Valovahvistin

[toms]

Tuossa Motonetin mainoksessa esiteltiin valovahvistinta ja jollain hakkuriperiaatteella toimintaa. Parantaa kuulemma valotehoa ja lisää polttimoitten käyttöikää yms.
Pitääkö mikään väite paikkaansa ja onko ko. aparaateista kokemusta ?
Miksi autotehtaat ei käytä jos parantaa ?

[muppelo]

No nyt kun en ole perehtyny niin saiskos tuollaisista nyt sit ihan kunnon meriselityksen tyhmälle?

[nalleolut]

onko tää parempi systeemi vrt paksummat piuhat viritelmään...

ajovaloissa tällä hetkellä bilteman valmisetti paksummat piuhat ja releet ja lisävaloille menee 4 neliön piuhat... normi h4 polttimoilla uskomaton valoteho.

[toms]

Sitäkuon Mimmi jämähtänyt kasariin niin ei sitä ny ihan heti 2000-luvulle hypätä . Ihan hienoo tekniikkaa kasarillaki osattiin väsätä mutta tää nykyaika on ihan liian hienoo ja monimutkaista väyläsähköineen yms.

Eli oiskos tosta nimenomaisesta halppis Motonet valovahvistimesta hyötyy ????

[orava]

Parantaa valotehoa ja lisää käyttöikää.
Esim. ng kolkissahan on PWM pulssilla olevat ajovalot (ei xenon).

Kannattaisi hieman tutustua tämän vuosituhannen Saabeihin.

Tuon polttimon käyttöiän lisäyksen ymmärrän hyvin, koska tehollinen jännite on stabiilimpi, mutta selittäisikö joku, miten pulssinleveysmoduloitu vaihtojännite, jonka tehollisarvo on 13.5 V, tuottaa suuremman valotehon kun 13.5 tasajännitettä? Resistiivisen kuorman tehohan on tehollisen jännitteen neliö jaettuna vastuksella. Luulen lisäksi, että jännitteettömät jaksot eivät lisää juuri polttimon elinikää, koska lanka säilyy kuitenkin suht tasalämpöisenä, koska vaihtojännitteen taajuus on niin nopea (yli 100 Hz?). Liika lämpöhän se langan katkaisee. Vai onko asiantuntijoilla parempaa tietoa?

[ajn]

Eiköhän se ole tuo jännitteen maksimiarvon leikkaaminen ja tehollisarvon pitäminen 13.5V:ssa se mikä pidentää polttimon käyttöikää... PWM ei siihen ainakaan positiivisesti vaikuta, siinä kun periaatteessa on erittäin nopeat nousu- ja laskureunat (ilman integrointia...) .

PWM varmaankin mainitaan vain siksi, että sillä tavalla on saatu helposti tehollisarvoltaan säädettävä syöttöjännite.

Toisaalta jos spekuloidaan, niin 50% pulssisuhteella hehkulangan pitäis periaatteessa olla puolet ajasta ilman jännitettä jolloin sen pitkän aikavälin maksimilämpötila pitäisi olla alempi... mutta ei se lämpö taida sieltä lasikuoren sisältä ehtiä hävitä yhtään sen nopeammin.
Lämpötilavaihtelu taitaa vaan nopeuttaa sen langan pilaantumista yhtälailla kuin liian korkea jännite ja siitä seuraava korkeampi lämpötila.

Pulssilevysmodulaatiolla toki saadaan aikaan juuri halutunkaltainen vaihtojännite, jossa aaltomuoto voidaan optimoida käyttötarkoituksen mukaan, mutta tässä yhteydessä lienee käytössä vain mahdollisumman puhdas siniaalto, joka soveltuu resitiiviselle kuormalle....

taiemmäätiärä...

[aero]

Pulssilevysmodulaatiolla toki saadaan aikaan juuri halutunkaltainen vaihtojännite, jossa aaltomuoto voidaan optimoida käyttötarkoituksen mukaan, mutta tässä yhteydessä lienee käytössä vain mahdollisumman puhdas siniaalto, joka soveltuu resitiiviselle kuormalle....

taiemmäätiärä...

Ei kai sinne sentään vaihtojännitettä taiota, pätkittyä tasajännitettä vain? Voihan suunnittelija tuota kanttiaaltoa konkattamalla pehmennellä, jos tarpeelliseksi kokee.

[vuorpe]

Parantaa valotehoa ja lisää käyttöikää.
Esim. ng kolkissahan on PWM pulssilla olevat ajovalot (ei xenon).

Kannattaisi hieman tutustua tämän vuosituhannen Saabeihin.

