Lehdestä bongattua

[AZP]

Bongattu TM:n autouutisista lyhyt uutinen tutuilla nimillä:

Spyker on heräämässä (jälleen kerran) henkiin, kun sen perustaja Victor Muller on hankkinut oikeuden pienen hollantilaisen urheiluautomerkin nimeen ja omaisuuteen.

Täällä virallisempi tiedote syksyltä:

https://spykercars.com/

[0009]

Tästä se kaikki alkoi kymmeniä vuosia sitten. Toimii vielä tänäkin päivänä.

https://tekniikanmaailma.fi/lehti/3a-20 ... 101cef77-4

[anv]

Että siis mitä?

https://www.is.fi/autot/art-2000011840172.html

Siis että sähköauton pitäisi olla johdon nokassa aina... kaikkea sitä...

[aero]

Minä jo mietin että mitähä, mutta joku videolla vissiin selittää moista.

[viggen]

Oman kokemuksen perusteella pitää aika hyvin paikkansa kestävyyttä ajatellen. Continentalit ei ole tainnut kestää noikkaan pitkään, mutta Turanzat kesti hyvin, nyt alla GY kumit saa nähdä päästäänkö noihin lukemiin. Vi Bilägare kirjoittaa näin. https://www.vibilagare.se/nyheter/stora ... =231472974

[Fakiiri]

^Ei mitään kauhean yllättävää, siitä kohtaa kun alkaa premium tai edes keskiverto valmistajien kumit , matka pomppaa yli 40000km.

Toisaalta , linglonggeja saa kaksi sarjaa samaan hintaa kun noita reemiumeja yhen, ainakin jos vertaa contin ja misukan hintoihin.

[0009]

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/ ... 5ad9571da7

Tämä silmää miellyttävä Saab 900 Sport Coupe -malli jäi prototyyppiasteelle.KUVA: Kari Kortelainen

Tässä museossa esitellään suomalaisia autoja, joita ei koskaan valmistettu
Valmet Automotiven autotehtaan alueella Uudessakaupungissa on runsaat 30 vuotta toiminut myös automuseo.

[0009]

https://klassikot.fi/puun-alta-pelastet ... -turbo-80/

[0009]

Ison auton edut – 10 legendaarista, fantastisen valtavaa lippulaivamallia upeissa kuvissa

https://www.apu.fi/artikkelit/ison-auto ... sa-kuvissa

[0009]

https://vauhdinmaailma.fi/index.php/top ... tarkeimmat

Simo kertoo, että Saab kävi aina niin sanotusti käteen.

- Autossa oli 15-tuuman pyörät ja Saabin raidevälit kontra pitkä akseliväli oli ideaali. Mitä kovempaa mentiin ilman, että edessä oli tiukkoja mutkia, sitä vakaampi se Saab oli ajaa. Mitä huonommat kelit, sen paremmin se auto meni.

- Kun mulla on vähän huonot jalat, niin Saabin vapaakytkin auttoi. Kun lähestyit mutkaa, vasen jalka oli jarrulla, tulet nelosella ja panet suoraan kolmosen sisään. Nostit samalla vähän jalkaa kaasulta, ja sulla oli koko ajan veto päällä. Erilaisten jarrupalojen avulla säädimme takajarrujen pitoa ja auton kääntyvyyttä. Eteen asensimme kovat palat, jotka kestivät, mutta eivät jarruttaneet yhtä hyvin.

[0009]

https://moottori.fi/testi/ostimme-kayte ... -edukseen/

Jatkoa:

Moottorin käytetty Saab 9-5 Aero selätti talven varsin ketterästi.

Tuntuu kuin vasta olisimme vääntäneet nastarenkaat Ruotsista tuomamme Saab 9-5 Aeron 17-tuumaisille vanteille, mutta on se tunnustettava – talvi on ohitse. Talvi oli tällä kertaa vähäluminen, mutta ainakin Suomen keskiosissa tarjolla oli varsin kirpeitäkin pakkaskelejä, joten saimme kuitenkin testattua Saabin olennaisia talviominaisuuksia.

Rakkaan naapurimaamme tuotteen voisi olettaa olevan erinomainen auto myös Suomen talveen, mutta näin ei tietenkään automaattisesti aina ole. Pääsääntöisesti Saabimme pärjäsi kuitenkin Suomen talvessa erinomaisesti.

Ensinnäkin autoa täytyy kiitellä erinomaisen nopeasta lämpeämisestä. Pahvia ei tarvinnut viritellä auton keulaan edes yli 30 asteen pakkaskeleissä, vaan Saab jaksoi lämmittää sisätilat aina vähintään riittävän hyvin. Vaikka aivan kovimmilla pakkasilla autossa ei tarvinnutkaan hikoilla.

https://moottori.fi/testi/vanha-saab-9- ... tti-toita/

[AZP]

https://tekniikanmaailma.fi/luuletko-os ... en-kertoo/

Osaako saabistit oikeasti väistämissäännöt? Oma tulos oli 10/10.

