Jaksottainen lämmitys lohkolla

[Sami]

Noh, kai se on aika mahdoton tehtävä sinulle asiaa yrittää saada jakeluun. Kun haaveilit tuossa muutama viesti sitten koejärjestelyjen tekemisestä niin suosittelen, koska ne on juuri niitä jotka opettaa. Itseasiassa koulunpenkilläkin opetetaan tekemään koejärjestelyitä ja samalla kerrotaan, että mistä missäkin on kyse. Työelämässä sitten saa käytännön kokemusta kun on omillaan näiden asioiden kanssa.

Muutamia ehdotuksia:

-Kokeile silitysrautaa ja katko siitä virtaa muutaman minuutin jaksoissa. Mittaa raudan lämpötila.
-Kokeile lämmittää muutaman minuutin jaksoissa vettä 10 litran vesisankossa joko vedenkeittimen vastuksella tai sitten ihan auton lohkolämmittimen vastuksilla. Mittaa jälleen vedessä olevan vastuksen lämpötilat. Voit myös huomata eron, jos teet saman ilmassa. Paremman mittarin puutteessa voit käyttää normaalia elohopeamittaria.

-Kaiken tämän jälkeen sitten voit tarkastella lämpötiloja ja havaita että mitä eroa vastuksen lämpötilalla on siinä tapauksessa että lämmitys on päällä kokoajan ja siinä tapauksessa että sitä pätkitään muutaman minuutin jaksoissa. Huomaat, että katkotulla virralla tietty vesitilavuus lämpenee hitaammin, mutta miten on sen vastuksen lämpötila? Miten eri kuormat vaikuttavat asiaan (vesimäärä)?

Luovutan... voitit:)

[Sami]

Itseasiassa veden kiehuminen vastuksen pinnassa ei ole tosiasia. Ilmiö on ihan toinen. Mutta jokatapauksessa täysin merkityksetön tässä asiassa. Vesi kiehuu vasta, kun kuljetus termit on nollaa. *(seuraavassa linkissä termillä "convection current") http://www.stvincent.ac.uk/Resources/Ea ... /move.html

Ilmiö vastuksen pinnassa on eri kuin kiehuminen, mutta tosiaan ei liity asiaan.

Olennainen pointti ymmärtää on vastuksen lämpötila ja kuinka paljon se lämpenee, kun kytketään päälle ja _kuinka_paljon_jäähtyy, kun virta sammutetaan lämmitysjaksoa vastaavaksi ajaksi. Sillä tässä on merkitystä ja sitä olen yrittänyt myrkylle selittää. Mä just katselen tuota keittiön vedenkeitintä sillä silmällä, että pitäisikö teille mitata se vastuksen lämpötila kun sitä lämmitetään ja jäähdytetään yhtä pitkiä ajanjaksoja?

Toisaalta tämäkin ketju on jo saavuttanut saabfoorumille tyypillisen "pikkuinsinööri spekuloi ja vääntää" statuksen, joten kaipa tämän foorumin asiasisältö ei hirveästi kärsi, jos tämän asian nyt vääntää..

[Myrkky]

Olennainen pointti ymmärtää on vastuksen lämpötila ja kuinka paljon se lämpenee, kun kytketään päälle ja _kuinka_paljon_jäähtyy, kun virta sammutetaan lämmitysjaksoa vastaavaksi ajaksi. Sillä tässä on merkitystä ja sitä olen yrittänyt myrkylle selittää.

No niin justiinsa, eli lämpötilavaihtelu vastuksella, niinkuin olen koko ajan sanonutkin.

Mut joo, googletellen löytyy toinen toistaan viestiketjuja/keskusteluja aiheesta.. jossain oli tehtaan parkkipaikalta otettu jännitteen katkominen pois kun oli alkanut vastuksia pamahdella, joku taas todisteli kovasti että ei se katkominen vaikuta, joku varaosamyyjä oli sitä mieltä että vaikuttaa ja rajusti jne.. itse olen sitä mieltä, että vaikuttaahan se. Toinen asia onkin sitten, että ovatko vastukset niin kehnosti valmistettuja ja pitäisikö niiden kestää katkottua jännitettä.