Tuon polttimon käyttöiän lisäyksen ymmärrän hyvin, koska tehollinen jännite on stabiilimpi, mutta selittäisikö joku, miten pulssinleveysmoduloitu vaihtojännite, jonka tehollisarvo on 13.5 V, tuottaa suuremman valotehon kun 13.5 tasajännitettä? Resistiivisen kuorman tehohan on tehollisen jännitteen neliö jaettuna vastuksella. Luulen lisäksi, että jännitteettömät jaksot eivät lisää juuri polttimon elinikää, koska lanka säilyy kuitenkin suht tasalämpöisenä, koska vaihtojännitteen taajuus on niin nopea (yli 100 Hz?). Liika lämpöhän se langan katkaisee. Vai onko asiantuntijoilla parempaa tietoa?

Eiköhän se ole tuo jännitteen maksimiarvon leikkaaminen ja tehollisarvon pitäminen 13.5V:ssa se mikä pidentää polttimon käyttöikää... PWM ei siihen ainakaan positiivisesti vaikuta, siinä kun periaatteessa on erittäin nopeat nousu- ja laskureunat (ilman integrointia...) .

PWM varmaankin mainitaan vain siksi, että sillä tavalla on saatu helposti tehollisarvoltaan säädettävä syöttöjännite.

Toisaalta jos spekuloidaan, niin 50% pulssisuhteella hehkulangan pitäis periaatteessa olla puolet ajasta ilman jännitettä jolloin sen pitkän aikavälin maksimilämpötila pitäisi olla alempi... mutta ei se lämpö taida sieltä lasikuoren sisältä ehtiä hävitä yhtään sen nopeammin.
Lämpötilavaihtelu taitaa vaan nopeuttaa sen langan pilaantumista yhtälailla kuin liian korkea jännite ja siitä seuraava korkeampi lämpötila.

Pulssilevysmodulaatiolla toki saadaan aikaan juuri halutunkaltainen vaihtojännite, jossa aaltomuoto voidaan optimoida käyttötarkoituksen mukaan, mutta tässä yhteydessä lienee käytössä vain mahdollisumman puhdas siniaalto, joka soveltuu resitiiviselle kuormalle....

taiemmäätiärä...
Eiköhän se ole tuo jännitteen maksimiarvon leikkaaminen ja tehollisarvon pitäminen 13.5V:ssa se mikä pidentää polttimon käyttöikää... PWM ei siihen ainakaan positiivisesti vaikuta, siinä kun periaatteessa on erittäin nopeat nousu- ja laskureunat (ilman integrointia...) .

PWM varmaankin mainitaan vain siksi, että sillä tavalla on saatu helposti tehollisarvoltaan säädettävä syöttöjännite.

Toisaalta jos spekuloidaan, niin 50% pulssisuhteella hehkulangan pitäis periaatteessa olla puolet ajasta ilman jännitettä jolloin sen pitkän aikavälin maksimilämpötila pitäisi olla alempi... mutta ei se lämpö taida sieltä lasikuoren sisältä ehtiä hävitä yhtään sen nopeammin.
Lämpötilavaihtelu taitaa vaan nopeuttaa sen langan pilaantumista yhtälailla kuin liian korkea jännite ja siitä seuraava korkeampi lämpötila.

Pulssilevysmodulaatiolla toki saadaan aikaan juuri halutunkaltainen vaihtojännite, jossa aaltomuoto voidaan optimoida käyttötarkoituksen mukaan, mutta tässä yhteydessä lienee käytössä vain mahdollisumman puhdas siniaalto, joka soveltuu resitiiviselle kuormalle....

taiemmäätiärä...

Jaahas...Juu. Mites se nyt sitten on suomeksi, onko järkee vai ei tuossa vahvistimessa?

[muppelo]

Jaahas...Juu. Mites se nyt sitten on suomeksi, onko järkee vai ei tuossa vahvistimessa?

Samaa miettii myös ainakin yksi joensuulainen tyhmä

[orava]

Pulssilevysmodulaatiolla toki saadaan aikaan juuri halutunkaltainen vaihtojännite, jossa aaltomuoto voidaan optimoida käyttötarkoituksen mukaan, mutta tässä yhteydessä lienee käytössä vain mahdollisumman puhdas siniaalto, joka soveltuu resitiiviselle kuormalle....

taiemmäätiärä...

Ei kai sinne sentään vaihtojännitettä taiota, pätkittyä tasajännitettä vain? Voihan suunnittelija tuota kanttiaaltoa konkattamalla pehmennellä, jos tarpeelliseksi kokee.

Hehe, määrittelykysymys, onko pätkitty tasajännite (kanttiaalto) vaihtojännitettä vai tasajännitettä. Jännite vaihtuu ajan funktiona, mutta sen suunta eli etumerkki ei vaihdu. Mutta joo, virallisesti ottaen vaihtojännitteessä pitää suunnankin vaihtua.
Mitä tuohon "valovahvistimeen" hyötyihin vielä tulee, niin muotoillaan näin perinteisesti, että tuskin siitä suurta haittaakaan on
Tietty sähköä saattaa kulua himpun enempi, laitteen hyötysuhde kun tuskin on ihan sataa prosenttia.