Itselläni oli ensimmäinen kokemus turbo-saabeiluun -84T8A:n muodossa, joskus 2003-vuonna. Kone oli normaali 145hv H-turbo, APC:tä oli sen verran räplätty että se otti tod. iloisesti ahtoja punaiselle. Jopa niin paljon, että liikapaineet lähtivät herkästi pois jolloin tiukemmassa paikassa (esim. liittymässä) piti kaasutella hiukan herkemmin, etteivät paineet olisi karanneet. Siis hiukan äkäisempi vehje
Laatikko saattoi kaivata jo säätöjä (ajettu 232tkm kun moottori leikkasi kiinni), vaihto 2 -> 3:lle tapahtui jossain 75km/h tienoilla, mutta muuten pelasi loistavasti; vaihteet löytyivät, ei luistanut ja moottorijarrutuksessa pysähdyksiin ei tullut nykäystä. Kun kaasua antoi reilusti, kick-down (riippuen säädöstä) tulee peliin ja vaihtaa kakkoselle. Kaikkein parastahan tässä on se, että tuossa vaiheessa kierroksia yleensä oli jo yli 2000 ja kun vaihto tuli, niin lisää kierroksia tuli useampi sata. Turbolla oli jo paineita, joten kiihtyminen esim. ohitustilanteessa oli todella todella kivaa. Ja oikeastaan mukavaa, laatikko suoritti vaihtamisen ja turbo piti paineet, varsinkin talvella vietettiin kovasti laatuaikaa ahtomittarin punaisella alueella ja ei ollut edes IC:tä

Ilmastointi tosin löytyi, mikä on outoa..
Haluaa pystykeulaturbotomaattisedanin.