[Sami]

Olennainen pointti ymmärtää on vastuksen lämpötila ja kuinka paljon se lämpenee, kun kytketään päälle ja _kuinka_paljon_jäähtyy, kun virta sammutetaan lämmitysjaksoa vastaavaksi ajaksi. Sillä tässä on merkitystä ja sitä olen yrittänyt myrkylle selittää.

No niin justiinsa, eli lämpötilavaihtelu vastuksella, niinkuin olen koko ajan sanonutkin.

Olennaista olisi, että kerran mittaisit sen lämpötila eron tyypillisen saabfoorumi-arvailun siasta ja arvioisit, että onko se merkittävä? Jos asiat tosiaan on näin, niin valtakunnassa täytyy alkaa varomaan verkon kuormittamista pakkasilla ja kaikki muutkin varotoimet ottaa käyttöön, ettei vaan verkon kaapelit mene paskaksi puhumattakaan lohkolämppäreistä.. Siis vaikka 10 minuuttia lämmitystä ja 10 minuuttia ilman virtaa ja taas sama uudestaan? Hei haloo??? Kuinka hirveästi tilanne eroaa siitä, kun laitat joka-aamu auton tolppaan ja vastus alkaa lämmittämään? Jos taloihin tuleva kylmävesi lämmitellään samoilla menetelmillä automatiikan ohjauksessa, niin minäpä uskon, että kaikenjärjen mukaan emme pysty jäähdyttämään vastusta riittävän paljon samassa ajassa, kuin sitä lämmitetään. Autolla kiihdytellään, revitellään ja tehdään vaikka mitä, jolloin lämpömittarin neula nousee aivan eri tahtia ja ehkäpä tässä täytyy ryhtyä myös ajellessa varomaan ettei vain riko lohkolämppäriä:) Menee suomen teollisuudessakin taas moni asia uusiksi, kun täytyy ryhtyä varomaan lämmitysvastuksia:) Vois itseässä varoittaa ihmisiä, jotka pitävät autoa yön tallissa ja ajavat sen aamulla ulos. Renkaathan voi räjähtää puhumattakaan lämppärin lämmitysvastuksesta. Lopulta kanadanmajava tulee ja syö kattoverhoilun ja juo hypoidit laatikosta..

Min en usko. Meikäläisen köyhänmiehen cadillakki on valmistettu 91 ja hyvin on lohkolämppäri kestänyt vaikka virtaa on jaksotettu..

tästä tosiaan löytyy keskustelua pitkin nettiä:

http://groups.google.fi/group/sfnet.har ... c?lnk=raot

Googlen elektroniikkapuolella joku oli filosofisesti ihmetellyt, että saunankiuas ja ruoanlaittovälineet viettäää huomattavasti rajumpaa elämää, kuin lohkolämppärit, niin miksi tää homma on lohkolämppäreille ongelma? Tosiaan ihminen on käynyt kuussa ja tekee upporasvakeittimiä grilleihin, eikä saatana osaa edes lohkolämppäriä valmistaa?

Sitten suomi 24:sta. Tää urbaanilegenda on näköjään jonain talvena levinnyt pitkin suomea ja saanut varaosa-kauppiaatkin antamaan mitä ihmeellisimpiä lausuntoja. Calix tosin olis jossain julkaisussa perunut "pätkäsähkö" kieltonsa..

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi? ... 0005748407

Heh heh...

[Myrkky]

Olennaista olisi, että kerran mittaisit sen lämpötila eron tyypillisen saabfoorumi-arvailun siasta ja arvioisit, että onko se merkittävä?

Olen jo kauan sitten todennut vastuksen käyvän kuumempana kuin 100 asteisena, kuten mainitsinkin.