[aero]

^10/10, easy money, kuten John Connor sanoisi.

Bonuskysymys: minkä väistämisvelvollisuuden kuvassa näkyvä taaempi, kevyen liikenteen väylälle osoitettu kärkikolmio aiheuttaa/osoittaa?
https://maps.app.goo.gl/1WsNmgcCVx1vbeGi6

[AZP]

^Ööö, en kyllä kauhean hyvää selitystä keksi sille, mitä tuolla oletetulle kevyen liikenteen väylälle asetetulla merkillä haetaan. Halutaanko sillä osoittaa jotenkin poikkeava väistämisvelvollisuus, eli että pyöräilijän tulisi väistää kaikkia autoja, myös siis niitä jotka ovat kääntymässä tuolle tielle jota pyöräilijä tuossa kohtaa ylittää? Toinen mahdollinen käyttö olisi jos tuota väylää saa ajaa myös moottoriajoneuvoilla, eli se ei olekaan kevyen liikenteen väylä. Eli jos se toimii esim koontikatuna tonttiliittymille. Toki silloin tuo ulosajokohta olisi todella outo (ehkä jopa lain vastainen?), siis että autot liittyisi isommalle tielle suojatien kohdalta.

Itse alkuperäiseen aiheeseen liittyen tässä lisäkirjoitus TM:ssä:

https://tekniikanmaailma.fi/luin-tielii ... siita-opi/

Tuosta aiemmin linkkaamastani 10 tapauksen visasta puuttuu kyllä ne kaikkein kinkkisimmät tilanteet, joissa isolla osalla tienkäyttäjiä menee sormi suuhun. Joskus vuosia sitten joku innostunut liikenteenkäyttäjä oli laskenut kuinka monella eri tavalla pyöräilijä ja autoilija voivat liikenteessä kohdata. En muista tarkemmin lukua, mutta se ei suinkaan ollut 20 tai 30 vaan jotain tyyliin 120. Siis kun lasketaan että pyöräilijä voi tulla risteykseen kevyenliikenteen väylää, pyöräkaistaa tai ajorataa käyttäen, autoilijaan nähden oikealta, vasemmalta, edestä, takaa, kumpikin tai vain toinen voi tulla kolmion tai stop-merkin takaa, tai risteys voi olla tasa-arvoinen jnpp.

Vaikein muistettava tuntuu olevan se noin 20v voimassa ollut sääntö, jonka mukaan tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta pyöräilijä väistää autotiellä olevaa liikennettä ajaessaan autotielle kevyen liikenteen väylältä.

Tuossa TM:n jutussa mainitut Pastersteinin julkaisun saamat kommentit kertoo omaa kieltään siitä miten moni on täysin pihalla noinkin yksinkertaisen säännön tulkinnasta, kuin että kääntyvä auto väistää risteävää tietä ylittävää pyöräilijää.

Ollaan siis varovaisesti siellä liikenteessä, oli alla sitten mikä vain kulkupeli, tai pelkät jalat.

[aero]

On se klv, eikä siinä ole yhtään liittymää ennen seuraavaa (tai siis edellistä) risteystä, eli ei mitään syytä kulkea moottoriajoneuvolla. En siis ole minäkään sille oikein merkitystä keksinyt, tuo kääntyvän auton väistäminen poikkeuksellisesti on ainoa joka on käynyt mielessä ja siksi pohdin. Toisaalta, kun Ohikulkutien toisella puolella olevaa pikkuväylän tynkää ei ole merkitty kelviksi, eikä tuota suojatietä pyörätien jatkeeksi, niin herää kysymys että onko siinä lainkaan pyörätien jatketta eli saisiko sitä oikeastaan ajaa fillarilla. No, taidan jatkossakin väistää fillaristia kääntyessäni tottuneesti, vaikka nykyään tuosta tulee tosi harvoin ajettua, kun siitä vierestä hävisi postipiste.

Näin kanssa joskus jonkun pitkän listan kuvauksista, miten fillaristi ja autoilija voi kohdata. Vaikka siellä oli mukana aika monta sellaista, jotka olivat oikeastaan sama tilanne eri tavalla ilmaistuna ja muistaakseni jotain sellaistakin, mitä ei oikeastaan saisi tehdä, niin onhan niitä variaatioita. Nuo autolla päälle kääntymiset on pahoja, kun pidemmälti suoraa tuleva fillaristi voi tulla kaupunkiliikenteessä yllättävän kovaa ja pitää onnistua katsomaan tarpeeksi pitkälle taaksepäin. Toki tässä fillaristin keilattuaan voi yrittää vedota TLL:n ennakointivelvoitteeseen (siihen kylkeen olisi kyllä hyvä lisätä ennakoitavuusvelvoite) - ja fillarilla liikkuessa kannattaa muistaa, että usein on pidemmän päälle mukavampi olla ehjänä liikenteessä kuin saikulla oikeassa, kevyempi kun valitettavasti häviää fyysisesti aina.