Musta Mammamobiili

[Mertmi]

Viimetalven pitkä pakkasjakso väsytti meidänkin 9-5:n vähän yli vuoden vanhaa Euroglobea, vaikka se on kapasiteetiltaan 80Ah! Kerran latasin sitä hiukan laiskistuneiden starttauksien vuoksi. 2,5h ajon jälkeen akkulaturiin ja virtaa meni akkuun vieläkin 3A. Toisen latauksen tein ihan vain varmuuden vuoksi.

Emäntä ajaa tuolla pääasiassa tommosta 2-8km pyrähdyksiä per ajo. Ei tee hyvää näköjään akuille.

[V.J.S]

Viimetalven pitkä pakkasjakso väsytti meidänkin 9-5:n vähän yli vuoden vanhaa Euroglobea, vaikka se on kapasiteetiltaan 80Ah! ...

Emäntä ajaa tuolla pääasiassa tommosta 2-8km pyrähdyksiä per ajo. Ei tee hyvää näköjään akuille.

Tää kuollut patteri oli "peräti" 62Ah, auton mukana siis tuli Kuten sanottua, talvella ei ollut mitään ongelmia tuon kanssa ja tässä kesemmällä auto ollut lähes päivittäin (tai no, ainakin n. 4-5 päivänä viikossa) jonkinmoisessa ajossa, kun talvella oli just max kerran viikossa lyhyempi (se 7km / suunta) tai vähän pidempi (luokkaa 30-45km / suunta) ajo. Mutta eiköhän tuo kuitenkin oman niittinsä a(r)kkuun iskenyt tuo viime talvi

[MacTurbo]

Jaahas, hyvä topicci onneksi Google löytää.
Meinaan tuollainen jakopäänhihna - öljyä täynnä olevat tulpanreijät puuhastelua täälläkin, tosin koneena tuo pikkulohko 2.5 litranen

[V.J.S]

On kyllä tylsä peli rrrojektiksi tämä V6-vitonen, kun se toimii ku junan vessa eikä saa koko ajan olla näpit rasvassa ropaamassa Kun oikeen keksimällä koittaa keksiä jotain tekemistä auton parissa, niin löytyihän sitä jtn puuhastelua männäviikonlopuksi.

Ettei nyt ihan sohvakuolema korjaisi, niin ennakkoivana huoltotoimenpiteenä vaihdeltiin miehissä taka-akselille vähän puslia. Kuvasaldo on kehno, kun unehtui kamera ottaa matkaan


Vaihtoon meni kuvasta numero neloset (yhteensä 4kpl), ei ollut vielä väljää, mutta oli jo alemmista "pallonivelistä" suojagummit antautuneet, joten innokas katsastushenkilö olisi saattanut aiheeseen puuttua. Vaihtohan on helppoa kun heinänteko, käytössä oli kanssasaabistin optimoima holkki/vedinsarja setti, mitä ilman hommasta ei kyllä tulisi yhtään mittään. PCS:n Riku koitti melkeen väkisin myydä skantekki-puslaa, mutta orkkikset sai kun pysyi "tiukkana", hintaahan nuille tuli ~40€/kpl (skantekki jotain karvan vajaa 20€ tsibaleelta).

Itse rikkomani paisuntasäiliökin tuli vaihdettua ehjällä letkulähdöllä varustettuun. Karmaisevat 17,50€ maksoi uusi säiliö (tulee anturin kera).

Kun oltiin saatu helpot hommat pois alta, siirryttiin haastavampiin, Haynesin-asteikolla ns. "viiden jakoavaimen", toimenpiteisiin. Kolmissa miehin siinä pähkäiltiin ja hämmästeltiin, juotiin pannukaupalla kaffetta, natustettiin pellillinen pullaa ja jos oltais tupakkimiehiä, olisi poltettu kartongillinen kessua, mutta saatiin kuin saatiinkin ne tuulilasinpyyhkijät vaihdettua uusiin. Sen verran ranteita pakotti ylimääräinen raha, että sijoitin ökyhintaisiin Bilteman pyyhkijöihin, melkeen 9€ kipaleelta niistä joutui köyhtymään, huh-huh

Semmottis. Talven pelastushan tämä V6 saappi oli, kun rraktorilla oli enemmän ja vähemmän kaikenlaista vaivaa talven pakkasilla (ilmavaivoja, pumpun ajoitusongelmia jne). Kiva kun on edes yksi kunnon talviauto. Näillä näkymin mamman mammaloma jatkuu tuonne perikunnan 2-v. synttäreiden tienoille eli tulevan vuoden kevääseen, joten jatketaan ympäristöystävällistä ekoautoilua vielä kohti kesän helteitä

Tuulilasi keksi kehittää halkeaman, sopivasti siihen kuskin näkökenttään, joten sen joutunee uusimaan tässä ennen leimalle menoa. Muutenhan tuo on vaan kovaa ajoa ja uusia parkkipaikkakolhuja vailla, joten näillä puheilla täältä tähän!

[V.J.S]

Kauhian jumputuksen alkaessa häiritä mamman kruisailua ja ominkin homekorvin kuunneltuna kovahkoksi todettu vasemmasta etunurkasta kantautuva ääni inspiroi alulle kuskin puolen etunavan purkamisen. Heleppo homma, aattelin. Riuhtastaan koko olka-akseli jonkkaan ja kuskataan kunnon tuurna/ulosvedin-himmeleiden puutteessa koko olka-akseli napoineen, laakereineen ja kaikkineen lähinyrkkipajalle laakerin vaihtoon.