Jos asiat tosiaan on näin, niin valtakunnassa täytyy alkaa varomaan verkon kuormittamista pakkasilla ja kaikki muutkin varotoimet ottaa käyttöön, ettei vaan verkon kaapelit mene paskaksi puhumattakaan lohkolämppäreistä..

Ei liity millään tavalla asiaan.

Siis vaikka 10 minuuttia lämmitystä ja 10 minuuttia ilman virtaa ja taas sama uudestaan? Hei haloo??? Kuinka hirveästi tilanne eroaa siitä, kun laitat joka-aamu auton tolppaan ja vastus alkaa lämmittämään?

Niin, mikä tässä on epäselvää? Kytketään miinusasteilla oleva vastus sähköön, se saavuttaa yli sadan asteen lämpötilan kymmenissä sekunneissa, katkaistaan sähkö 10 min päästä ja vastuksen lämpötilalle tapahtuu mitä? Kenties lämpö johtuu minuuteissa vastuksen ympäriltä pois ja se jäähtyy jälleen miinusasteille.. tosin hieman pienempiin lukemiin kuin aluksi. Useiden lämmitysjaksojen jälkeen ollaankin jo pysyvästi + asteiden puolella ja vastuksen pahimmat kokemukset on koettu siltä kerralta. Niin.. ja eroaahan se tilanne siitä että jos kytket sen lämpärin aamulla tolppaan.. vastus alkaa lämmetä ja pysyy suunnilleen tasalämpöisenä(lämpötila nousee alun jälkeen hitaasti), eikä jäähdy välillä.

Jos taloihin tuleva kylmävesi lämmitellään samoilla menetelmillä automatiikan ohjauksessa, niin minäpä uskon, että kaikenjärjen mukaan emme pysty jäähdyttämään vastusta riittävän paljon samassa ajassa, kuin sitä lämmitetään.

Miksi sitä pitäisikään jäähdyttää yhtä paljon? Eikös tässä ollut tarkoitus lämmittää.. ja pitää tietty lämpötila.

Autolla kiihdytellään, revitellään ja tehdään vaikka mitä, jolloin lämpömittarin neula nousee aivan eri tahtia ja ehkäpä tässä täytyy ryhtyä myös ajellessa varomaan ettei vain riko lohkolämppäriä:)

Ja edelleen ne lämpötilamuutokset vastuksella eivät ole niin rajuja kuin vastusta sähköllä käytettäessä, lisäksi moottorin lämpö pysyy melkoisen vakaana ja jäähtyminen on hidasta.

plaaplaa..

Työnnä nyt se kanadanmajava jo vaikka sinne minne aurinko ei paista, ei liity edelleenkään asiaan millään tavalla.

Väität siis edelleen että kaikki hajonneet lämmittimet ovat hajonneet muun kuin katkotun sähkön takia ja ihmisten kokemukset eivät pidä paikkaansa sekä lämmitinvalmistaja antaa virheellistä informaatiota?

[Sami]

Jos taloihin tuleva kylmävesi lämmitellään samoilla menetelmillä automatiikan ohjauksessa, niin minäpä uskon, että kaikenjärjen mukaan emme pysty jäähdyttämään vastusta riittävän paljon samassa ajassa, kuin sitä lämmitetään.

Miksi sitä pitäisikään jäähdyttää yhtä paljon? Eikös tässä ollut tarkoitus lämmittää.. ja pitää tietty lämpötila.

