieniäkin tekijöitä, niin onko sama tavoitteellisuus jo töpselikärsässä mukana vai onko lähestymä kylmempiin keleihin ollut se, että kun sillon kuitenkin poltetaan dinoja (minkä mitsu tekee, ellei sitä hämää) niin viimeisiä kilsoja on akusta turha koettaa tiristää?

Joku 10-15 siellä oli kai pakkasta ollut. Ja lämmitystä oli käytetty ihan normaalisti, tosin loppumatkasta kai vähän alennettu pyyntiä kun alkoi mietityttämään pääsevätkö mökille saakka.

10-15 pakkasta ei tällei suomikorvaan kuulosta kauheen kovalta, mutta autossa tekee samallailla petollisesti kuin kotonakin, että jos sisällä on 20 lämmintä, niin -10 on 50% kovempi lämpötilaero eristekerroksessa kuin 0.

Lievä OT: joka talvi meille kerrotaan uutisissa, että parin asteen pudotus sisälämpötilassa säästää energiaa merkittävästi. Innokkaimmilla uutislukijoilla lienee jo sisällä se nollakeli, jos on kymmenenkin vuotta noita lukenut

Mitsussakin siis pudotus nollakeliin pudottaa sitä rangea ilman lämmitystä jotain 20 %, sitten kun ollaan siellä 10-15 asteen pakkasessa ja käytetään lämmitystä, niin kyllä se alkaa helposti jo olemaan puolet pienempi. Riippuu monesta seikasta kuitenkin, esim esilämmityksellä säästää paljon energiaa, kun auto pusketaan lämpimäksi pääosin verkko- eikä akkuvirralla.

Jep. Kuten todettu, pakkasilla ja sopivalla käytöllä se energiantarve moninkertaistuu ja aivan taatusti löytyy pilvin pimein ihmisiä, joiden käyttöprofiililla range pakkaskeleillä tippuu puoleen tai alle. Hyvin yksinkertainen matematiikka kertoo suoraan, että "ei tipu range puoleen" -puhe pitää todennäköisesti paikkansa, mutta rajautuu puhujan omaan ympäristöön ja käyttöprofiiliin - ihan kuin sekin, että "range tippuu puoleen".

Kun ottaa huomioon, että millaista kohua ja kirousta on saatu aikaan siitä, että polttomoottorin päästötestioptimoitu kulutuslukema on pirun vaikea saavuttaa, ei kyllä yhtään ihmetytä että sähkön riittävyydestä saadaan paljon kovempaa mystiikkaa kansan puheissa, kun erilaisten parametrien vaikutus on erilainen kuin sadan vuoden aikana on totuttu.

Talvikeli mielletään aina vain pakkaseks, mutta on siinä sitte muutaki: se lumipöperö vastustaa ihan sikana sitä kulkemista! Astra K:lla sitä tuli joskus hämmästeltyä ja mitattua, kun kilometrejä tuli paljo. Joku ihan kevyt sohjopöperö, jota se auran sohjoterä ei saa uran pohjalta pois tai ihan vain suolan jäljiltä sulanut lumi sohjovaiheessa jota renkaat vielä jauhaa, siitä sentin-parin pakkaslumikerroksesta puhumattakaan, niin Astrassa nousi kulutus sieltä vajaan kuuden litran lukemasta seiskalla alkavaan.

Totta. Kunnon suolaloska on pahimmasta päästä ja kyllä, sen huomaa dinoautonkin kanssa ihan kohtuu helpolla, kun vähän vaan kiinnittää huomiota.

Suuntakin vaikuttaa . Silloin kun kävin Janakkalasta Kaivokselassa töissä, oli taloudellisempaa ajaa töistä kotiin kuin kotoo töihin, ainakin jos auton kulutusmittaria on uskominen. Tuossa tuli kuitenkin aika hyvin toistoja, niin ei ole ihan kertaluonteinen fiba.