Kehveli kun kävi ikävästi, kesä alkoi ja auto päätti mennä lomille Paikallisessa merkkikorjaamossa paikansivat savutuksen lähteeksi
haljenneen kannen. Uuden kannen hinta oli niin suolainen että laitoin pelin hetkeksi poikki. Kannattaisiko etsiä käytettyä kantta? Mikä kansi tuohon sitten mahtaisi tulla? Siellä korjaamolla sanoivat että mulla on H-kone. Eli kyseessä on '83 mallinen 8-venttiilinen turbo-kone.
Jos jollain olisi nurkissa tuohon sopivaa EHJÄÄ kantta, niin ilmoitelkaa!!!
H-koneessa 900i:n ja 900t8:n kansi venttiileineen (natrium täytteiset) ja nokka-akseleineen on sama. Kaasarissa on käsittääkseni joissakin malleissa ahtaammat kanavat, ja erilaiset venttiilit.
Mitä mie tekisin tossa tilanteessa: hommaisin iivarikoneen ehjän kannen, veisin koneistamoon, pyytäisin oikaisun, hiomaan venttiilit ja säätämään venttiilivälykset turbomoottorin arvoihin.
# 1771 - Mikko Mertanen
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin)
MB ML 270cdi -03 (perävaunun vetohommiin) exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01
Tai sitten yksi vaihtoehto on ruiskun kansi, kevyt porttaus ei puristusten nostoa ja kaasarikoneen venat. Natriumvenat on aivan sikapaksut verrattuna kaasarin venoihin, jotka kyllä kestää kohtuullisesti lämpöä. Muistelisin joskus käydyn aiheesta keskustelua, joka kyllä jätti siihen uskoon, että ne tavallisetkin venat kestää turbokäytössä, mutta virtaa todella paljon paremmin.
Turboissa on aina eri Pakovenat ! ne tunnistaa siitä että venttiilinlautasessa on keskellä samanlainen kuoppa niinkuin olisi isolla pistepuikolla lyöty kolo ja stelliittivahvisteisissa on sellainen n. 1mm syvennys ø n.10 mm .
Stelliittivenat halkee helposti turbokäytössä ! Lämpörasitukset on ihan eriluokkaa turbossa kuin tavallisissa vapareissa. Jos muut kuin natriumit kestäis niin miksi tehdas sitte tekisi turboihin erillaiset... ?.
Kansi on kanaviltaan samat, paitsi jossain nuhapumppukaasareissa on sellaiset kaulukset imuventtiilin seetirenkaissa. Kannen iän löytää yleensä jojo meistettynä imusarjan tiivistepintaan tai kohovaluna tms. jostain kohti, yleensä jakoketjunpuolipäästä ja imusarjan puolelta ja siinä lulee vain vaikka 87 = 1987. Jossain -85 ja -86 välimaastossa muuttuu seetimateriaali sellaiseksi että kestää lyijytöntä.
Tavallisen ja natriumin venttiileissä ei ole virtauseroja joita oikein huomaisi. On nääs virtauspenkissä testattu. Kanavan muoto ja seetinmuoto on tärkeintä.
----900 Tbo 16v,3D,-90-EK- ex ap-nikkola- 200 tkm , tallin lämmössä-- ----900 is 8v, 2D,-87 -KR- 600 tkm --- ---- 99 EMS,2D,-76 -KR, matala ja nopea jo yli 20v, tallin lämmössä....
Jäsen 147
Paikallisessa merkkikorjaamossa paikansivat savutuksen lähteeksi