Tää on sulle vaikea asia ymmärtää. Itsehän väität, että lanka jäähtyy ja minä puolestani esitän, ettei se metallilangan jäähtyminen tapahdu ihan noin vain sähkön katkettua. Kupari, teräs ja muut seokset on aika kauan kuumia vaikka lämmitys lopetetaan. Lämmität metallia 0 asteisessa vedessä esim: 200W:n teholla 10 minuuttia ja sitten katkaiset lämmityksen 10 minuutiksi. Väitätkö todellakin, että tapahtuu jotain rajua lämpötilanmuutosta? Luuletko, että metallinen vastus jäähtyy samantien tai edes merkittävästi 10 minuutin aikana? Sinulta tässä nyt oikeasti puuttuvat ne faktat. Merkittäviä lämpötilamuutoksia on esim: karkaisussa tapahtuva lämpötilamuutos. Kymmenen astettakin on aika raju 10 minuutin ajan jäähtymiseksi jäähdytysnesteessä, mutta ei missään nimessä ole mikään rakenteellinen ongelma lämmitysvastukselle. Samalla huuhaa logiikalla ja essonbaarin sähkö/fysiikkaopilla voitaisiin väittää, että se kuumaksi kuumentaminen ja kuumana pitäminen se vasta rajua kyytiä onkin.

Työnnä nyt se kanadanmajava jo vaikka sinne minne aurinko ei paista, ei liity edelleenkään asiaan millään tavalla.

Väität siis edelleen että kaikki hajonneet lämmittimet ovat hajonneet muun kuin katkotun sähkön takia ja ihmisten kokemukset eivät pidä paikkaansa sekä lämmitinvalmistaja antaa virheellistä informaatiota?

Kyllä väitän. Nämä lämppärit ovat olleet paskoja jo kaupasta haettaessa. Monessa tapauksessa todettiin vastuksien olevan oikosulussa yms.. Yhtään faktaa tai konkreettista tutkimusta ei ole esitetty lämppäreiden hajoamis-syistä. Urbaanilegenda netissä eikä mitään faktaa. Väittäisin, ettei defa uskaltaisi julkisesti omalla nimellään esitellä teorioita pätkäsähkön vaaroista. Yksinkertaisesti meidän duunipaikan parkkipaikalla on reilusti yli 500 autoa ja on täysin järjetöntä järjestää autoille jatkuva virta. Kyllä oikeasti homma menee toisinpäin ja lämmityslaitevalmistaja suunnittelee lämppärin joka kestää käyttöä ja lämpötilamuutoksia. Sitähän varten lämppärit on, että saadaan lämpötila muuttumaan ja on naurettavaa puhetta oikeasti että lämppärin käyttäminen vaikkapa pätkäsähköllä hajottaa sen. Siinä tapauksessa kyseessä on viallinen vehje, joka hajoaisi kyllä muutenkin. Eriasia on mitä amisviiksillä varustetut autosepät/varaosamyyjät asiasta on mieltä.

Kyllä, kanadanmajava liittyy just näihin asioihin;)

[Myrkky]

Luuletko, että metallinen vastus jäähtyy samantien tai edes merkittävästi 10 minuutin aikana?

Lohkiksen tapauksessa vastuksen itsensä omaama lämpöä varaava massa on likipitäen merkityksettömän pieni, vaan ympäröivän nesteen/raudan lämpötila on määräävä ja paikallisesti lämmennyt neste luovuttaa hyvin nopeaan(minuuteissa) lämpöenergiansa ympäröivään kylmempään materiaaliin.

Kymmenen astettakin on aika raju 10 minuutin ajan jäähtymiseksi jäähdytysnesteessä, mutta ei missään nimessä ole mikään rakenteellinen ongelma lämmitysvastukselle.

Kokonaisuutena ajatellen muutos olisi raju, mutta kun lämpötila vaihtelee paikallisesti paljonkin koko massan keskiarvoon nähden.

Monessa tapauksessa todettiin vastuksien olevan oikosulussa

Eli käytännössä useassa tapauksessa jäähynesteet lämpärin ulkokuoren sisällä.

Väittäisin, ettei defa uskaltaisi julkisesti omalla nimellään esitellä teorioita pätkäsähkön vaaroista.