WISsin ohjeistaman proseduurin kohtaan nro 13 tyssäsi hommat hyväksi toviksi.

13. Taputa vetoakseli navasta muovivasaralla.

Ei lähtenyt ankarasta aplodeeraamisesta huolimatta vetari navasta, seuraa kronologisessa järjestyksessä koettu epäonnistumisten kirjo.

1. Kakkosnelosen pätkää vetarin pään suojaksi ja "taputusta" Fiskarsin hamarapuolella. Kuvassa Achilles antamassa mittasuhteet työvälineelle, eli millään retkikirveen nysällä en kutitellut.... Tätä ennen oli tietty kokeiltu vasaran kanssa kehnolla menestyksellä:


Vartin verran taoin menemään silpoen useamman kakkosnelosen pätkän, mutta tulos kuitenkin: FAIL.

2. Bilteman kolmijalkainen gear-puller. Ensimmäinen yritys tällä tyssäsi varsia läjässä pitävien pikkupulttien leikkaantumiseen, joten hitsasin varret "umpijöötiksi".


Eli vetimen tartuntaleuka oli sitten se seuraavaksi heikoin lenkki...Lähti muuten ku luoti tuo lohjennu palanen kunnon kipinän saattelemana, eli jonkun verran oli jo voimaa pelissä. Oli miten oli, tämäkin kokeilu oli: FAIL.

3. Sitten omatekovedintä turaamaan. Uudenmaan Pultista viisi M12 hienokierrepulttia (=pyörän pulttien kierre), 10mm lattaa hitsattuna pari kipaletta päällekkäin ja sopivalla jaolla porattuna reikää. No, näinhän siinä kävi:


Tulos siis jälleen kerran: FAIL.

No ei viddu sitten. Kun voimat loppuu otetaan järki käteen...Olka-akselia vastinpintana käyttäen navan pyöränpulttien kierrerei'istä pultit läpi, paljon eri paksuista "välilevyä" ja loppuvaiheessa hylsyjä tms. että pultinpää ulottuu olka-akseliin ja ei kun tasaista kirrausta. Niin vaan pultit survoi laakerin päreiksi ja koko roskan laakerin navassa pitävän lukkorenkaan läpi:


Nuo pultit oli 8.8 kovuutta, ja niistä kärjet "tyssääntyi" siihen malliin, että tarvitsee rälläköidä ne tuosta navasta irti...Mutta irtosi, prkl!


Vaan eipä ole ihme ettei oikein tahtonut vetari navasta irrota...Boorit olivat "hitsaantuneet" toisiinsa ilmeisen kovasti korroosion nohevalla myötävaikutuksella. Enpä taida tuota vetaria enään paikoilleen laittaa...Kuvakavalkaadi vielä booreista:






Eli muutamasta paikkaa boorit hävinneet akselista kokonaan jne. Ei ihme että vähän ahisti irroittaminen. No, tiedänpähän ainakin nyt miten tuo saakelin susi pyörännapadesign purkautuu jos ei hento taputtelu muovivasaralla saakaan vetaria irtoamaan Huomenna vähä reissaamaan, jatketaan elokuussa sitten kasaamisen merkeissä...

[V.J.S]

Tulipa tuossa toissapäivänä ajeltua katsastuskonttuurille tuulilasiliiman vienon tuoksun leijuessa kabiinissa. Eli suoraan lasinvaihdosta leimaa kokeilemaan, jaksanut mitään "katsastushuoltoja" alkaa tekemään. No, ei keksinyt insinööri yhtään mitään moitittavaa, iski leiman paperiin ja toivotteli kovaa ajoa.

Päivän verran katsastuksesta mamman suapille kävi sitten "hassusti", eli se ostettiin pois ennen kun olin edes kerinnyt ajatella mitään myynti-ilmoitusten laittelua tms. No, se on sitten näillä puheilla taputeltu tämä projekti ja uljaan musta V6 eko-auto jatkaa seikkailujaan uuden omistajan hellässä huomassa.

Arvonalenema tällä ministerisaabilla (tai no, italialaisen alkuperän tietäen lienee syytä puhua mafiososaabista) oli n. 200€ kahdessa vuodessa. Eli myyntihinta oli n. 200€ vähemmän kuin ostohinta (veroineen) pari vuotta sitten. Se kuka väittää ettei Saabit pidä arvoaan käytettyjen markkinoilla taitaakin puhua vain noista 4-pyttyisillä moottorinkorvikkeilla varustetuista, V6:n todistettu arvonalenema on 100€/vuosi

Laittelen joskus jos jaksan/muistan vielä kameran perukoilla olevat viimeiset fotot, tosin vetarijumpan päätösvaiheen valokuva-aineisto taisi mennä bittien taivaaseen kameran porsittua perikunnan suosiollisella avustuksella (kaikenmaailman roskaa sitä myydäänkin kun vähintään 5v vanha digikamera ei kestä 1,5v kersan "hellää" käyttöä asiaankuuluvine lattialle tiputteluineen yms.).

Täältä tähän, odotamme kaikki itseni mukaan lukien jännityksellä että mitähän kamalaa sitä seuraavaksi keksisi autorintamalla! Rouva tuskin kovin kauaa haluaa olla polkupyöränaisia...