Kyseessä oli Calix, ei Defa. http://www.calix.fi/main_visa.asp?parSidaID=3

[jus]

Eikös noissa pätkäsähköolosuhteissa ole todennäköistä, että auto pidetään tolpassa jatkuvasti aina silloin kun se ei ole ajossa, eli mitään kellokytkimiä ei käytetä? Silloinhan ei jäähdytysneste pääse kovinkaan usein alle nollan, ja lämpötilan vaihteluväli vastuksen ympäristössä on vieläkin pienempi kuin edellä on oletettu?

Minulla ei pätkäsähköstä ole kokemuksia, maksan sähkölaskuni itse ja käytän kellokytkintä tai tonnarissa ulkolämpötilan mukaan lämmitysjakson pituutta säätelevää DCC:tä.

[Defeat]

Johdolla on poikkipintaan ja käytettyihin materiaaleihin liittyen tietty nimellinen virrankesto, minkä ylittyessä se alkaa yleensä lämpenemään ja saattaa vahingoittua pidemmällä aikavälillä. Mikäli näin ei olisi, niin varmaan siirtolinjatkin olisi "paukkulankaa."

Siirtolinjoissahan käytetäänkin korkeampia jännitteitä (mm. 20kV, 110kV, 220kV ja 400kV) juuri sen takia,
että voitaisiin käyttää "paukkulankaa" ja silti siirtää suuria tehoja.

[Ystonnari]

Jos taloihin tuleva kylmävesi lämmitellään samoilla menetelmillä automatiikan ohjauksessa, niin minäpä uskon, että kaikenjärjen mukaan emme pysty jäähdyttämään vastusta riittävän paljon samassa ajassa, kuin sitä lämmitetään.

Miksi sitä pitäisikään jäähdyttää yhtä paljon? Eikös tässä ollut tarkoitus lämmittää.. ja pitää tietty lämpötila.

Tää on sulle vaikea asia ymmärtää. Itsehän väität, että lanka jäähtyy ja minä puolestani esitän, ettei se metallilangan jäähtyminen tapahdu ihan noin vain sähkön katkettua. Kupari, teräs ja muut seokset on aika kauan kuumia vaikka lämmitys lopetetaan. Lämmität metallia 0 asteisessa vedessä esim: 200W:n teholla 10 minuuttia ja sitten katkaiset lämmityksen 10 minuutiksi. Väitätkö todellakin, että tapahtuu jotain rajua lämpötilanmuutosta? Luuletko, että metallinen vastus jäähtyy samantien tai edes merkittävästi 10 minuutin aikana? Sinulta tässä nyt oikeasti puuttuvat ne faktat. Merkittäviä lämpötilamuutoksia on esim: karkaisussa tapahtuva lämpötilamuutos. Kymmenen astettakin on aika raju 10 minuutin ajan jäähtymiseksi jäähdytysnesteessä, mutta ei missään nimessä ole mikään rakenteellinen ongelma lämmitysvastukselle. Samalla huuhaa logiikalla ja essonbaarin sähkö/fysiikkaopilla voitaisiin väittää, että se kuumaksi kuumentaminen ja kuumana pitäminen se vasta rajua kyytiä onkin.

Työnnä nyt se kanadanmajava jo vaikka sinne minne aurinko ei paista, ei liity edelleenkään asiaan millään tavalla.

Väität siis edelleen että kaikki hajonneet lämmittimet ovat hajonneet muun kuin katkotun sähkön takia ja ihmisten kokemukset eivät pidä paikkaansa sekä lämmitinvalmistaja antaa virheellistä informaatiota?

Kyllä väitän. Nämä lämppärit ovat olleet paskoja jo kaupasta haettaessa. Monessa tapauksessa todettiin vastuksien olevan oikosulussa yms.. Yhtään faktaa tai konkreettista tutkimusta ei ole esitetty lämppäreiden hajoamis-syistä. Urbaanilegenda netissä eikä mitään faktaa. Väittäisin, ettei defa uskaltaisi julkisesti omalla nimellään esitellä teorioita pätkäsähkön vaaroista. Yksinkertaisesti meidän duunipaikan parkkipaikalla on reilusti yli 500 autoa ja on täysin järjetöntä järjestää autoille jatkuva virta. Kyllä oikeasti homma menee toisinpäin ja lämmityslaitevalmistaja suunnittelee lämppärin joka kestää käyttöä ja lämpötilamuutoksia. Sitähän varten lämppärit on, että saadaan lämpötila muuttumaan ja on naurettavaa puhetta oikeasti että lämppärin käyttäminen vaikkapa pätkäsähköllä hajottaa sen. Siinä tapauksessa kyseessä on viallinen vehje, joka hajoaisi kyllä muutenkin. Eriasia on mitä amisviiksillä varustetut autosepät/varaosamyyjät asiasta on mieltä.

Kyllä, kanadanmajava liittyy just näihin asioihin;)

Lämmityslaitevalmistajat niin kuin muutkin valmistaa vain juuri niin hyviä tuotteita kuin on tarkoituksenmukaista. Ei siinä auta vaikka perustelet millä ja haukut Myrkyn kommentteja naurettaviksi, kyllä se vaan vastus hajoaa nopeammin, jos ajetaan sitä päälle/pois tuhansia kertoja pakksesta vs. että se on päällä vastaavan ajanjakson yhteen putkeen. Näin se vaan menee
Sen majavan voisit todellakin laittaa jo sinne 0 asteiseen veteen uiskentelemaan lopputalveksi

[AC]

Siirtolinjoissahan käytetäänkin korkeampia jännitteitä (mm. 20kV, 110kV, 220kV ja 400kV) juuri sen takia,
että voitaisiin käyttää "paukkulankaa" ja silti siirtää suuria tehoja.

Niinno, eipä niissäkään ihan olemattomia johtimia käytetä. Esimerkiksi yleisesti Suomessa käytetään 20kV johtona 54/9 neliöistä Ravenia (nimellisvirta 280A). Tottakai siirretyt tehot ovat suuria, mutta kovin pienikapasiteettista siirtolinjaa ei juuri kannata rakentaa.

[Myrkky]

Niinno, eipä niissäkään ihan olemattomia johtimia käytetä. Esimerkiksi yleisesti Suomessa käytetään 20kV johtona 54/9 neliöistä Ravenia (nimellisvirta 280A). Tottakai siirretyt tehot ovat suuria, mutta kovin pienikapasiteettista siirtolinjaa ei juuri kannata rakentaa.

Ei toki ihan olemattomia johtoja, mutta juuri antamistasi spekseistä kun lasket max. tehon joka johtoa pitkin voidaan siirtää.. ja vertaat sitä, että millainen johto olisi oltava samalla teholla jos siirtojännite olisikin vain esim. 1/10 nykyisestä. Tulis konkurssi linjoja ylläpitäville yhtiöille..

Sori.. ei liittynyt aiheeseen..

[jus]

Nostan vielä tämän keskustelun esille, kun tulin muun keskustelun ohessa kysyneeksi DEFA-mieheltä mielipidettä pätkäsähkön vaikutuksista lämmityselementin ikään. DEFAnkin kanta on, että elementin ikä lyhenee pätkäsähköllä.

JAKSOTTAINEN VIRRANSYÖTTÖ AUTONLÄMMITYSJÄRJESTELMILLE

Markkinoilla on järjestelmiä jotka jaksottaisesti kytkee virran autonlämmitys-pistorasioille. Nämä on suunniteltu lähinnä suurempien pysäköintialueiden käyttöön.
Järjestelmät perustuvat keskusyksikköön, joka jaksottain kytkee virran autonlämmityspistorasioille. Seuravaksi selvitys eräänlaisen jaksottaisen virransyöttöjärjestelmän toiminnasta.
Keskusyksikkö toimii 6 minuutin toimintajaksoissa. Ulkolämpötilasta riippuen, kytkentäaika vaihtelee. Mitä kylmempi ulkolämpötila, sitä pidempi virransyötön kytkentäaika. Järjestelmä kytkeytyy toimintaan +10 C asteen lämpötilassa. Ulkolämpötilan ollessa –35C astetta virransyöttö on kiinteästi päälle kytkettynä.
Järjestelmään säädetyillä kytkentä ajoilla on pyritty saavuttamaan moottorin lämpötilaksi +10C astetta, mutta järjestelmä on säädettävissa nostamaan moottorin lämpötilaa jopa +30C asteeseen.
Järjestelmä on kehitetty säästämään sähköä auton moottorin ja sisätilojen lämmittämisen yhteydessä. Järjestelmä säästää sähköä, verrattuna järjestemään jossa virta on kiinteästi päälle kytkettynä, mutta mitä alhaisempi lämpötila, sitä pienempi säästö, sillä –35C asteen lämpötilassa virta on kiinteästi kytkettynä.

Järjestelmän käyttö tarkoittaa, että moottorin- ja sisälämmitin kytkeytyy päälle ja pois 10 kertaa yhden tunnin aikana, 80 kertaa 8 tunnin työpäivän aikana. Talven aikana tämä tarkoittaa n. 8000 kytkeytymis kertaa. Tämä vastaa n. 17 vuoden normaali käyttöä (kolmen kiinteän kytkentäajan käyttöä vuorokaudessa).

Jaksottainen kytkentä kuluttaa lämmittimen vastuslankaa.
Lämmittimen vastusosalla on erityinen ominaisuus, se toimii samalla sulakkeena ylikuumenemista vastaan. Lämmitin ei ole suunniteltu jaksottaiseen päällekytkentään.
Jokainen päälle ja pois kytkentä kuluttaa vastuslankaa, ja jaksottaisen päälle ja pois kytkennän käyttö lyhentää lämmittimen vastuksen käyttöikää jopa 1/17 osaan vastuksen normaalista käyttöiästä.
Vastuslangan kulumisen seurauksena, päivittäisen 8 tunnin jaksottaisen päälle ja poiskytkennän yhteydessä, lanka ajan mittaan palaa poikki ja lämmitin lakkaa toimimasta. Näissä olosuhteissa lämmittimen käyttöikä lyhenee jopa n. 1-3 vuoteen.
(Tämän on vahvistanut lämmittimen vastuslangan valmistaja).

Lämmitysjärjestelmän käyttö autoon asennetulla ajastinkellolla
Autonlämmittimien valmistajilla on autoon sisälle asennettavia ajastinkelloja, joissa kiinteiden lämmitysaikojen lisäksi on myös valittavissa ulkolämpötilan mukaan säätyvä päälle kytkentä aika. Tämä on virransäästön kannalta taloudellisin vaihtoehto, samalla kun myös auton moottori ja sisätilat saavuttavat maksimaalisen lämpötilan (moottori n.+30C ja sisätilat n. +15 C astetta). Näillä ajastinkelloilla saavutetaan korkeammat lämpötilat auton moottorissa ja sisätiloissa ilman lämmittimen käyttöiän lyhenemistä.

Selvitys perustuu autonlämmittiä valmistavan DEFA AS:n ja lämmittimiin vastuslangat toimittavan CANTHAL:in tutkimuksiin ja testeihin.

OY KAHA AB
DEFA osasto

[Mertmi]

Asiaa sivuten pulssitettujen lämmitystolppien käyttöönotolle voi olla useita työnantajan kannalta järkeviä perustetta:

1. pääsulakkeet tai tolppia syöttävän sähkökeskuksen resurssit ei riitä.
2. syöttöjohdot ei riitä tolpilla
3. sähkölaskutuksellisena yksityiskohtana voi olla esim. sähkölaskutusperusteena päivän huippukulutus, ei siis pelkät yhteenlasketut kilovattitunnit, pihalla seisovien autojen kulutuksen pudottaminen tuo selvää säästöä sähkölaskussa
4. lämmitystolppien uusimista (kellokytkimillä varustetuiksi) halvemmaksi tulee tuo pulssitettu sähkö ja vanha tolpat

Henkilökohtaisesti parhaimpana ratkaisuna pidän kellokytkimellä varustettuja tolppia. Oman työpaikan pihassa tolpissa on muistaakseni 6A automaattisulake. Jos jää sisätilalämppäri kakkoselle (1300W) saa sitten päivän päätteeksi hypätä kylmään autoon, jossa on kylmä kone.

[snuggles]

Jos nyt lähdetään leikkimielellä laskemaan, että paljonko maksaa yksi KPL lohkolämmittimen vastuksia ja se, että montako Euroa talvessa menee rahaa sähköön autoa lämmitettäessä.
Jos vaikka lähdetään siitä, että oman autoni vastus taisi olla noin 100€.
Jos työnantaja ahdistuneisuuttaan siirtää kulut sähkölaskustaan autoilijalle pätkyttämällä sähköä, niin tuleeko halvemmaksi lyödä euroja kouraan pomolle ja sanoa, että sähkö päälle, ennemmin kuin vaihdella vastuksia?

Eli Vastus 100€ ja sähkönhinnaksi semmonen mukavanpyöreä 10s/KWh.
(todellisuudessa yritykset maksanevat aika roimasti vähemmän)
Auto roikassa 3h/vrk. Vastuksen teho 0,6KW. Oletetaan vaikka, että vastusta käytettäisiin vaikkapa 140vrk/a se 3h kerrallaan.
Tämmöisellä kötöstyksellä vuosikulutus olisi sellaiset 252KWh eli ~25€.

Työkaverilla paloi omasta autostaan muistaakseni 4-5v aikana ainakin 2 kertaa vastus. Periaatteessa näin huvikseen laskettuna tulisi halvemmaksi antaa työnantajalle 25€/a massia, että ei katkoisi sitä sähköä...
Itselläni oli edellisessä autossa toisena talvena vastuksen vaihto. Nyt innolla odotan, että kauanko tämänkertaisen auton vastus kestää.

Joku nyt meinaa, että silloin tulisi kerrralla niin kova vienti, kun kaikki (vaikka nyt 100) autoa läpsähtäisi päälle tiettyyn kellonaikaan.
Tuo yritys kuitenkin käyttää jo kattovalaistukseen moninkertaisen määrän sähköä, jatkuvasti. Kattovalaistus on muutenkin prosentuaalisesti erittäin pieni sähkönkulutuserä tuossa firmassa. Eräs yötuuri ihan joutessani käppäilin tyhjiä halleja ja sammuttelin mennessäni noin 50KW:n edestä lamppuja... Että se on ihan mistä säästää... On paljon helpompi laskea, että paljonko säästää, jos katkoo roikkalämmitystä työntekijäiltä kuin sitä, että paljonko viikonlopuilla palaa turhia valoja laitoksessa.
Toisaalta ymmärrän myös sen, että yritykset ilmeisesti joutuvat maksamaan extraa verkkoon tuottamastaan huojunnasta, eli vissiin niitä syntyy juuri, kun paljon sähköä imaistaan kerralla. Viisaammat selittääkin varmaan tarkemmin

Joku 100 auton teettämä 60KW:n määrä tuntuu vaan niin kovin pieneltä, kun vieressä hyrskyttää reilu puolitoista megawattia syövät vehkeet, jotka nekin tekevät vain osan firman kulutuksesta.

Toihan voi olla ihan tosijuttu tuokin, että yksinkertaisesti kehnoja vastuksia ja se siitä! Tuntuu niin yleiseltä tuo, että itse kallistuisin katkomisen puoleen selityksenä hajoamisiin.

Kuten taannoisessa viestissä mainitsin, niin tällähetkellä autot ovat vielä jatkuvalla lämmityksellä. Tuossa välissä oli jopa 18c pakkasia täällä. Eli voisi olettaa, että vedetty sähköjohto on tarpeeksi paksua pitämään autot lämmityksessä myös jatkuvasti